Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ambulanssilla päivystykseen, missä hoitohenkilökunta heitti läppää keskenään
18.09.2018 |
Tässä taannoin mieheni sai kotona äkillisen kipukohtauksen ja pyörtyi. Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut. Kauhistuin tietysti ja soitin heti ambulanssin ja meidät kiidätettiinkin sairaalaan. Ambulanssimatkan aikana mies tokeni sen verran, että oli taas tajuissaan, joskin aika tokkurainen.
Sairaalassa ensihoitaja käski meidät penkeille istumaan ja kävi ilmoittamassa meidät vastaanottoon. Ajattelin, että no pian varmaan alkaa tapahtua, vaan ei. Kukaan ei osoittanut meitä kohtaan minkäänlaista mielenkiintoa, ei käynyt kyselemässä mitään, nada. Aika senkun kului ja jossain vaiheessa aloin miettimään, että onko tässä käynyt joku informaatiokatkos ja kysyin kysymässä ystävällisesti, että kai meidät on rekisteröity saapuneiksi ja yritin selittää tilannetta. Joojoo on, odottakaa siinä vaan, oli vastaus. Ok. Odotellaan. Odottelun aikana ohi kulkee keskenään läppää heittäviä hoitajia. Minkäänlaisesta kiireestä ei ole nähtävissä merkkiäkään. Erään huoneen ovi avautuu, ja tyhjästä huoneesta tulee ulos lääkäri, koputtaa viereisen huoneen oveen, jonka avaa toinen lääkäri (myös tämä huone oli tyhjä, eivätkä olleet mitään toimistotiloja vaan vastaanottohuoneita). Lääkärit 1 ja 2 alkavat keskustelemaan keskenään siitä, milloin pitäisivät lounastaukonsa. Eivät siis olleet tauollakaan vaan ihan työajalla.
Miehen tila alkaa heikentyä, alkaa taas hikoilla, kouristella kivuissaan ja putoaakin lopulta lattiaan. Huudan, että auttakaa nyt joku, jolloin toinen lounaslääkäreistä suvaitseekin vihdoin ottaa meidät vastaan. Ukko kammetaan lattialta paareille ja vihdoin hoito voi alkaa. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että hoitajat tekivät todella hyvää hoitotyötä, olivat ystävällisiä ja kävivät ripeästi toimeen. Lääkäri piipahti huoneessa lähinnä tuhahtelemassa ja palasi parin tunnin päästä diagnoosinsa kanssa - miehelläni on kuulemma NESTEHUKKA! Olin että siis mitä, näetkö sen jostain arvoista vai? Ei ollut kuulemma tarpeen, hän näki ihan naamasta vaan, että mies oli kuivunut. Sanoin, että kyllä kuulostaa omituiselta, hän nimittäin juo päivittäin vettä tosikin paljon. Että oletko ihan varma? Tähän lääkärillä ei löytynyt juuri lisättävää.
Mies on nyt kunnossa eikä mitään selkeää syytä tälle tapahtumalle löytynyt. Jotenkin tää koko tapaus jäi todella ikävänä mieleen. Olen aina ennen ollut ensimmäisenä hoitsujen ja lääkäreiden puolella, mutta nyt pisti miettimään. Se mieletön kiire, josta aina puhutaan, ei kyllä välittynyt meille millään tavalla. Lounassuunnitelmista jutustellaan kun ambulanssilla tuotu potilas huohottaa naama valkoisena toista tuntia päivystyshuoneessa.
Teen itsekin kiireistä työtä, sellaista, missä harvoin on aikaa lärpätellä mukavia työkaverin kanssa.
Mainittakoon muuten vielä, että päivystyksessä oli koko tämän ajan melko rauhallista, ei suuria määriä sisään vyöryäviä verenvuotopotilaita tai mitään sellaista.
