Työkkäri vaatii luopumaan opiskeluoikeudesta yliopistossa
Minulla on opiskeluaika loppu, mutta opiskeluoikeus olemassa. En siis ole opiskelija, mutta työkkäri pitää minua sellaisena. Saadakseni työttömyyskorvausta joudun luopumaan opiskeluoikeudestani. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (257)
Mene yliopistolle asiasta keskustelemaan. Vaikka opinto-oikeiden laittaa hyllylle, voi sen myöhemmin palauttaa. Silloin täytyy vain olla selvä suunnitelma opintojen loppuun viemisestä ja yliopisto sitten hyväksyy suunnitelman/tekee päätöksen, niin pääsee taas opiskelemaan. Ole siis yhteydessä yliopistoosi ja kysy sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö toi nyt ole ihan selvä asia, että ole joko työtön tai sitten ole opiskelija. Hittojakos turhan panttina roikut yliopiston listoilla, jos et mitään saa aikaiseksi, anna sekin paikka eteenpäin.
Parasta tietenkin olisi, jos lopettaisit sen lorvimisen ja menisit töihin
Ei se ainakaan sulle urpo näytä olevan selvä, kun et keskustelusta selkeästi ole sanaakaan ymmärtänyt.
1. Henkilö ei opiskele eli ei ole opiskelija eli ei ole oikeutettu opiskeluun eikä opiskelijoille myönnettäviin etuuksiin.
2. Henkilö ei myöskään ole työssä, mutta ei ole oikeutettu työttömyyskorvauksiin.
3. Kukaan ei hyödy siitä, että joku luopuu opiskeluoikeudestaan, koska sitä ei anneta kenellekään muulle.
4. Henkilön tavoitteena on työllistyä eli lopettaa lorviminen.
Vierailija kirjoitti:
Mene yliopistolle asiasta keskustelemaan. Vaikka opinto-oikeiden laittaa hyllylle, voi sen myöhemmin palauttaa. Silloin täytyy vain olla selvä suunnitelma opintojen loppuun viemisestä ja yliopisto sitten hyväksyy suunnitelman/tekee päätöksen, niin pääsee taas opiskelemaan. Ole siis yhteydessä yliopistoosi ja kysy sieltä.
Tässä on juuri kyse siitä, että opiskeluoikeus on hyllyllä, mutta työttömyyskorvausta saadakseen siitä hyllyllä olevasta opiskeluoikeudesta täytyy luopua eli sitä ei koskaan enää saa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt ymmärrä, selittäkää!
Onko tässä kyse opintoTUKIKUUKAUSIEN loppumisesta? Siinä tapauksessa minä ymmärtäisin, kun ap:lla olisi vielä aikaa jatkaa opintoja.
Luulin ymmärtäneeni asian niin, että OPISKELUAIKA on loppunut. Ap ei siis voi ilmoittautua läsnäolevaksi opiskelijaksi ja jatkaa opintoja vaan hänen pitäisi hakea lisäaikaa.
Jälkimmäisessä tapauksessa ei opiskeluoikeutta enää ole. Siitä lähetetään todistus työkkäriin ja sillä selvä. Minulla tosin oli kyse toisesta tutkinnosta enkä muista, katsottiinko siinä edes sitä vuoden keskeytyneenä olemista.
Opiskeluoikeus on passivoitu eli opiskeluaikaa ei ole jäljellä. Opiskella ei voi eikä työttömäksikään katsota passivoidun opinto-oikeuden vuoksi.
Noin kaksi vuosikymmentä olen ollut "ylioppilas" eli minulla on ollut oikeus suorittaa tutkinto. Passivoidusta opiskeluoikeudesta en ole koskaan kuullutkaan. Onko se joku uusi termi, ja millä tavalla se poikkeaa siitä, että minun opiskeluoikeuteni päättyi vuonna 2005, koska läsnäololukukaudet täyttyivät? Ikuista opiskeluoikeutta ei enää ollut, mutta vieläkin minulla olisi oikeus suorittaa tutkintoni loppuun, jos esittäisin uskottavan opiskelusuunnitelman ja hakisin lisäaikaa.
