Miksi meidän yhteiskunta on näin irrallaan?

Mietiskelen. Olen huolissani Suomalaisesta yhteiskunnasta. Meillä ei tunnu joskus olevan minkäänlaista yhteen hiileen puhaltamisen meininkiä. Pelkkiä tavoitteita, velvoitteita, arvostelua ja hyljeksintää. Tahdotaan olla suvaitsevaisia ja auttavaisia oman kansan hyvinvoinnin kustannuksella. Jos oma yhteiskunta on rikki, niin miten pystyy auttamaan ketään muuta? Niinhän sitä kerrotaan elämäntapaoppaista lentokoneen turvaohjeistuksiin että "Auta ensin itseäsi, sitten vasta muita".

Ei kai meidän isoisämme taistelleet tällaisen Suomen puolesta? Veteraanit eivät saa edes ilmaisia lounaita nykyään! Missä on kunnioitus omaa isänmaata kohtaan? Ollaan niin ulkokoreita ja prameillaan maailman suvaitsevimpana ja rauhallisimpana maana, mutta todellisuus sisällä ei ole sinne päinkään. Suomi on sairas ja sekaisin jota yrittää peitellä omaa erinomaista ja sisukasta, työteliästä ja auttavaista mainettaan ylläpitäen. Oman yhteiskunnan nykytilannetta ei tunnusteta missä kuilu takaisin kastiyhteiskuntaa lähestyy hurjaa vauhtia. Tyhjiä lupauksia, arvostelua, halveksuntaa, ennakko-oletuksia, stereotypiaa ja lokerointia. On vähempiosaisten oma vika olla omassa tilassa. Hyi hävetkää, menkää töihin! Tämän hyvinvointivaltion järjestämän "auttavan tahon" eli Työvoimatoimiston kautta sut laitetaan työkokeiluun orjatöitä tekemään palkatta. Ja tää numero kasvaa kokoajan.

Ei edes pysty kaikkea yhteen kirjoittamaan, kuinka pahasti Suomi omiaan rankaisee. Narsistiyhteiskunta.