En tiedä. Olen aika hämmentynyt. Mahtaako paikalla olla hoitajia tai lääkäreitä? Menikö nyt ihan oikein? Tunnustatteko, että työyhteisöön kuuluu myös vähän niitä veltompia tapauksia? Ymmärrän, että kaikkiin töihin kuuluu ns. "näkymäntöntä kiirettä" jota työnkuvaa tuntematon ei välttämättä osaa ajatellakaan. Niin kuuluu omaankin työhöni. Noihin hommiin kuitenkin viiletän itse juoksujalkaa, en jää asiakkaiden eteen rupattelemaan lomamatkoistani (ei muuten tulis mieleenkään).
Kommentit (469)
En ikinä unohda erästä reissua.
Lapsella oli tk:hon aika 15.00, olimme paikalla 13.30 , odotustila täynnä ihmisiä. 16.00 lääkäri ilmoittaa että hänen työpäivänsä päättyy , tulkaa huomenna uudestaan tai menkää päivystykseen.
Minä lapseni kanssa ja vanhempi pariskunta suuntasimme sitten sairaalaan, jossa ilmoittautumisluukulla kyseltiin vihaisesti että no mitä te täällä nyt sitten teette? Annettiin ymmärtää, että teimme väärin kun toimimme saadun ohjeen mukaan. Odotimme ja odotimme. Yksi lääkäri meni ohi ja pari hoitajaa muutta ketään ei kutsuttu, klo 18. 00 pääsimme viimein tapamaan hoitajan ja sitten takaisin odotustilaan! Vanha rouva valitteli oloaan, lapseni oli itkuinen ja väsynyt, homma seisoi. Yritin ajatella, että takana on varmaan potilaita joilla vakavampia vaivoja mutta silti suututti. Vanha mies kävi koputtelemassa hoitajien oveen ja tuli vihaisena takaisin, että ei siellä kukaan tiedä mistään mitään!
Itse tappelin risan automaatin kanssa saadakseni suklaapatukan kun ei ollut tullut eväitä mukaan.
Vasta klo 22. 00 kun lapseni hengitys vaikeutui alkoi tapahtua, pääsimme tapaamaan lääkärin ja siitä sitten mentiinkin osatolle.
Se vanha pari jäi vielä istumaan aulaan. . Raukat.
Mikkelin keskussairaala 2015.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
En ikinä unohda erästä reissua.
Lapsella oli tk:hon aika 15.00, olimme paikalla 13.30 , odotustila täynnä ihmisiä. 16.00 lääkäri ilmoittaa että hänen työpäivänsä päättyy , tulkaa huomenna uudestaan tai menkää päivystykseen.
Minä lapseni kanssa ja vanhempi pariskunta suuntasimme sitten sairaalaan, jossa ilmoittautumisluukulla kyseltiin vihaisesti että no mitä te täällä nyt sitten teette? Annettiin ymmärtää, että teimme väärin kun toimimme saadun ohjeen mukaan. Odotimme ja odotimme. Yksi lääkäri meni ohi ja pari hoitajaa muutta ketään ei kutsuttu, klo 18. 00 pääsimme viimein tapamaan hoitajan ja sitten takaisin odotustilaan! Vanha rouva valitteli oloaan, lapseni oli itkuinen ja väsynyt, homma seisoi. Yritin ajatella, että takana on varmaan potilaita joilla vakavampia vaivoja mutta silti suututti. Vanha mies kävi koputtelemassa hoitajien oveen ja tuli vihaisena takaisin, että ei siellä kukaan tiedä mistään mitään!
Itse tappelin risan automaatin kanssa saadakseni suklaapatukan kun ei ollut tullut eväitä mukaan.
Vasta klo 22. 00 kun lapseni hengitys vaikeutui alkoi tapahtua, pääsimme tapaamaan lääkärin ja siitä sitten mentiinkin osatolle.
Se vanha pari jäi vielä istumaan aulaan. . Raukat.
Mikkelin keskussairaala 2015.
Hirveää. Lääkäri lähti, kun työaika päättyi ja tk. pannaan kiinni. Sairaalassa hoitajat vain istuu kopissa ja nauraa ja ei hoida lasta ja anna lääkekuuria ja hoitoa. Lääkärit vain makuupussissa nukkuvat huoneissaan tai pelaavat nettipokeria koneella.