Työttömyyskorvausta sain, kun toimitin työkkäriin todistuksen, että minun opiskeluaikani on loppunut, vaikka tutkinnon suorittaminen oli kesken.
Minulle kävi samoin. En ollut tehnyt opintoja pariin vuoteen, mutta olin puolen vuoden sisällä hakenut hyväksilukua muualla aiemmin suoritetuista opinnoista. Tämä katsottiin opintojen etenemiseksi, joten opinto-oikeudesta tuli luopua! Tätä opinto-oikeutta ei tosiaan saa takaisin kuin uuden pääsykokeen tai joka tapauksessa yhteishaun kautta. Jollen olisi hakenut tuota hyväksilukua, noita kesken olleita opintoja olisi voitu tukea työttömyysetuudella.
Tarinalla on silti onnellinen loppu. Pääsin opiskelemaan toiseen oppilaitokseen työttömyysetuudella oltuani tapahtuneesta reilun vuoden ajan työttömänä. Ikävä totuus on, että ei niitä töitä kaikille riitä. Jo työhaastatteluun pääseminen on haasteellista. Järjestelmä on silti ihan hölmö, se laittaa ihmiset odottelemaan jouten, jotta voi saada tukea opintoihin tai esimerkiksi palkkatukeen.
Olen luopunut vastaavassa tilanteessa opiskeluoikeudesta yo:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on kirjoilla jossain oppilaitoksessa opiskelijana et voi nostaa työttömyysetuutta muuta kuin poikkeustapauksissa (työkkärin rahoilla opiskelu kun lupa tullut sieltä). Tämä on itsestäänselvyys joka on laissa ja ollut voimassa vuosikymmeniä. Onko tämä sulle jotenkin uusi juttu ja mitä ihmeen kokemuksia penäät muilta?
Jos opiskeluaika on loppu miksi et ota kirjoja pois yliopistolta? Vai odotatko valmistumispäivää? Silloin saisit työttömyysetuuden.
No, ei se ainakaan vuosikymmeniä ole ollut voimassa. Nykyistä tilannetta en tiedä, mutta reilu 10 vuotta sitten lainsäädäntö oli ainakin sellainen, että riitti kun ilmoittautui yliopistossa koko lukuvuodeksi poissaolevaksi opiskelijaksi ja yliopiston kirjoittamasta poissaolotodistuksesta tuli nimenomaan ilmetä, että on poissaoleva opiskelija eikä oikeutta suorittaa mitään opintoja ko. lukuvuonna ole eikä poissaolevana oloa voinut keskeyttää koko lukuvuonna. Siis opiskeluoikeudesta ei tarvinnut kokonaan luopua., että oli mahdollisuus saada työttömyyskorvausta, mutta koko lukuvuoden joutui olemaan sitten yliopistosta poissaolevana.
Ok, tsekkasin Finlexistä, niin ilmeisesti tätä yliopistojen keskeyttämismahdollisuutta ei ole enää VUODEN 2013 (ei siis vuosikymmeniä voimassa!) jälkeen ole voinut käyttää ollakseen oikeutettu työttömyysetuuteen ELLEI yhdenjaksoinen keskeytys ole alkanut ennen uudistetun lain voimaantuloa (eli viim. kaiketi 31.12.2012), jolloin sovelletaan vanhan lain säännöksiä eli oikeus työttömyysetuuteen voi edelleen silloin olla (jos muut edellytykset täyttyy)
Tyttömyysturvalaki 30.12.2002/1290
15 LUKU
Voimaantulosäännökset
Kohta: Muutosten voimaantulo ja soveltaminen
28.12.2012/1001:
1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
...
3. Työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta yliopisto-opintojen keskeyttämisen perusteella sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 2 luvun 7 §:n 3 momenttia ja 8 luvun 3 §:n 4 momenttia, jos yhdenjaksoinen keskeytys on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.
