Mielenterveys palasina huumeiden jälkeen
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.
Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Jos alkoholi ei tuhoa aivoja, niin mistä johtuu alkoholidementia, jossa aivot ovat tuhoutuneet peruuttamattomasti? Ja jopa siinä määrin, että monelle loppuelämän mittainen laitoshoito on ainoa vaihtoehto.
Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vammauttamia FAS-lapsia syntyy Suomessa vuosittain useita satoja. Heistäkin monet vaativat elämänmittaista laitoshoitoa, koska alkoholi on tuhonnut aivot jo ennen syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
12 vuotta myrkytit elimistöäsi, ja nyt olet havahtunut pelkäämään seurauksia 🙄
Mistäpäin Hämettä olet kotoisin?
Tää palsta on kyllä yks negatiivisuuden ja kuvottavan ilkeyden tautipesäke.
Morjes lopullisesti! :D
Muutama palstanarsisti oksentelee toisten päälle päivittäin omaa erinomaisuuttaan.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkijat-suomessa-meneilla…
"Tutkijat: Suomessa meneillään alkoholikatastrofi."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
12 vuotta myrkytit elimistöäsi, ja nyt olet havahtunut pelkäämään seurauksia 🙄
Mistäpäin Hämettä olet kotoisin?
Tää palsta on kyllä yks negatiivisuuden ja kuvottavan ilkeyden tautipesäke.
Morjes lopullisesti! :D
Muutama palstanarsisti oksentelee toisten päälle päivittäin omaa erinomaisuuttaan.
Narsismi on maailman vaarallisin mielisairaus, ja myös parantumaton.
Tää palsta on kyllä yks negatiivisuuden ja kuvottavan ilkeyden tautipesäke.
Morjes lopullisesti! :D
Muutama palstanarsisti oksentelee toisten päälle päivittäin omaa erinomaisuuttaan.
No paljon paheksuttavampia esim narkkarit on ku vaikka ylipainoset. Ja jotkut oikeesti haukkuu esim ylipainosia paljon pahemmin kun vaikka narkkareita.
Itse pidän narkkariuuteeen ajautuvia tyhminä, mutta myös mun mielestä tarvii hoitoa. Bulimiassa sama juttu yms., oli sit ulkonäkö mikä hyvänsä.
oma mielenterveys aika paskana sen väkivallan jälkeen jota koin lapsuudessa.
En muista missä törmäsin juuri sanontaan, joka meni kutakuinkin niin, että jos ei sukella pimeään kaivoon, ei voi päästä käsiksi kultakolikoihin.
Mieti mitä kokemuksesi on antanut ja opettanut sinulle, päihteet eivät ole pelkästään todellisuuspakoa vaan tarpeeseen avattuja ovia toisiin maailmoihin ja vaihtoehtoisiin perspektiiveihin. Olet varmasti oppinut paljon ihmisyydestä ja luottamuspulasi kertoo siitä, että kannat sisälläsi visiota paremmasta ihmisestä. Sen sijaan että miettisit, voitko luottaa toisiin, mieti miten voisit *olla* se ihminen, jonka haluaisit kohdata.
Joku filosofi sanoi, että yhteiskunta ei ole valmis, ennen kuin voi olla tyytyväinen elämäänsä asemastaan huolimatta. Sinulla on varmasti kerrottavaa tästä aiheesta. Voit tehdä hyvää yhteiskunnalle, luonnolle, rakkaillesi tai mille tahansa, minkä koet tärkeäksi. Älä jää odottamaan muiden hyväksyntää, palkkaa tai palkkiota, vaan kuuntele sisäistä ääntäsi ja seuraa sitä.
Muista myös, että yksilö on aina sidottu ympäristöönsä. Jos sinä olet ollut "musta lammas", olet todennäköisesti vastaanottanut ja kuullut, kantanut ja purkanut muiden kipuja. Halveksunta, kiusaaminen ja väkivalta on tapa siirtää tuskaa. Olet ollut siis jo ollut parantaja. Nyt koet ehkä, että on aika toisenlaiselle roolille - tai jatkaa parantajana toisella tavalla. Lisäksi sinulla on täysi valta valita ympäristösi ja ihmiset, kehen ylläpidät yhteyttä. Jos et halua purkaa toisten kipuja enää, voit katkaista sellaiset yhteydet, jotka tuottavat sinulle toistuvaa kipua. Mahdollisesti lähestyä niitä uudestaan voimaannuttuasi.
