Eroaminen hyvästä suhteesta?
Oletteko koskaan eronneet hyvästä suhteesta vain ja ainoastaan sen takia, ettette ole kestäneet jotain tiettyä puutetta, ja asiaan ei ole löytynyt kompromissia?
Esim, mies on todella sotkuinen ja te ette, ja se on pitkällä tähtäimellä ärsyttänyt. Tai anoppi on ollut liian hankala?
Millaiset fiilikset teillä on jälkikäteen? Onko harmittanut ettette itse tehneet myönnytyksiä vai vieläkin helpottunut olo?
Meillä mies ei halua naimisiin vielä, mutta ei osaa sanoa milloin. Ja itselle se on todella iso asia. Omistamme asunnon yhdessä ja ole olemme olleet pitkään pari. Minusta se ei ole pois suhteelta jos menisimme naimisiin. Ja se ettei toinen halua, painaa minua. Miksei? Se tekisi minut onnelliseksi ja arkemme voisi jatkua onnellisena eteenpäin, mutta nyt huomaan jatkuvasti olevani kireä asian suhteen ja jopa katkeroitunut..
Erota vai tehdä myönnytyksiä?
Kommentit (27)
No en kyllä puhumatta pakkaisi laukkuja heti huomenna. Kertoisin toki jämäkästi uudestaan kuinka tärkeä asia minulle on ja sanoisin päivämäärän johon mennessä miehen on kerrottava päätöksensä, mikäli sitä ei tapahdu niin sitten lähden.
En nyt ihan ymmärrä puhetta siitä ettei mies halua sitoutua jos yhteinen asunto on jo hankittu ja tulevaisuudesta puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä puhumatta pakkaisi laukkuja heti huomenna. Kertoisin toki jämäkästi uudestaan kuinka tärkeä asia minulle on ja sanoisin päivämäärän johon mennessä miehen on kerrottava päätöksensä, mikäli sitä ei tapahdu niin sitten lähden.
Mutta olllaan puhuttu tästä jo kaksi vuotta. Kosin miestä vuosi sitten ja siinä sanoin että parin vuoden päästä naimisiin ja mies sanoi ei.. ap
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä puhetta siitä ettei mies halua sitoutua jos yhteinen asunto on jo hankittu ja tulevaisuudesta puhutaan.
Niin se on totta, mutta koen että mies osti asunnon myös sijoitus mielessä kun oli remppa kohde ja puhuu paljon paljon arvo on noussut kun myydään. Ap
T t kirjoitti:
Oletteko koskaan eronneet hyvästä suhteesta vain ja ainoastaan sen takia, ettette ole kestäneet jotain tiettyä puutetta, ja asiaan ei ole löytynyt kompromissia?
Esim, mies on todella sotkuinen ja te ette, ja se on pitkällä tähtäimellä ärsyttänyt. Tai anoppi on ollut liian hankala?
Millaiset fiilikset teillä on jälkikäteen? Onko harmittanut ettette itse tehneet myönnytyksiä vai vieläkin helpottunut olo?
Meillä mies ei halua naimisiin vielä, mutta ei osaa sanoa milloin. Ja itselle se on todella iso asia. Omistamme asunnon yhdessä ja ole olemme olleet pitkään pari. Minusta se ei ole pois suhteelta jos menisimme naimisiin. Ja se ettei toinen halua, painaa minua. Miksei? Se tekisi minut onnelliseksi ja arkemme voisi jatkua onnellisena eteenpäin, mutta nyt huomaan jatkuvasti olevani kireä asian suhteen ja jopa katkeroitunut..
Erota vai tehdä myönnytyksiä?
Sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Jos puolison tavat ärsyttävät, ei kyseessä ole hyvä suhde. Mies halua sun kanssa naimisiin joten jos avoliitto ei riitä, sun pitää lähteä. Ei sun suhde ole hyvä jos sä et saa siitä sitä mitä kaipaat.
Hyvästä suhteesta ei kukaan lähde. Suhde joka loppuu ei ole ollut hyvä suhde.Aidosti hyvä suhde päättyy vasta toisen kuolemaan.
ryk kirjoitti:
Oikeesti nyt nuttura auki ja pikkasen verta virtaamaan päähän!!!
Jos (näköjäänkin) parempi puoliskosi on ostanut asunnon kanssasi( mitä ihmettelen) ?
Niin se ON JO VÄHINTÄÄNKIN 15-25Vuoden sitoutuminen !!Veikkaan, että ap:lla on alkanut itsellä kutittamaan nivusista ja sen vuoksi hakee täältä hyväksyntää.
YÖK!
Kuule, ei kämpän ostaminen ole mikään merkki sitoutumisesta vaan siitä että mieluummin kerryttää omaisuutta itselleen kuin maksaa vuokraisännän seiniä.Kämpän voi myydä milloin vaan.
Veikkaan että sulla on hieman huonot taloustaidot ja logiikkasikin on sumeaa.
Jos toinen haluaa naimisiin mutta toinen ei niin kyllä siinä on jo sen kokoluokan ero arvoissa että jatko pitää miettiä tarkkaan. Ihan sama kuin jos toinen haluaisi lapsia ja toinen ei. Ei tossa mistään kutituksesta ole merkki paitsi ehkä sulla kun se sulla ekana tuli mieleen..Mitä tämä SUSTA kertoo?
Tietty, mutta hassua että testamentin teko maksaa enemmän kuin naimsiinmeno ja miten helposti sen purkaa, jos tuleekin ero tms?
Ja en näe sitä kompromissina tähän tilanteeseen, kun kyse on siitä ettei toinen halua sitoutua.. Testamentti ei kuitenkaan mitenkään osoita sitoutuneisuutta. En tiedä: olen vain niin ärtynyt tällä hetkellä koko asiaan :)
Ap