Kaikkia hoitajia ja lääkäreitä vain nauratti,kun homma oli seis. Tällaista on joskus flunssa-aikaan, kun puolet henkilökunnasta sairastuu tai norovirusepidemian aikaan. Jäljelle jäänyt henkilökunta nauttii tilanteesta ja ihan tahallaan kiusaa potilaita ja ei laita jonoja eteen päin.
On se hirveää
Hoitohenkilökunta ei saa puhua, ei nauraa, ei syödä eikä juoda, ei istua tietokoneella. Liikkumisen pitää olla kevyttä hölkkää ja aina pitää näyttää kiireiseltä. Katsooko ihmiset niin paljon sairaalasarjoja että ei tajuta oikeasta elämästä mitään.
Vaikka siellä odotushuoneessa ei olisi sun lisäksi ketään se ei tarkoita ettei olisi mitään tekemistä. Eihän ne potilaat joita hoidetaan siellä käytävällä ole. Koneella hoitajat ja lääkärit joutuvat olemaan jatkuvasti että saavat kirjattua ja tehtyä lähetteitä yms.
Minä odotin kerran hoitajaa ottamaan verikoetta, klo 2 yöllä minua tutkinit lääkäri kulki ohi ja järkyttyi , kun näki minut osin pimennetyssä tyhjässä odotushuoneessa istumassa . Että " miten sä täällä vielä olet?"
Kävi ilmi , että hoitaja oli sitten unohtanut minut! Olin niin väsynyt ja kipeä etten jaksanut nostaa meteliä.
Vierailija kirjoitti:
Jos alapeukut muuten johtuvat siitä, että koette minun olevan väärässä/kohtuuton, niin kertokaa ihmeessä mikä on homman nimi. Olen oikeasti kiinnostunut kuulemaan, jos joku voi avata tätä asiaa.
t. ap
Ei, me ihaillaan, kun trolli ylönuolettaa pahinta shittiä.
Ehkä provosi olisivat parempia jatkossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
En ikinä unohda erästä reissua.
Lapsella oli tk:hon aika 15.00, olimme paikalla 13.30 , odotustila täynnä ihmisiä. 16.00 lääkäri ilmoittaa että hänen työpäivänsä päättyy , tulkaa huomenna uudestaan tai menkää päivystykseen.
Minä lapseni kanssa ja vanhempi pariskunta suuntasimme sitten sairaalaan, jossa ilmoittautumisluukulla kyseltiin vihaisesti että no mitä te täällä nyt sitten teette? Annettiin ymmärtää, että teimme väärin kun toimimme saadun ohjeen mukaan. Odotimme ja odotimme. Yksi lääkäri meni ohi ja pari hoitajaa muutta ketään ei kutsuttu, klo 18. 00 pääsimme viimein tapamaan hoitajan ja sitten takaisin odotustilaan! Vanha rouva valitteli oloaan, lapseni oli itkuinen ja väsynyt, homma seisoi. Yritin ajatella, että takana on varmaan potilaita joilla vakavampia vaivoja mutta silti suututti. Vanha mies kävi koputtelemassa hoitajien oveen ja tuli vihaisena takaisin, että ei siellä kukaan tiedä mistään mitään!
Itse tappelin risan automaatin kanssa saadakseni suklaapatukan kun ei ollut tullut eväitä mukaan.
Vasta klo 22. 00 kun lapseni hengitys vaikeutui alkoi tapahtua, pääsimme tapaamaan lääkärin ja siitä sitten mentiinkin osatolle.
Se vanha pari jäi vielä istumaan aulaan. . Raukat.
Mikkelin keskussairaala 2015.
Oliko kyse siis päivystystapauksesta vai tilausvastaanotosta
Vierailija kirjoitti:
Onhan se osastollakin niin että aina yhdellä hoitajalla on tietyt potilaat! Mutta sitten omaiset ei ymmärrä, että se joku yksi sairaanhoitaja EI OLE hoitanut lainkaan sitä teidän omaista vaikka hän on samalla osastolla hoitajana. Eli ihan jo osastolla on tosi tarkka työnjako. Muiden potilaita ei hoideta.