Vierailija kirjoitti:
Minulta perittiin päivärahat takaisin sen perusteella, että olin kerran vuodessa käynyt Otaniemessä. Mitään opintosuorituksia ei ollut yli viiteen vuoteen ja olin elättänyt itseni työnteolla jo muutaman vuoden ja sen jälkeen ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla. Ne säännöt vaan on jäykät eivätkä kaikilta osin noudata hallituksen esitystä. Minulla tuo "opiskelu" ei millään muotoa estänyt olemasta täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytössä, olinhan ollut sitä jo useamman vuoden. Ja elantoni tuli ennen hoitovapaan jälkeistä työttömyyttä töissäkäynnistä, joten sekin täytti hallituksen esityksessä kuvatun tilanteen. Mutta muodollisesti olin täysipäiväinen opiskelija ja jouduin maksamaan takaisin 18000€. (Ystävällisesti hallinto-oikeus antoi 6000€ alennusta alkuperäisestä 24000€ summasta).
Ap näkee aivan turhana peikkona tuon opinto-oikeudesta luopumisen. Jos myöhemmin tulee kipinä, niin onko muka aivan mahdotonta hakea sitä opiskeluoikeutta maisterihaussa? Eikö maisteriohjelmiin ole omat hakunsa, sitä kauttahan esim. AMK:sta valmistuneet jatkavat maisteriksi.
Minäkin roikuin nuorena pitkään tuollaisessa välitilassa, että en opiskellut enkä osannut mennä töihinkään. Masennuksen vuoksi meni hukkaan monta vuotta ja pari vuotta meni ilman mitään tukia, tilapäisten osa-aikatöiden varassa. Vasta kun minut heitettiin HOASilta ulos, pääsin jollain tapaa eteenpäin tuosta jumitilanteesta. Ei minusta ollut opiskelijaksi, mutta oli vaikea hyväksyä se ja siksi roikuin niin pitkään siinä välitilassa. Vielä senkin jälkeen kun HOAS irtisanoi asuntoni, tein vuoden töitä osa-aikaisena siinä toivossa, että saisin jatkettua opintoja ja vasta sen jälkeen pystyin luopumaan siitä haihattelusta ja jatkoin töissä kokoaikaisena.
Tuollaiset kesken jääneet opinnot vievät ihan kauheasti energiaa, vaikkei niiden eteen tekisi yhtään mitään. Ne painostaa siellä taustalla ja koko ajan se asia painaa. Tuo on vähän sama kuin että olisi parisuhteessa, mutta pitäisi ovea raollaan sille, että löytää jonkun mukavamman kumppanin. Opinnoissa kiinni roikkuminen ajatuksen tasolla on poissa niistä ponnisteluista, joita pitäisi tehdä työllistymisen eteen. Nyt kun ap haluaisi päästä töihin, niin pitäisi pystyä sulkemaan tuo opinto-ovi ja laittamaan kaikki energia työllistymisen eteen.
Jos sitten jossain vaiheessa työuraa tulee se kipinä, että haluaa suorittaa maisterintutkinnon, niin siinä vaiheessahan voi olla jo oikeus aikuisopintorahaan ja kova motivaatio, jonka avulla siitä maisterihaustakin selvitään. Tai ehkä matkan varrella löytyy jotain muita vaihtoehtoja koulutuksen täydentämiseen työuran vaatimalla tavalla. Ei se peli ole pelattu, vaikka tässä kohtaa taloudellisen tilanteen sanelemana joutuisi opinto-oikeudesta luopumaan. Sen voi saada myöhemmin takaisin, jos tahtoa löytyy.
Tätä yritin myös ap:lle sanoa, että ei pidä takertua siihen illuusioon maisteritutkinnosta vaan mennä eteenpäin. Aina voi palata myöhemmin jos tilanne muuttuu. Ap ei ole sairas, mutta puoleen vuoteen hän ei ole tehnyt mitään, pari kurssia siellä jossain ja kaksi vuotta hakenut töitä. Jokin mättää mutta hän ei kerro mikä. Hän ei myöskään kerro edes viitteellisesti mitä opiskelee, vaikka neuvot varmaan paranisivat jos tiedettäisiin onko kyse folkloristiikasta vai lääkiksestä.
