Ihanin tunne, jonka olet koskaan kokenut?

Se kun koko päivän on vatsassa kiertänyt ja pääsee kotiin yksikseen ja saa antaa perseen laulaa.

Vierailija kirjoitti:

Aloitan:

Rakastuminen. Kuin pieniä sähköiskuja olisi kulkenut selkärankaa pitkin, jokainen solu hyrisi onnessaan.

Koska tää tapahtui?

Top femmaan menee kun kesällä sain vahvaa kipulääkettä tuskiin.

Rakastuminen ensikatseesta, sellainen pyörryttävä vähän epäuskoinen tunne.

Nukkuva vauva sylissä.

Kun näin mieheni ensimmäisen kerran, en usko mihinkään yliluonnollisiin, mutta se sekuntti tuntui oikeasti taivaalta.

Kun tämä mies asteli isojen matkalaukkujen kera lentokentältä muuttaakseen minun luokseni pysyvästi, olin pakahtua onnesta.

Lisäksi vähän ei niin romanttinen, mutta kun ensimmäisen kerran laukesin hänen kanssaan, tuntui oikeasti ettei ihanempaa fiilistä ole.

Mulle tuli heti mieleen vaan ruoka. Se kun saa jotain ihanaa ruokaa, niin sitä ei voita mikään. Syöminen tuottaa mulle ihan järjetöntä mielihyvää.

Poikaystävän kiveshien nuuhkiminen.

Se kun Liisa otti Sokos hotellin suihkussa suihin. Olin suihkussa ja Liisa tuli polvilleen eteen ja antoin nautintoa suullaan.

6 päivän ummetus loppui puolen tunnin helpotukseen . ja oli paikat kipeenä mutta niin hyvä olo sen jälkeen.

Sain vauvan ensimmäisen kerran syliini muutaman päivän ikäisenä. Hänet vietiin heti synnytyksestä teholle ja henki oli hiuskarvan varassa. Sitten kun kaikki menikin hyvin ja se hetki teho-osaston nurkassa pieni nyytti sylissä.

Paljon on muitakin hetkiä, jotka tuntuvat todella ihanilta, mutta tuon ylittänyttä ei ole vieläkään tullut.

Kun kauan haaveilemasi matka on maksettu ja se vihdoin toteutuu.

Kun joku vaikea asia vihdoinkin loppuu, esim määräaikainen työsopimus todella ikävässä työpaikassa. Lähdet sieltä ja hymyilet kuin Naantalin aurinko matkalla kotiin.

Kun oma rakas paijaa yön pimeydessä hiuksiani. Ihanin koskaan kokemani tunne.

Se, kun näin nimeni hyväksyttyjen listassa opiskelupaikkaan johon olin jo kaksi kertaa aiemmin hakenut. Se onnistumisen tunne oli huikea!

Ehdottomasti ihanin tapahtuma oli se, kun tulin Jeesus-uskoon ja sain kokea Jumalan niin räjäyttävän  rakkauden voiman, että liikuin viikkotolkulla kuin puoli metriä ilmassa ja se rauha ja ilo olivat jotain niin ihmeellisen isoja vuodatuksia henkeeni, etten ole sellaista ikänä kokenut, enkä välttämättä enää niin voimakkaana koekaan niitä maan päällä.

Voin sanoa, että olen ollut vain kerran todella rakastunut jo teini-ikäisenä erääseen mieheen, jonka kanssa rakastelu oli todella mahtavaa - mutta kaikki tuo on kuin kalpea välähdys, jos verrataan tätä tavallista rakkautta Jumalan rakkauteen.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti ihanin tapahtuma oli se, kun tulin Jeesus-uskoon ja sain kokea Jumalan niin räjäyttävän  rakkauden voiman, että liikuin viikkotolkulla kuin puoli metriä ilmassa ja se rauha ja ilo olivat jotain niin ihmeellisen isoja vuodatuksia henkeeni, etten ole sellaista ikänä kokenut, enkä välttämättä enää niin voimakkaana koekaan niitä maan päällä.

Voin sanoa, että olen ollut vain kerran todella rakastunut jo teini-ikäisenä erääseen mieheen, jonka kanssa rakastelu oli todella mahtavaa - mutta kaikki tuo on kuin kalpea välähdys, jos verrataan tätä tavallista rakkautta Jumalan rakkauteen.

En haluaisi muuttaa ihanaa ketjua uskontoketjuksi, mutta jatkossa vertaa "Jumalan rakkautta" vain omiin kokemuksiisi. Miksi ihmeessä Jumala ei sitten tätä voi kaikille tarjota jos hän kerran on kaikkivoiva? En haluaisi rakastaa ketään niin epätasa-arvoista ihmistä.

Fyysisistä tunteista se olo kunnon venyttelysession jälkeen kun jännitys laukeaa lonkista, selästä, kaikkialta. Ja sen jälkeen puhtaisiin lakanoihin nukkumaan meno <3

Ekat mämmit esson baarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti ihanin tapahtuma oli se, kun tulin Jeesus-uskoon ja sain kokea Jumalan niin räjäyttävän  rakkauden voiman, että liikuin viikkotolkulla kuin puoli metriä ilmassa ja se rauha ja ilo olivat jotain niin ihmeellisen isoja vuodatuksia henkeeni, etten ole sellaista ikänä kokenut, enkä välttämättä enää niin voimakkaana koekaan niitä maan päällä.

Voin sanoa, että olen ollut vain kerran todella rakastunut jo teini-ikäisenä erääseen mieheen, jonka kanssa rakastelu oli todella mahtavaa - mutta kaikki tuo on kuin kalpea välähdys, jos verrataan tätä tavallista rakkautta Jumalan rakkauteen.

En haluaisi muuttaa ihanaa ketjua uskontoketjuksi, mutta jatkossa vertaa "Jumalan rakkautta" vain omiin kokemuksiisi. Miksi ihmeessä Jumala ei sitten tätä voi kaikille tarjota jos hän kerran on kaikkivoiva? En haluaisi rakastaa ketään niin epätasa-arvoista ihmistä.

"Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon..."( laulusta "Tänään häneen uskon")

Kyllä se on ollut rakastuminen nykyiseen mieheeni <3 sellainen jalat alta-fiilis. Voimakas yhteenkuuluvuuden tunne.

Tunne vaikka vertaansa <3

Ihmeellisen suuren ilon ja onnen olen tuntenut sydämessäni kerran kun sain siunata synnin hädässä ja suurissa murheissa olevaa ihmistä evankeliumilla.

Se hetki oli jotain niin suurta ja käsittämätöntä, että ajattelin olevan sellainen olo vasta taivaan kodissa. Tuli tunne, että hän uskoi ja taivaassakin iloittiin.