Tämä on turhauttavaa. Työnjako on selvä ja paneudut omiin potilaisiin. Sen jälkeen tulee omainen ja olettaa, että kaikki hoitajat tietävät juuri tämän yhden potilaan voinnista kaiken...
Miksi ne tylyttää, kun kerron ystävällisesti, että haen paikalle hoitajan, joka on tänään hoitanut läheistäsi, joten hän tietää paremmin.
"Kato nyt ei täällä kukkaan mitään tiedä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitohenkilökunta ei saa puhua, ei nauraa, ei syödä eikä juoda, ei istua tietokoneella. Liikkumisen pitää olla kevyttä hölkkää ja aina pitää näyttää kiireiseltä. Katsooko ihmiset niin paljon sairaalasarjoja että ei tajuta oikeasta elämästä mitään.
Vaikka siellä odotushuoneessa ei olisi sun lisäksi ketään se ei tarkoita ettei olisi mitään tekemistä. Eihän ne potilaat joita hoidetaan siellä käytävällä ole. Koneella hoitajat ja lääkärit joutuvat olemaan jatkuvasti että saavat kirjattua ja tehtyä lähetteitä yms.
Kaikkein parasta on, kun omaiset valittaa tekstiviestipalstalla, että hoitajat vain istuvat kännykällä. No, en tiedä, miten toimisi paremmin, kun DomCare-raportointiohjelmaa käytetään kännykällä. Ja minä ainakin mieluummin istun läsnä, kuin kansliassa piilossa, kun kirjaan. Lisäksi, kun pitää kirjata joka ainoa rasauskin, koska jos et kirjaa, et ole tehnyt sitä, kun se ei näy kirjauksessa. Joten se kännykkää räpläävä hoitaja on todennäköisesti sillä kännykällä kirjoittamassa raporttia.
Olin vähän aikaa laitoshuoltajana sairaalassa ja näin että paskat niillä hoitohenkilökunnalla mikään kiire ollu 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut on kuskattu ambulanssilla yliopistollisiin sairaaloihin varmaan reilusti yli kymmenen kertaa, syynä onnettomuusriskit työssä ja perussairaus. Joka ikinen kerta hoito on aloitettu lanssissa ja jos olen ensiapuun päästyäni ollut älyissäni, niin olen itse nähnyt, että reitti ”takahuoneisiin” on mennyt jostain ihan muualta kuin omin voimin päivystykseen tulleiden odotushuoneen kautta, edes näköyhteyttä ei ole.
Siellä näkymättömissä on erikseen sisätautien ja kirurgian puolet, kuin myös se ”Greyn anatomiahuone” jossa leikataan vaatteet, laitetaan letkuihin ja piuhoihin, lattialle lentää veristä myytyä ja jopa monitorit piippaa. Itse olen em paikkoihin päätynyt ja eipä ole tarvinnut odotella edes sitä minuuttia, henkilökunta on aina ollut valmiina odottamassa MINUA, koska ovat saaneet ammattitaitoiselta ambulanssin väeltä arvion minkälaista mammaa ovat tuomassa.
Ja mitä henkilökunnan puheisiin ja läpänheittoon tulee, se on ihan parasta paskassa tilanteessa. Viimeksi kun reisiluussa oli useampi avomurtuma, niin lanssin väen jutut nauratti ja taisin jotain tyhmää höpistä itsekin, kunnes taju meni lääkkeistä😀. Ja vaikka eilinen hammaslääkäri oli kaukana draamasta, niin lääkärin ja hoitajan jutut nauratti niin, että homma piti pariin otteeseen keskeyttää, potilaan sallittiin hihitellä ihan rauhassa😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on lasten myötä oppinut, että en viitsi viedä lasta enää noihin arvauskeskuksiin. Diagnoosit vedetään ihan hatusta ja lääkkeet ovat mitä sattuu.
Meilahti tai ylipäätänsä mikään yliopistollinen sairaalan tuskin on arvauskeskus?