Ap:n ongelmat ovat muualla kuin systeemissä, vaikka siinäkin toki on parantamisen varaa, eiköhän se tullut selväksi. Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi tukea ikuisia opiskelijoita. Ap yrittää saada töitä. Hän on siis työtön työnhakija, jolla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan. Se, että hänellä on tallella hypoteettinen oikeus joskus tulevaisuudessa suorittaa opintonsa loppuun, ei tee hänestä opiskelijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi tukea ikuisia opiskelijoita. Ap yrittää saada töitä. Hän on siis työtön työnhakija, jolla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan. Se, että hänellä on tallella hypoteettinen oikeus joskus tulevaisuudessa suorittaa opintonsa loppuun, ei tee hänestä opiskelijaa.
Työnhakija hän voi olla, mutta nykylainsäädännön mukaan hän ei ole työtön. Yrittäjäkin voi yrittää saada töitä tullakseen toimeen, mutta työtön hän ei silti yleensä ole.
Eduskuntaan vain viestiä kun lainsäädäntö on epäoikeudenmukaista. Ei ne asiat muuten muutu ja täällä taivastelu ei johda mihinkään.
Jos opiskeluajassa ei saa tutkintoa valmiiksi, kannattaa oikeasti miettiä syyt siihen + olisiko elämässä muita vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatöitä opiskelun ohelle luulisi löytyvän kun ei nirsoile.
Mistä? Kerro heti, niin haen. Minä olen hakenut kaikenlaista työtä jo yli kaksi vuotta. Ei vaan kukaan suostu palkkaamaan.
Elän vielä hetken säästöillä. Sitten saa yhteiskunta elättää. Kiitos kaikille veronmaksajille!
Kaikille samat säännöt. Opintotuella tai työllä elätetään itsensä.
Anna sitten minulle töitä. Jos et, niin käytän verorahojasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta perittiin päivärahat takaisin sen perusteella, että olin kerran vuodessa käynyt Otaniemessä. Mitään opintosuorituksia ei ollut yli viiteen vuoteen ja olin elättänyt itseni työnteolla jo muutaman vuoden ja sen jälkeen ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla. Ne säännöt vaan on jäykät eivätkä kaikilta osin noudata hallituksen esitystä. Minulla tuo "opiskelu" ei millään muotoa estänyt olemasta täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytössä, olinhan ollut sitä jo useamman vuoden. Ja elantoni tuli ennen hoitovapaan jälkeistä työttömyyttä töissäkäynnistä, joten sekin täytti hallituksen esityksessä kuvatun tilanteen. Mutta muodollisesti olin täysipäiväinen opiskelija ja jouduin maksamaan takaisin 18000€. (Ystävällisesti hallinto-oikeus antoi 6000€ alennusta alkuperäisestä 24000€ summasta).
Ap näkee aivan turhana peikkona tuon opinto-oikeudesta luopumisen. Jos myöhemmin tulee kipinä, niin onko muka aivan mahdotonta hakea sitä opiskeluoikeutta maisterihaussa? Eikö maisteriohjelmiin ole omat hakunsa, sitä kauttahan esim. AMK:sta valmistuneet jatkavat maisteriksi.
Minäkin roikuin nuorena pitkään tuollaisessa välitilassa, että en opiskellut enkä osannut mennä töihinkään. Masennuksen vuoksi meni hukkaan monta vuotta ja pari vuotta meni ilman mitään tukia, tilapäisten osa-aikatöiden varassa. Vasta kun minut heitettiin HOASilta ulos, pääsin jollain tapaa eteenpäin tuosta jumitilanteesta. Ei minusta ollut opiskelijaksi, mutta oli vaikea hyväksyä se ja siksi roikuin niin pitkään siinä välitilassa. Vielä senkin jälkeen kun HOAS irtisanoi asuntoni, tein vuoden töitä osa-aikaisena siinä toivossa, että saisin jatkettua opintoja ja vasta sen jälkeen pystyin luopumaan siitä haihattelusta ja jatkoin töissä kokoaikaisena.