Kaikkea hyvää, rakkautta ja onnea tiellesi, mikä tahansa roolisi tulee olemaankaan!
Vierailija kirjoitti:
En muista missä törmäsin juuri sanontaan, joka meni kutakuinkin niin, että jos ei sukella pimeään kaivoon, ei voi päästä käsiksi kultakolikoihin.
Mieti mitä kokemuksesi on antanut ja opettanut sinulle, päihteet eivät ole pelkästään todellisuuspakoa vaan tarpeeseen avattuja ovia toisiin maailmoihin ja vaihtoehtoisiin perspektiiveihin. Olet varmasti oppinut paljon ihmisyydestä ja luottamuspulasi kertoo siitä, että kannat sisälläsi visiota paremmasta ihmisestä. Sen sijaan että miettisit, voitko luottaa toisiin, mieti miten voisit *olla* se ihminen, jonka haluaisit kohdata.
Joku filosofi sanoi, että yhteiskunta ei ole valmis, ennen kuin voi olla tyytyväinen elämäänsä asemastaan huolimatta. Sinulla on varmasti kerrottavaa tästä aiheesta. Voit tehdä hyvää yhteiskunnalle, luonnolle, rakkaillesi tai mille tahansa, minkä koet tärkeäksi. Älä jää odottamaan muiden hyväksyntää, palkkaa tai palkkiota, vaan kuuntele sisäistä ääntäsi ja seuraa sitä.
Muista myös, että yksilö on aina sidottu ympäristöönsä. Jos sinä olet ollut "musta lammas", olet todennäköisesti vastaanottanut ja kuullut, kantanut ja purkanut muiden kipuja. Halveksunta, kiusaaminen ja väkivalta on tapa siirtää tuskaa. Olet ollut siis jo ollut parantaja. Nyt koet ehkä, että on aika toisenlaiselle roolille - tai jatkaa parantajana toisella tavalla. Lisäksi sinulla on täysi valta valita ympäristösi ja ihmiset, kehen ylläpidät yhteyttä. Jos et halua purkaa toisten kipuja enää, voit katkaista sellaiset yhteydet, jotka tuottavat sinulle toistuvaa kipua. Mahdollisesti lähestyä niitä uudestaan voimaannuttuasi.
Kaikkea hyvää, rakkautta ja onnea tiellesi, mikä tahansa roolisi tulee olemaankaan!
Hienosti ja kauniisti kirjoitit! Kiitos.
Minulla lähes samanlainen tausta ja iätkin täsmäävät jonkin verran :) olen ollut käyttämättä n .1,5v (muutama notkahdus, mutta jäi yhteen iltaan) Ja terapian aloitin siinä 1v. raittiina olon jälkeen. Hyvä, että itsekin ymmärrät, ettei sen terapian aika ole vielä. 5 viikkoa on niin lyhyt aika, että aivot vasta palautuvat. Sanotaan, että aivot tarvitsisivat 6kk selvinpäin olemista ennenkuin alkaa oikeasti näkemään, mitä ongelmia siellä pääkopassa oikein onkaan, jotka siis johtivat käyttämiseen. Impulsiivisuus myös vähenee. 3kk pitää olla selvänä, että edes pääsee terapiaprosessia aloittamaan.
Mä olin itsekin tosi hukassa koko ensimmäisen vuoden. Sitten todettiinkin epävakaa persoonallisuushäiriö. Olin myös vainoharhainen välillä ja niitä lääkittiinkin, jotta pystyin hoitamaan kunnolla itseäni. Onko sulla millainen tukiverkko? Käytkö juttelemassa kenenkään kanssa tai ryhmissä? Ja niitä kiusauksia tulee olemaan ja paljon! Olisi hyvä, jos olet hoidon piirissä, niin saat tarvittavaa tukea tarvittaessa ja muutenkin. Ja jos ratkeat, lopeta se mahdollisimman pian ja muista, että kyseessä riippuvuussairaus ja se on sinulla koko lopunelämää, joten älä leiki tulella. Älä ole silti liian ankara itsellesi, morkkis on hyvä ja tiedätpähän sitten mitkä asiat johtivat siihen ja mitä tulee tehdä jatkossa toisin, jotta sama ei toistuisi. Paljon tsemppiä sinulle, olet oikealla tiellä!