Minulla on hyviä kokemuksia Meilahdesta niin omasta kuin läheisteni puolesta, erikoissairaanhoidon yksiköistä lähinnä. Olen myös kuullut monelta että syöpäosastolla on hyvä hoito, itse en ole onneksi siellä käynyt. Sen sijaan arvauskeskuksia välttelen. Jos vaan voi valita niin meikkuun menen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta taisi tosiaan eniten risoa se, että kiire loppui ambulanssista ulos siirtämisen jälkeen eikä mitään draamaa tullut. Oikeasti 1,5h päivystyskeikka on LYHYT kestoltaan. On ihan tavanomaista joutua odottamaan neljäkin tuntia. On ihan ymmärrettävää, ettei se tunnu kivalle, jos vaikutelma on se ettei kukaan välitä. Se oli nyt vaan tunne eikä todellisuutta. Mies oli tutkittu ja hoidettu aivan asiallisesti, hänellä ei ollut isoa hätää ja hänen hoidettiin aika nopsaan tahtiin kuitenkin vaikka oli kiireetön tapaus. Se Holby City-höstääminen ei olisi tuonut mitään muutosta asiaan, mieheltä ei silti olisi löytynyt mitään vikaa, ainoastaan joku muu olisi jäänyt hoitamatta.
Kaikki meni siis ihan oikein ja hyvin, vaikkei se ap:sta siltä tuntunutkaan.
Mulla herää kysymys, että miksi tällaisissa tapauksissa ei kerrota ystävällisesti ja suoraan, että teillä ei nyt ole mitään akuuttia hätää, asia on hoidossa, teidät otetaan vastaan vuorollanne, valitettavasti joudutte nyt odottamaan, mutta voitte olla turvallisin mielin, apu on nyt lähellä jos tilanne muuttuu?
Jokainen voi omalle kohdalleen miettiä miltä se mahtaa tuntua, jos on ambulanssilla tuotu (tarkoittaa aina sitä, että lähtökohtaisesti tilanne on ollut vakava tai syytä epäillä että tilanne on vakava) ja sen jälkeen tyystin unohdetaan. Ei kerrota mitään, kukaan ei osoita kiinnostusta, itse olet aivan ymmälläsi, että mitä minulle tapahtui ja tapahtuu. Mielessä liikkuu varmasti kuolemasta alkaen kaikki.
Meidänkin perheessä tästä on kokemusta. Mies kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan, itse jouduin jäämään lasten kanssa kotiin. Mies soitteli kotiin hämmentyneenä pitkin iltaa, että kun tilanne on ihan seis, eikä hän tiedä mistään mitään. Yöllä vasta pääsi tutkimuksiin. Onneksi kyse ei sitten ollutkaan siitä minkä takia ambulanssi otti kyytiin, mutta se epätietoisuus, mihin jätettiin moneksi tunniksi.
Tässäpä on hyvin jäsennetty ja tiivistetty kaikki. Siis minunkin sekavat ajatukseni joku sai tänne kirjoitettua. Kiitos!!
Vierailija kirjoitti:
Itsariyrityksen jälkeen tulin Meilahteen kylmästä tärisevänä ja odotin hoitajan tapaamista 45 minuuttia. Ohitseni kulki koko ajan hoitohenkilökuntaa, mutta kukaan ei reagoinut siihen mitenkään, että melkein tyhjässä odotustilassa istuu itkuinen ja keskellä talvea märäksi kastunut potilas. Senkin jälkeen kun tapasin hoitajan, ei tuonut minulle mitään vilttiä tms. vaikka valitin että on todella kylmä.
Yksi henkilökunnan jäsenistä kulutti aikaansa skitsofreenikko tms. potilaan harhoihin osallistumalla.
Veikkaan, että päivystyksessä käy ihmisiä hakemassa huomiota. Siksi sitä ei anneta, koska muuten he tulevat aina hakemaan huomiota ja myötätuntoa. Annetaan ensiapu ja siirretään muualle, heti kun muualla on tilaa.
Tämä siis on maallikon veikkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia hoidoissa käyneenä syöpäpotilaana totean, että sairaalan henkilökunnalla on oikeus käydä syömässä.