Tuollaiset kesken jääneet opinnot vievät ihan kauheasti energiaa, vaikkei niiden eteen tekisi yhtään mitään. Ne painostaa siellä taustalla ja koko ajan se asia painaa. Tuo on vähän sama kuin että olisi parisuhteessa, mutta pitäisi ovea raollaan sille, että löytää jonkun mukavamman kumppanin. Opinnoissa kiinni roikkuminen ajatuksen tasolla on poissa niistä ponnisteluista, joita pitäisi tehdä työllistymisen eteen. Nyt kun ap haluaisi päästä töihin, niin pitäisi pystyä sulkemaan tuo opinto-ovi ja laittamaan kaikki energia työllistymisen eteen.
Jos sitten jossain vaiheessa työuraa tulee se kipinä, että haluaa suorittaa maisterintutkinnon, niin siinä vaiheessahan voi olla jo oikeus aikuisopintorahaan ja kova motivaatio, jonka avulla siitä maisterihaustakin selvitään. Tai ehkä matkan varrella löytyy jotain muita vaihtoehtoja koulutuksen täydentämiseen työuran vaatimalla tavalla. Ei se peli ole pelattu, vaikka tässä kohtaa taloudellisen tilanteen sanelemana joutuisi opinto-oikeudesta luopumaan. Sen voi saada myöhemmin takaisin, jos tahtoa löytyy.
Tätä yritin myös ap:lle sanoa, että ei pidä takertua siihen illuusioon maisteritutkinnosta vaan mennä eteenpäin. Aina voi palata myöhemmin jos tilanne muuttuu. Ap ei ole sairas, mutta puoleen vuoteen hän ei ole tehnyt mitään, pari kurssia siellä jossain ja kaksi vuotta hakenut töitä. Jokin mättää mutta hän ei kerro mikä. Hän ei myöskään kerro edes viitteellisesti mitä opiskelee, vaikka neuvot varmaan paranisivat jos tiedettäisiin onko kyse folkloristiikasta vai lääkiksestä.
Ap:n ongelmat ovat muualla kuin systeemissä, vaikka siinäkin toki on parantamisen varaa, eiköhän se tullut selväksi. Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Sulla menee nyt kyllä pahasti puurot ja vellit sekaisin.
1. opintoja tehty viimeksi puoli vuotta sitten
2. maisterin tutkinnosta suoritettu pari kurssi ja kandi kokonaa
3. ap ei ole sanonut että ei olisi tehnyt puoleen vuoteen mitään, ainoastaan opintoja ei ole tehty puoleen vuoteen
4. apn ongelma on juurikin systeemi
5. maisterin tutkinto ei ole illuusio vaan vaaditaan monissa työpaikoissa pätevyysvaatimuksena ja siksi oikeudesta ei haluta luopua
6. silloin ei voi palata opiskelemaan, jos on koulusta eronnut
7. ap hakee kyllä töitä, mutta ei ole hakenut töitä kahta vuotta, mistä ihmeestä tämänkin revit?
8. ap ei ole ikuinen opiskelija, koska hänellä ei ole opinto-oikeutta eikä myöskään oikeuksia opiskelijaetuuksiin
9. Sinä vaikutat erittäin yksinkertaiselta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi tukea ikuisia opiskelijoita. Ap yrittää saada töitä. Hän on siis työtön työnhakija, jolla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan. Se, että hänellä on tallella hypoteettinen oikeus joskus tulevaisuudessa suorittaa opintonsa loppuun, ei tee hänestä opiskelijaa.
Kiitos tästä kommentista! Ehkä muutkin keskustelijat alkavat tämän myötä ymmärtämään ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi tukea ikuisia opiskelijoita. Ap yrittää saada töitä. Hän on siis työtön työnhakija, jolla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan. Se, että hänellä on tallella hypoteettinen oikeus joskus tulevaisuudessa suorittaa opintonsa loppuun, ei tee hänestä opiskelijaa.
