Mielenterveys palasina huumeiden jälkeen
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.
Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä minä minä minä jne.
Sähän varmasti jonkun muun kuin itsesi hyväksi elämääsi elätkin?
Et edes tajua miten käpertynyt olet itseesi. Valitat koko ajan ja peilaat omat tunteesi muihin kuin pieni lapsi. Mitä jos vaikka keskittyisit tekemään jotain hyvää. Koska olet viimeksi tehnyt jotain äitisi/mummosi/naapurisi puolesta ilman että tiesit hyötyväsi siitä jotenkin? Niinpä.
Mene sinä nettitrolli muualle leikkimään ja huutelemaan sieltä "ylempää". :D
Ja mene sinä hoitoon. Olet ollut kuivilla vasta 5 vkoa eli et yhtään mitään. Tolla asenteella repsahdat viimeistään kuukauden kuluttua. ":D"
No ei mene sullakaan kovin vahvasti juttujen perusteella... :D
Mikä naurattaa? Sulla on mielenterveys mennyttä omien valintojen vuoksi etkä kykene ottamaan rakentavaa kritiikkiä ha realismia vastaan.
No naurattaa se, kuinka joku voi vaan olla niin ilkeä ja lapsellinen, että jaksaa YRITTÄÄ kääntää veistä toisen haavassa "rakentavalla kritiikillä", eikä tajua yhtään, kuinka pahasti vaan nolaa itsensä trollailuillaan... ;D
Katsopa noita viestejä, joissa 2 vuotta raittiina ollut vastaa muille. Huomaatko eron itseesi? Jos pystyt sitoutumaan raittiuteen, niin huomaat kyllä myöhemmin oman käytöksesi typeryyden.
No tottakai se 2 vuotta raittiina oleva on edellä kehityksessään. Ihan normaalia olla "typerä" tässä vaiheessa (mitä muutakaan voisin olla) ja varmaan tulenkin sit nauramaan itselleni ja näille jutuille täällä.
Mut miks se sinulle niin suuri ongelma on? Keskittyisit omaan kehitykseen ja mieti näitä kypsiä ja asiallisia viestejä ja vertaa niitä itseesi ja katso huomaatko eron? Ja toivottavasti myöhemmin tajuat käytöksesi typeryyden.Todellakin voisit olla muuta kuin typerä,mutta sä odotat vain ymmärrystä ja empatiaa muilta. Olet tottunut saamaan tahtosi läpi ja nyt kiukuttaa kun joku ei taivukaan siihen manipulointiin.
Juujuu ja sä saat voimaa päiviisi täällä moralisoimalla ja opettamalla ihmisiä. :D
Kasvettaisiinko yhdessä? :)
Hyvää jatkoa ja voimia pysyä irti aineista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä minä minä minä jne.
Sähän varmasti jonkun muun kuin itsesi hyväksi elämääsi elätkin?
Et edes tajua miten käpertynyt olet itseesi. Valitat koko ajan ja peilaat omat tunteesi muihin kuin pieni lapsi. Mitä jos vaikka keskittyisit tekemään jotain hyvää. Koska olet viimeksi tehnyt jotain äitisi/mummosi/naapurisi puolesta ilman että tiesit hyötyväsi siitä jotenkin? Niinpä.
Mene sinä nettitrolli muualle leikkimään ja huutelemaan sieltä "ylempää". :D
Ja mene sinä hoitoon. Olet ollut kuivilla vasta 5 vkoa eli et yhtään mitään. Tolla asenteella repsahdat viimeistään kuukauden kuluttua. ":D"
No ei mene sullakaan kovin vahvasti juttujen perusteella... :D
Mikä naurattaa? Sulla on mielenterveys mennyttä omien valintojen vuoksi etkä kykene ottamaan rakentavaa kritiikkiä ha realismia vastaan.
No naurattaa se, kuinka joku voi vaan olla niin ilkeä ja lapsellinen, että jaksaa YRITTÄÄ kääntää veistä toisen haavassa "rakentavalla kritiikillä", eikä tajua yhtään, kuinka pahasti vaan nolaa itsensä trollailuillaan... ;D
Katsopa noita viestejä, joissa 2 vuotta raittiina ollut vastaa muille. Huomaatko eron itseesi? Jos pystyt sitoutumaan raittiuteen, niin huomaat kyllä myöhemmin oman käytöksesi typeryyden.
No tottakai se 2 vuotta raittiina oleva on edellä kehityksessään. Ihan normaalia olla "typerä" tässä vaiheessa (mitä muutakaan voisin olla) ja varmaan tulenkin sit nauramaan itselleni ja näille jutuille täällä.