Ikävää, että teillä oli huono kokemus Meilahdesta, jota pidän loistavana sairaalana.
Onneksi miehesi voi jo paremmin.
Siis totta kai on. Siksi täsmensinkin, etteivät nämä kaksi keskenään rupattelevaa lääkäriä olleet ruokatauoillaan, milloin ihmisen sietääkin syödä ihan rauhassa tekemänsä työn luonteesta riippumatta, vaan juttelivat keskenään siitä, koska ruokatauko pidettäisiin. Halusivat siis mennä samaan aikaan ja siitä sopivat. Sen jälkeen keskustelivat vielä pitkällisesti muistakin yksityiselämän aiheista.
Kovin tarkkaavaisesti olet siinä vieressä kuunnellut vaikka samaan aikaan olet pystynyt koko ajan miehesi kuntoa tarkkailemaan. Päivystyksessäkin voi olla eriytettyjä puolia, nuo henkilöt saattoivat olla vaikkapa kirurgian päivystäjiä joille sinun miehesi asia ei kuulunut.
Ja toiseksi koko juttu haiskahtaa. Meilahden sairaala on Suomen kovatasoisimpia päivystysklinikkoja minne tulee toisista sairaaloista lähetteellä potilaat ja sinä väität että lääkäri muka tutkimatta väittää että nestehukka kyseessä? Joopa joo. Ehkä voisin ottaa tosissaan jos selittäisit että kyseessä olisi jonkun perähikiän tk ja lääkäri itänaapurin vahvistuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsariyrityksen jälkeen tulin Meilahteen kylmästä tärisevänä ja odotin hoitajan tapaamista 45 minuuttia. Ohitseni kulki koko ajan hoitohenkilökuntaa, mutta kukaan ei reagoinut siihen mitenkään, että melkein tyhjässä odotustilassa istuu itkuinen ja keskellä talvea märäksi kastunut potilas. Senkin jälkeen kun tapasin hoitajan, ei tuonut minulle mitään vilttiä tms. vaikka valitin että on todella kylmä.
Yksi henkilökunnan jäsenistä kulutti aikaansa skitsofreenikko tms. potilaan harhoihin osallistumalla.
Veikkaan, että päivystyksessä käy ihmisiä hakemassa huomiota. Siksi sitä ei anneta, koska muuten he tulevat aina hakemaan huomiota ja myötätuntoa. Annetaan ensiapu ja siirretään muualle, heti kun muualla on tilaa.
Tämä siis on maallikon veikkaus.
Totta. Tunnen ihmisen, joka käy säännöllisin väliajoin vaatimassa lähetteitä sinne ja tänne. Kun ei pääse lääkärille, istuu kiroilemassa odotushuoneessa niin kauan, että vartijat poistavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia hoidoissa käyneenä syöpäpotilaana totean, että sairaalan henkilökunnalla on oikeus käydä syömässä.
Ikävää, että teillä oli huono kokemus Meilahdesta, jota pidän loistavana sairaalana.
Onneksi miehesi voi jo paremmin.
Siis totta kai on. Siksi täsmensinkin, etteivät nämä kaksi keskenään rupattelevaa lääkäriä olleet ruokatauoillaan, milloin ihmisen sietääkin syödä ihan rauhassa tekemänsä työn luonteesta riippumatta, vaan juttelivat keskenään siitä, koska ruokatauko pidettäisiin. Halusivat siis mennä samaan aikaan ja siitä sopivat. Sen jälkeen keskustelivat vielä pitkällisesti muistakin yksityiselämän aiheista.
Kovin tarkkaavaisesti olet siinä vieressä kuunnellut vaikka samaan aikaan olet pystynyt koko ajan miehesi kuntoa tarkkailemaan. Päivystyksessäkin voi olla eriytettyjä puolia, nuo henkilöt saattoivat olla vaikkapa kirurgian päivystäjiä joille sinun miehesi asia ei kuulunut.
