Mikä oli sellainen lapsuutesi herkkuruoka tai välipala josta tuli hyvä mieli mutta et ole välttämättä pitkään aikaan enää syönyt?
Minun suosikki oli pietarinlimppuviipale jonka päälle Kavlin vihannespikkelsimajoneesia tuubista, ja muutama tuorekurkkuviipale. Juomana O'boy kaakaota :)
En tiedä oliko tuo minun välipala alunperin jokin ruotsalainen juttu, koska kasvoin länsirannikolla kaksikielisellä paikkakunnalla jonne tuli tietysti sen myötä jonkin verran vaikutteita Ruotsista.
Kommentit (94)
Melkein mikä tahansa tuore leipomus kylmän maidon kanssa. Esim. pulla ja sämpylät, ei ole tullut itse tehtyä mutta ai että oli lapsena hyvää.
Äitini teki sellaista aivan ihanaa pataa, siinä oli punajuuria, lihaa, riisiä, jotain muuta. "Punaista pataa" perunamuusin kanssa, lapsuuteni lempiruoka, jota en ollut muistanutkaan! *soitto äidille ja kaupan kautta kotiin*
Ruisleipäviipale, jonka päälle on levitetty margariinia ja ketsuppia. Söin sitä niin kauan, kunnes suurin osa maitohampaista olivat pudonneet pois :D
Ruismarjapuuro, leipäressu, röstiperunat
Tassi.
Puolukkasurvosta, vehnäjauhoja ja sokeria.
Sekoitettiin sellaiseksi paksuksi tahnaksi.
Se alkuperäinen 90-luvulla tullut (saarioisten?) kasvisroiskeläppäpizza. Siinä oli mm. porkkanaa ja kaksi viipaletta säilykeherkkusieniä :D Ja nykyään se on korvattu tomaatti-mozzarella-pizzalla. Nyyh!
Lombardian leipä. Se oli silloin niin maukasta ja pehmeää, nykyisin ovat samaa ranskanleipämäistä mautonta höttöä.
Hernekeitto. Mahdollisimman paksuksi keitetty ja siihen kylkeen leipää, ai että. Nykyään en enää niin pidä hernekeitosta :(
Uunilohi riisipedillä. Rakastan tätä vieläkin, mutta se lohen hankkiminen tuntuu niin vaikealta kun lihatiskin sedät ei meitä nuoria jaksaisi palvella, eikä ne valmiit muovitetut ole mistään kotoisin.
Porstuan komerossa oli saavissa puolukkasurvosta.
Siitä raavittiin talvella jollain teräaseella jäistä puolukkaa.
Herkun teko loppui kun uuden talon myötä siirryttiin pakastinaikaan.
Maissihiutaleet. Olivat ehkä jotain aika uutta maalaiskylässä kun olin varhaisteini. Ei niitä minulle olisikaan ostettu, mutta pikkusiskolle, iltatähdelle. Kaadoin reippaasti sokeria aina :) Oli ikävä tulla kotiin jos äiti oli töissä. Talvella kylmä kun en saanut sytyttää tulta hellaan. Ehkä se sokerinhimo onkin tuosta kotoisin, lohdutusta!
Assburger kirjoitti:
Porstuan komerossa oli saavissa puolukkasurvosta.
Siitä raavittiin talvella jollain teräaseella jäistä puolukkaa.Herkun teko loppui kun uuden talon myötä siirryttiin pakastinaikaan.
Eikö sitä puolukkasurvosta voi raapia myös pakastimessa pakastetusta survoksesta? Vai oliko tuon herkun viehätys juuri siinä porstuan komerossa tai saavissa?
Vispipuuro, söin varmaan joka päivä lapsena.
Talkkunajauhoja ja piimää, en tiedä olisiko se vielä hyvää.
Mämmi ja maito. Olen ostanut mämmiä., mutta isojen firmojen mämmit ovat pahoja. Aallon mämmi on kuin lapsuuden mämmiä.
Mustikkamaito. Erityisen hyviä olivat myös metsämansikat heinään pujotettuina. Onko metsämansikkaa vielä jossain...Metsämansikkajukurtti ei kyllä maistu aidolta.
Lämppärit eli paahtoleivän palat ketsupilla, pitsamausteella, ketsupilla ja juustolla uunissa paistettuna.
En muista että mistään ruuasta olis tullut hyvä mieli. Vaikka olen tunnesyöjä nyt aikuisena ja syön tylsyyteen...
Mutta onhan niitä lapsuuden herkkuja. Esim.makkara, jota en enää syö.
Vierailija kirjoitti:
Sultsinat. Eli riisipiirakoihin kuuluvasta kuoritaikinasta kaulitaan erittäin ohuet, pyöreät letut, jotka paistetaan suoraan valurautalevyn (puuhellan) päällä. Pinta voidellaan voilla ja sisään kääritään riisiä. Syödään lämpimänä pötkylänä. Nam.
.
Meillä oli myös näitä, täytteenä oli välillä mannapuuroa, joka oli mielestäni parempaa kuin riisi.
.
Voi tehdä myös sähköhellan isoimmalla levyllä.
Taahkuri eli mustikoita,ruis jauhoja ja sokeria sopivassa suhteessa muusattuna. Ai että oli hyvää.
Uudet perunat,sipulikasti ja keitetyt ahvenet. Nam Nam.
Nykyään en enää niin perusta uusista potuista ja sipulista ja kalalle oon valitettavasti allerginen.
Vierailija kirjoitti:
Onko metsämansikkaa vielä jossain...
No vaikka minun tontilla juhannuksesta heinäkuun loppuun, yleensä vaan syödään niitä suoraan maasta, joskus oon pakastanut. Mutta pakastimessa metsämansikat jotenkin menettää makunsa.
Sultsinat. Eli riisipiirakoihin kuuluvasta kuoritaikinasta kaulitaan erittäin ohuet, pyöreät letut, jotka paistetaan suoraan valurautalevyn (puuhellan) päällä. Pinta voidellaan voilla ja sisään kääritään riisiä. Syödään lämpimänä pötkylänä. Nam.