Työnhakija hän voi olla, mutta nykylainsäädännön mukaan hän ei ole työtön. Yrittäjäkin voi yrittää saada töitä tullakseen toimeen, mutta työtön hän ei silti yleensä ole.
Eduskuntaan vain viestiä kun lainsäädäntö on epäoikeudenmukaista. Ei ne asiat muuten muutu ja täällä taivastelu ei johda mihinkään.
Jos opiskeluajassa ei saa tutkintoa valmiiksi, kannattaa oikeasti miettiä syyt siihen + olisiko elämässä muita vaihtoehtoja.
Niin syy on käynyt tässä keskustelussa jo monta kertaa selväksi, se että sinäkään et ole keskustelun pointtia ymmärtänyt on surullinen todiste ihmisten yksinkertaisuudesta. Toki sekin on mahdollista, että et halua ymmärtä pointtia, silloin olet vain julma kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt ymmärrä, selittäkää!
Onko tässä kyse opintoTUKIKUUKAUSIEN loppumisesta? Siinä tapauksessa minä ymmärtäisin, kun ap:lla olisi vielä aikaa jatkaa opintoja.
Luulin ymmärtäneeni asian niin, että OPISKELUAIKA on loppunut. Ap ei siis voi ilmoittautua läsnäolevaksi opiskelijaksi ja jatkaa opintoja vaan hänen pitäisi hakea lisäaikaa.
Jälkimmäisessä tapauksessa ei opiskeluoikeutta enää ole. Siitä lähetetään todistus työkkäriin ja sillä selvä. Minulla tosin oli kyse toisesta tutkinnosta enkä muista, katsottiinko siinä edes sitä vuoden keskeytyneenä olemista.
Opiskeluoikeus on passivoitu eli opiskeluaikaa ei ole jäljellä. Opiskella ei voi eikä työttömäksikään katsota passivoidun opinto-oikeuden vuoksi.
Noin kaksi vuosikymmentä olen ollut "ylioppilas" eli minulla on ollut oikeus suorittaa tutkinto. Passivoidusta opiskeluoikeudesta en ole koskaan kuullutkaan. Onko se joku uusi termi, ja millä tavalla se poikkeaa siitä, että minun opiskeluoikeuteni päättyi vuonna 2005, koska läsnäololukukaudet täyttyivät? Ikuista opiskeluoikeutta ei enää ollut, mutta vieläkin minulla olisi oikeus suorittaa tutkintoni loppuun, jos esittäisin uskottavan opiskelusuunnitelman ja hakisin lisäaikaa.
Työttömyyskorvausta sain, kun toimitin työkkäriin todistuksen, että minun opiskeluaikani on loppunut, vaikka tutkinnon suorittaminen oli kesken.
Sinulla juuri on passivoitu opiskeluoikeus. Olet yliopistosi passiivirekisterissä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikatöitä opiskelun ohelle luulisi löytyvän kun ei nirsoile.
Mistä? Kerro heti, niin haen. Minä olen hakenut kaikenlaista työtä jo yli kaksi vuotta. Ei vaan kukaan suostu palkkaamaan.
Elän vielä hetken säästöillä. Sitten saa yhteiskunta elättää. Kiitos kaikille veronmaksajille!
Kaikille samat säännöt. Opintotuella tai työllä elätetään itsensä.
Anna sitten minulle töitä. Jos et, niin käytän verorahojasi.
Tässä puhutaan opiskelijoista eli jos olet sellainen niin opintotuki turvaa toimeentulosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi tukea ikuisia opiskelijoita. Ap yrittää saada töitä. Hän on siis työtön työnhakija, jolla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan. Se, että hänellä on tallella hypoteettinen oikeus joskus tulevaisuudessa suorittaa opintonsa loppuun, ei tee hänestä opiskelijaa.