Ja toiseksi koko juttu haiskahtaa. Meilahden sairaala on Suomen kovatasoisimpia päivystysklinikkoja minne tulee toisista sairaaloista lähetteellä potilaat ja sinä väität että lääkäri muka tutkimatta väittää että nestehukka kyseessä? Joopa joo. Ehkä voisin ottaa tosissaan jos selittäisit että kyseessä olisi jonkun perähikiän tk ja lääkäri itänaapurin vahvistuksia.
Kyllä oot sitten typerä ja ennakkoluuloinen idiootti. Tiedoksesi, esimerkiksi täällä ”perähikiällä”, jossa asustan, on erinomainen terveyskeskus ja erittäin pätevä ei-syntyperäinen suomalainen lääkäri.
- Miehen kuumeeton keuhkokuume oli kuulemma paniikkikohtaus ja annettiin ymmärtää ettei meidän tarvitse edes nähdä lääkäriä vaan hoitajan arvion mukaan mies oli kotiuttamiskuntoinen.
Lähdimme kotiin ja yöllä ambulanssin kyydissä takaisin
- Äitini UNOHDETTIIN ja vartija oli sitten löytänyt äidin, joka oli kohteliaasti päättänyt olla häiritsemättä henkilökuntaa "jolla varmasti on kiire " .
- En saanut edes kipulääkkeitä murtuneeseen nilkkaan ja katselin tuskissani miten muut potilaat menivät ohi.
Luottamukseni lääkäreiden, ,ainakin päivystyksess on rikki.
Vierailija kirjoitti:
Olin vähän aikaa laitoshuoltajana sairaalassa ja näin että paskat niillä hoitohenkilökunnalla mikään kiire ollu 😄
Hyvä kun lopetit, jos vain nojailit luutuun ja kehitellä ilkeitä ajatuksia.
Kiitokset upeille ja ammattitaitoisille laitoshuoltajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia hoidoissa käyneenä syöpäpotilaana totean, että sairaalan henkilökunnalla on oikeus käydä syömässä.
Ikävää, että teillä oli huono kokemus Meilahdesta, jota pidän loistavana sairaalana.
Onneksi miehesi voi jo paremmin.
Siis totta kai on. Siksi täsmensinkin, etteivät nämä kaksi keskenään rupattelevaa lääkäriä olleet ruokatauoillaan, milloin ihmisen sietääkin syödä ihan rauhassa tekemänsä työn luonteesta riippumatta, vaan juttelivat keskenään siitä, koska ruokatauko pidettäisiin. Halusivat siis mennä samaan aikaan ja siitä sopivat. Sen jälkeen keskustelivat vielä pitkällisesti muistakin yksityiselämän aiheista.
Kovin tarkkaavaisesti olet siinä vieressä kuunnellut vaikka samaan aikaan olet pystynyt koko ajan miehesi kuntoa tarkkailemaan. Päivystyksessäkin voi olla eriytettyjä puolia, nuo henkilöt saattoivat olla vaikkapa kirurgian päivystäjiä joille sinun miehesi asia ei kuulunut.
Ja toiseksi koko juttu haiskahtaa. Meilahden sairaala on Suomen kovatasoisimpia päivystysklinikkoja minne tulee toisista sairaaloista lähetteellä potilaat ja sinä väität että lääkäri muka tutkimatta väittää että nestehukka kyseessä? Joopa joo. Ehkä voisin ottaa tosissaan jos selittäisit että kyseessä olisi jonkun perähikiän tk ja lääkäri itänaapurin vahvistuksia.
Kyllä oot sitten typerä ja ennakkoluuloinen idiootti. Tiedoksesi, esimerkiksi täällä ”perähikiällä”, jossa asustan, on erinomainen terveyskeskus ja erittäin pätevä ei-syntyperäinen suomalainen lääkäri.
Hyvä sinulle! Itse olen hoitajana aika paljon päässyt näkemään näitä venäläisten lääkäreiden käsittämättömiä mokia.
T. Hoitaja susirajalta
Alue: Aihe vapaa
Minä tiedän tapauksen, jossa keuhkoveritulpan saanut sai välitöntä hoitoa.