Mut miks se sinulle niin suuri ongelma on? Keskittyisit omaan kehitykseen ja mieti näitä kypsiä ja asiallisia viestejä ja vertaa niitä itseesi ja katso huomaatko eron? Ja toivottavasti myöhemmin tajuat käytöksesi typeryyden.Todellakin voisit olla muuta kuin typerä,mutta sä odotat vain ymmärrystä ja empatiaa muilta. Olet tottunut saamaan tahtosi läpi ja nyt kiukuttaa kun joku ei taivukaan siihen manipulointiin.
Juujuu ja sä saat voimaa päiviisi täällä moralisoimalla ja opettamalla ihmisiä. :D
Kasvettaisiinko yhdessä? :)Hyvää jatkoa ja voimia pysyä irti aineista.
Kiitos samoin ja kaikkea hyvää!
Tuli ihan fyysisesti paha olo kun luki aloittajan viestejä :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No huumeet ja alko muokkaa persoonaa ja tuo ikä, joilloin käytit aineita, on vielä aika merkittävää aikaa aivojen kehityksen kannalta. Voi olla ettet palaudu ikinä erityisen terveeksi, mutta nyt kun tiedostat asian niin voit kuitenkin ehkä olla projisoimatta omia epävarmuuksia ja negatiivisuutta muihin ihmisiin.
Aivothan muokkautuu ja myös "korjaa itseään" koko elämän ajan,kuolemaan saakka. Jatkuvasti joitakin hermoyhteyksiä kuolee pois kun niitä ei käytetä,uusia luodaan ja toiset vahvistuvat,toiset heikentyvät. Muuttamalla ajatuksiasi,voit muokata myös aivojasi. Käytännössä jos esim.vainoharhaisten ajatusten tullessa kerrot itsellesi että ne eivät ole totta,tiedät mistä ne johtuvat ja alat ajatella eri tavoin ts.korvaat ne terveemmillä ajatuksilla,kyllä se vainoharhaisuus myös hälvenee.
Mutta toisaalta mielenterveysongelmaisena se nyt vain on fakta että ihmiset kohtelevat huonommin. Minäkin olen usein jäänyt ihan hoidonkin ulkopuolelle kun en ole ollut tarpeeksi aggressiivinen vaatimaan hoitoa. Kokemukset vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin joten itselleen päinvastaisen vakuuttaminen on vaikeaa elleipä järjetöntä. Pitäisi saada niitä hyviä kokemuksia vastapainoksi ja niitähän ei noin vain voi hankkia tai ostaa.
Tunteisiin ei aina voi täysin luottaa, etenkään MT ongelmaisna. Mistä ne muut ihmiset sen tietää ja näkee ja sit kohtelee sen perusteella huonosti?
Ilmaisin itseni varmaan vähän huonosti tai ensimmäinen lauseeni oli ehkä vähän liian yliampuva. Tarkoitan sitä että itse ainakin olen kokenut jääneeni yksin ongelmieni kanssa ja vaikka hoitopuolellakin on tiedetty jaksamattomuudestani, niin silti olen saanut yksin räpiköidä esim. arjen kanssa. Ei kukaan tule auttamaan. Ja täällä palstalla kun olen yrittäyt puhua ongelmistani, niin usein ihmiset löytävät vain ne kohdat mitä kritisoida. Olisi kiva tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, vaikka jotkin ajatukset ja mielipiteet olisivatkin vähän vinossa valtaväestöön nähden. Esimerkiksi yhdessä vaiheessa elämää käväisin tuossa huumemaailman puolella niinkuin aloittaja ja kyllähän siihen monilta löytyy kärkäs mielipide.
Mmm, eikö tosiaan sinulla ole mahdollisuutta päästä terapiaan ja etsiä itsellesi juuri sinulle sopiva terapeutti? Ja sitä kautta alkaa käsittelemään tunteitasi muun eheyttävän toiminnan ohella.
Mahdollisuus on ollut aina, mutta omat voimat niin tappiin käytetty että energia ei ole riittänyt alkua pidemmälle. Yksin nääs kaikki pitää tehdä - etsiä oikea terapeutti, työstää tunteita ja samalla pyörittää arkea. Ei ole riittänyt paukut siihen joten keskityn siihen että jääkaapissa on ruokaa ja pesen itseni ja pyykit suht säännöllisesti jne. Terapiaa sitten joskus kun on enemmän jaloillani, mutta siihen asti olen omillani.
Haluaisin kysyä aloittajalta!
Oletko varastanut narkomaanina (ruokaa, rahaa, polkupyöriä ym.), sehän kuuluu aika lailla siihen kulttuuriin, että on ok hieman varastaa.