AP ei ole työtön työnhakija, koska hänellä on opiskeluoikeus ja opinnot eivät ole olleet tarvittavaa vuotta keskeytyneenä. Lisäksi ei lainsäädäntö voi perusta siihen, että joku muutaman kuukauden välein muuttaa mieltään siitä, että haluaako hän opiskella vai ei.
Koko ongelmaa ei edes olisi, jos AP olisi käyttänyt edes murto-osan siitä ajasta, minkä hän tässä ketjussa viettänyt asian tutkimiseen. Säädökset ja muut kriteerit ovat vain yhden googlehaun päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta perittiin päivärahat takaisin sen perusteella, että olin kerran vuodessa käynyt Otaniemessä. Mitään opintosuorituksia ei ollut yli viiteen vuoteen ja olin elättänyt itseni työnteolla jo muutaman vuoden ja sen jälkeen ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla. Ne säännöt vaan on jäykät eivätkä kaikilta osin noudata hallituksen esitystä. Minulla tuo "opiskelu" ei millään muotoa estänyt olemasta täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytössä, olinhan ollut sitä jo useamman vuoden. Ja elantoni tuli ennen hoitovapaan jälkeistä työttömyyttä töissäkäynnistä, joten sekin täytti hallituksen esityksessä kuvatun tilanteen. Mutta muodollisesti olin täysipäiväinen opiskelija ja jouduin maksamaan takaisin 18000€. (Ystävällisesti hallinto-oikeus antoi 6000€ alennusta alkuperäisestä 24000€ summasta).
Ap näkee aivan turhana peikkona tuon opinto-oikeudesta luopumisen. Jos myöhemmin tulee kipinä, niin onko muka aivan mahdotonta hakea sitä opiskeluoikeutta maisterihaussa? Eikö maisteriohjelmiin ole omat hakunsa, sitä kauttahan esim. AMK:sta valmistuneet jatkavat maisteriksi.
Minäkin roikuin nuorena pitkään tuollaisessa välitilassa, että en opiskellut enkä osannut mennä töihinkään. Masennuksen vuoksi meni hukkaan monta vuotta ja pari vuotta meni ilman mitään tukia, tilapäisten osa-aikatöiden varassa. Vasta kun minut heitettiin HOASilta ulos, pääsin jollain tapaa eteenpäin tuosta jumitilanteesta. Ei minusta ollut opiskelijaksi, mutta oli vaikea hyväksyä se ja siksi roikuin niin pitkään siinä välitilassa. Vielä senkin jälkeen kun HOAS irtisanoi asuntoni, tein vuoden töitä osa-aikaisena siinä toivossa, että saisin jatkettua opintoja ja vasta sen jälkeen pystyin luopumaan siitä haihattelusta ja jatkoin töissä kokoaikaisena.
Tuollaiset kesken jääneet opinnot vievät ihan kauheasti energiaa, vaikkei niiden eteen tekisi yhtään mitään. Ne painostaa siellä taustalla ja koko ajan se asia painaa. Tuo on vähän sama kuin että olisi parisuhteessa, mutta pitäisi ovea raollaan sille, että löytää jonkun mukavamman kumppanin. Opinnoissa kiinni roikkuminen ajatuksen tasolla on poissa niistä ponnisteluista, joita pitäisi tehdä työllistymisen eteen. Nyt kun ap haluaisi päästä töihin, niin pitäisi pystyä sulkemaan tuo opinto-ovi ja laittamaan kaikki energia työllistymisen eteen.
Jos sitten jossain vaiheessa työuraa tulee se kipinä, että haluaa suorittaa maisterintutkinnon, niin siinä vaiheessahan voi olla jo oikeus aikuisopintorahaan ja kova motivaatio, jonka avulla siitä maisterihaustakin selvitään. Tai ehkä matkan varrella löytyy jotain muita vaihtoehtoja koulutuksen täydentämiseen työuran vaatimalla tavalla. Ei se peli ole pelattu, vaikka tässä kohtaa taloudellisen tilanteen sanelemana joutuisi opinto-oikeudesta luopumaan. Sen voi saada myöhemmin takaisin, jos tahtoa löytyy.
Tätä yritin myös ap:lle sanoa, että ei pidä takertua siihen illuusioon maisteritutkinnosta vaan mennä eteenpäin. Aina voi palata myöhemmin jos tilanne muuttuu. Ap ei ole sairas, mutta puoleen vuoteen hän ei ole tehnyt mitään, pari kurssia siellä jossain ja kaksi vuotta hakenut töitä. Jokin mättää mutta hän ei kerro mikä. Hän ei myöskään kerro edes viitteellisesti mitä opiskelee, vaikka neuvot varmaan paranisivat jos tiedettäisiin onko kyse folkloristiikasta vai lääkiksestä.
Ap:n ongelmat ovat muualla kuin systeemissä, vaikka siinäkin toki on parantamisen varaa, eiköhän se tullut selväksi. Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Sulla menee nyt kyllä pahasti puurot ja vellit sekaisin.
1. opintoja tehty viimeksi puoli vuotta sitten
Kyllä, samaa mieltä.2. maisterin tutkinnosta suoritettu pari kurssi ja kandi kokonaa
Kyllä, samaa mieltä.
3. ap ei ole sanonut että ei olisi tehnyt puoleen vuoteen mitään, ainoastaan opintoja ei ole tehty puoleen vuoteen
Mitä sitten on tehty?4. apn ongelma on juurikin systeemi
Ei ole. Ongelma on siinä, että opinto-oikeusaikana on saatu vain kandi valmiiksi.
5. maisterin tutkinto ei ole illuusio vaan vaaditaan monissa työpaikoissa pätevyysvaatimuksena ja siksi oikeudesta ei haluta luopua
Monessa paikassa käy alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.6. silloin ei voi palata opiskelemaan, jos on koulusta eronnut
Voi hakea maisteriohjelmaan, tuskin on ongelma jos motivaatio riittää.7. ap hakee kyllä töitä, mutta ei ole hakenut töitä kahta vuotta, mistä ihmeestä tämänkin revit?
Hän kertoi itse.
8. ap ei ole ikuinen opiskelija, koska hänellä ei ole opinto-oikeutta eikä myöskään oikeuksia opiskelijaetuuksiin
Hän on ikuinen opiskelija koska haluaa pitää opiskelupaikkansa, vaikka opintojen loppuunsaattaminen on vaikeaa.
9. Sinä vaikutat erittäin yksinkertaiselta ihmiseltä.
Kiitos 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, onko yhteiskunnan tarpeen tukea ns ikuisia opiskelijoita? Onko kymmenen vuotta yliopistolla roikkuminen ihmisoikeus.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että yhteiskunnan pitäisi tukea ikuisia opiskelijoita. Ap yrittää saada töitä. Hän on siis työtön työnhakija, jolla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan. Se, että hänellä on tallella hypoteettinen oikeus joskus tulevaisuudessa suorittaa opintonsa loppuun, ei tee hänestä opiskelijaa.
AP ei ole työtön työnhakija, koska hänellä on opiskeluoikeus ja opinnot eivät ole olleet tarvittavaa vuotta keskeytyneenä. Lisäksi ei lainsäädäntö voi perusta siihen, että joku muutaman kuukauden välein muuttaa mieltään siitä, että haluaako hän opiskella vai ei.
Koko ongelmaa ei edes olisi, jos AP olisi käyttänyt edes murto-osan siitä ajasta, minkä hän tässä ketjussa viettänyt asian tutkimiseen. Säädökset ja muut kriteerit ovat vain yhden googlehaun päässä.
Ai googlaamalla tämä vuoden sääntö katoaisi jonnekin. :D :D :D Ja kuka tässä mieltänsä on vähän väliä muuttamassa.
Eikö toi nyt ole ihan selvä asia, että ole joko työtön tai sitten ole opiskelija. Hittojakos turhan panttina roikut yliopiston listoilla, jos et mitään saa aikaiseksi, anna sekin paikka eteenpäin.
Parasta tietenkin olisi, jos lopettaisit sen lorvimisen ja menisit töihin