Muuttuiko maailmankuva käytön loputtua lainkuuliaiseksi vai joutuiko/joutuuko sitä tietoisesti työstämään paljon?
Voi hyvänen aika kun jollakin on niin suuri ongelma päihteidenkäytössä että pitää tulla tännekin tunkemaan sitä huumemyönteistä propagandaa, kun se ei tähän aiheeseen liity millään tavalla. Onko niin vaikeaa myöntää että joillakin ihmisillä päihteidenkäyttö ei ole hallittua ja aiheuttaa haittaa, oli kyseessä ihan mikä päihde hyvänsä.
Sanon tämän vaikka itse käytän huumeita ja alkoholia, kannatan niiden laillistamista jne.
Mutta helvetin ahdasmielinen pitää olla jos ei tajua ettei esim. kannabiskaan kaikille mikään haitaton ja vaaraton päihde ole.
Sori, meni ohi aiheen, aloittajalle en osaa sanoa muuta kuin että sulla on tie vain ylöspäin jos olet löytänyt syyn lopettaa päihteidenkäyttö!
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä aloittajalta!
Oletko varastanut narkomaanina (ruokaa, rahaa, polkupyöriä ym.), sehän kuuluu aika lailla siihen kulttuuriin, että on ok hieman varastaa.
Muuttuiko maailmankuva käytön loputtua lainkuuliaiseksi vai joutuiko/joutuuko sitä tietoisesti työstämään paljon?
Tämä on hyvä kysymys! Mitä itse tunsin huumeidenkäyttäjiä niin myös valehtelu ja ihmisten hyväksikäyttö oli yleistä. Mites aloittajalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä minä minä minä jne.
Sähän varmasti jonkun muun kuin itsesi hyväksi elämääsi elätkin?
Et edes tajua miten käpertynyt olet itseesi. Valitat koko ajan ja peilaat omat tunteesi muihin kuin pieni lapsi. Mitä jos vaikka keskittyisit tekemään jotain hyvää. Koska olet viimeksi tehnyt jotain äitisi/mummosi/naapurisi puolesta ilman että tiesit hyötyväsi siitä jotenkin? Niinpä.
Mikäli ap haluaa oppia elämään raittiina, hänen kuuluu olla tässä vaiheessa riittävän itsekäs, sillä hän on itse vastuussa paranemisestaan, hyväntekeväisyydet on syytä siirtää tulevaan.
Huomaa, ettei sulla ole mitään käryä, miten päihderiippuvuudesta parannutaan. Mene sinä auttamaan mummoja, mitään annettavaa sulla ei ole aloittajalle, silkkaa kettuilua, liekö vain tyhmyyttä? Sun teksteistä kyllä paistaa läpi, ettei sulla ole itselläsi hyvä olla. Tiedätkö syitä tähän, voidaanko sua auttaa? Mutta avaa sille oma ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä minä minä minä jne.
Sähän varmasti jonkun muun kuin itsesi hyväksi elämääsi elätkin?
Et edes tajua miten käpertynyt olet itseesi. Valitat koko ajan ja peilaat omat tunteesi muihin kuin pieni lapsi. Mitä jos vaikka keskittyisit tekemään jotain hyvää. Koska olet viimeksi tehnyt jotain äitisi/mummosi/naapurisi puolesta ilman että tiesit hyötyväsi siitä jotenkin? Niinpä.
Mikäli ap haluaa oppia elämään raittiina, hänen kuuluu olla tässä vaiheessa riittävän itsekäs, sillä hän on itse vastuussa paranemisestaan, hyväntekeväisyydet on syytä siirtää tulevaan.
Huomaa, ettei sulla ole mitään käryä, miten päihderiippuvuudesta parannutaan. Mene sinä auttamaan mummoja, mitään annettavaa sulla ei ole aloittajalle, silkkaa kettuilua, liekö vain tyhmyyttä? Sun teksteistä kyllä paistaa läpi, ettei sulla ole itselläsi hyvä olla. Tiedätkö syitä tähän, voidaanko sua auttaa? Mutta avaa sille oma ketju.
Sulla tais mennä pointti ohi korkealta ja kovaa...
Ohis
Vierailija kirjoitti:
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
Ei ole välttämättä kysymys vainoharhasta. Sitäkin tapahtuu että joku käyttäytyy välillä "mukavasti", välillä piilovittuilee. Mahdollisesti puhuu pahaa selän takana. Ihan normaalia työpaikkakiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä aloittajalta!
Oletko varastanut narkomaanina (ruokaa, rahaa, polkupyöriä ym.), sehän kuuluu aika lailla siihen kulttuuriin, että on ok hieman varastaa.
Muuttuiko maailmankuva käytön loputtua lainkuuliaiseksi vai joutuiko/joutuuko sitä tietoisesti työstämään paljon?Tämä on hyvä kysymys! Mitä itse tunsin huumeidenkäyttäjiä niin myös valehtelu ja ihmisten hyväksikäyttö oli yleistä. Mites aloittajalla?
En mä mikään täyspäivänen narkomaani ole koskaan ollut ja itte rahoitin töillä ja pikavipeillä (joita nyt makselen joustoluottona pois) sekoiluni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä minä minä minä jne.
Sähän varmasti jonkun muun kuin itsesi hyväksi elämääsi elätkin?
Et edes tajua miten käpertynyt olet itseesi. Valitat koko ajan ja peilaat omat tunteesi muihin kuin pieni lapsi. Mitä jos vaikka keskittyisit tekemään jotain hyvää. Koska olet viimeksi tehnyt jotain äitisi/mummosi/naapurisi puolesta ilman että tiesit hyötyväsi siitä jotenkin? Niinpä.
Mikäli ap haluaa oppia elämään raittiina, hänen kuuluu olla tässä vaiheessa riittävän itsekäs, sillä hän on itse vastuussa paranemisestaan, hyväntekeväisyydet on syytä siirtää tulevaan.
Huomaa, ettei sulla ole mitään käryä, miten päihderiippuvuudesta parannutaan. Mene sinä auttamaan mummoja, mitään annettavaa sulla ei ole aloittajalle, silkkaa kettuilua, liekö vain tyhmyyttä? Sun teksteistä kyllä paistaa läpi, ettei sulla ole itselläsi hyvä olla. Tiedätkö syitä tähän, voidaanko sua auttaa? Mutta avaa sille oma ketju.
Kiitos, noi trollit aina herkkua. :D
Itsekkyys, siis mitä ihmettä sillä edes tarkoitetaan tässä kohtaa?
Eikö se oo ihan normaalia, että keskittyy itseensä ja omaan elämäänsä ja miten kehittää sitä yms. Toki muita auttaen tarpeen vaatiessa.
Vai loppuuko se elämäänsä ja itseensä keskittyminen muka jossain vaiheessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
Ei ole välttämättä kysymys vainoharhasta. Sitäkin tapahtuu että joku käyttäytyy välillä "mukavasti", välillä piilovittuilee. Mahdollisesti puhuu pahaa selän takana. Ihan normaalia työpaikkakiusaamista.
Kyllä nykyään kaikki on työpaikkakiusaamista..
Toihan on ihan normikäyttäytymistä ihmisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
12 vuotta myrkytit elimistöäsi, ja nyt olet havahtunut pelkäämään seurauksia 🙄
Mistäpäin Hämettä olet kotoisin?
Ja koska tää ketju herättää kiinnostusta joissain tulla oksentamaan omaa pahaa oloa pois, niin parempi lopettaa tän seuraaminen.
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14 - 26 v enimmäkseen alkoa ja pilveä, lopuksi kasoittain kaikkea vahvempaakin. Eli lähti ihan käsistä.
Nyt sit kun elelee selvinpäin, niin todellisuudentaju ja luotto ihmisiin on aika lailla mennyttä. Eikä ole oikein kontaktia ja suhdetta siihen tärkeimpään, eli omaan itseenikään.
Kaikista kamalinta on se, että tulkitsen mielessäni ihmisten sanomistet ja vitsit todella helpiosti hyökkykseksi minua vastaan ja se tuntuu 100 % todelliselta vttuilulta, kunnes esim. Seuraavana päivänä tää ihminen onkin mukava mulle.
En ymmärrä, miten en oikeastaan luota siihen, että minusta voidaan myös pitää ja ihmiset ovat usein hyväntahtoisia.Ehkä se, että olen elänyt omissa maailmoissani ja ollut yhteiskunnan syöpää, on tuhonnut salakavalasti käsityksen itsestäni ja muista.
Olen joka päivä erittäin ahdistunut, koska en oikein enää tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Onneks on sentään joitain ihmisiä, kuten puoliso, kenen kanssa pystyn jokseenkin nykyään olemaan vapautuneesti.
Onkohan tästä paluuta enään terveeseen mieleen? Pahin pelkoni, että olen tuhonnut pohjan elämältäni.
12 vuotta myrkytit elimistöäsi, ja nyt olet havahtunut pelkäämään seurauksia 🙄
Mistäpäin Hämettä olet kotoisin?
Tää palsta on kyllä yks negatiivisuuden ja kuvottavan ilkeyden tautipesäke.
Morjes lopullisesti! :D
Onko maailma nyt parempi paikka, kun olet kylmä ja ymmärtämätön toisia ihmisiä kohtaan? :)