Onko lasten todellakin mentävä etävanhemmalle, vaikka eivät haluaisi?
Veljeni ex on paras ystäväni. Heillä on 6, 7, ja 10 v lapset, äiti on lähivanhempi.
Äiti ei olisi halunnut antaa lapsia isälle joka toinen viikonloppu kokonaiseksi viikonlopuksi. Isä veti asian oikeuteen ja sossut ja tuomari antoivat isälle kaiken, mitä pyysi.
Nyt 2 vuoden jälkeen lapset eivät haluaisi olla isällään niin paljoa. Haluaisivat kyllä nähdä isäänsä, mutta eivät yön yli. Syynä on se, että veljeni ei ole mikään vuoden isä. Hän viettää heidän kanssaan 5-6 tuntia vuorokaudessa, mutta lopun ajan antaa heidän olla keskenään omassa huoneessa. Itse tekee yrittäjänä kotoa käsin töitä silloin. Varsinkin keskimmäinen lapsi on herkkä, ja kärsii siitä eniten.
Äiti on ehdottanut isälle, että ottaisi lapset vain päiväksi, kun tekee heidän kanssaan jotain. Isälle ei sovi. Onko siis todellakin niin, että pienimmät lapset joutuvat kärsimään vielä kuusi vuotta, ja asialle ei voi mitään tehdä?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äiti yrittää vieraannuttaa. Normaali äiti ei toimi noin.
Tunnen siis myös äidin, eikä hän yritä vieraannuttaa. Hän mielellään antaa lapset isälle päivän ajaksi, mutta ei jaksa kuunnella niitä valituksia lapsilta.
Täytyy kyllä todeta, että hän on myös ihminen, joka pyrkii täydellisyyteen ja haluaa elää ”kuten oikeinon”. Eli ei tykkää isän tavasta hoitaa lapsia. Ei sen puoleen, kyllä minäkin sitä ihmettelen, että lapset ovat suljetun oven takana,Teistähän ei kumpikaan todellisuudessa edes tiedä mitä isän luona tehdään. Ja se nyt on täyttä vieraannuttamista jos pyrkii estämään pienten lasten menon isälleen joka toinen viikonloppu jopa käräjillä asti.
Totta, me emme siellä ole. Mutta eikö lapset kokemusta pidä uskoa?
Ei hän estänyt lasten menoa isälleen kokonaan. Hän olisi halunnut, että lapset ovat yhden yön kerrallaan ja yhden päivän. Isä haki koko viikonloppua.
Minun miehelläni vähän sama tilanne, eli pari alakoulaista lasta, jotka valittavat äidilleen viikonloppujaan meillä. Mies nukkuu aamuisin pitkään ja lapset ovat hereillä tuntikausia, ja hoplopin jälkeen lapset taas nököttävät huoneessaan. Minulla itselläni on jo aikuistuvia lapsia, ja äitinä pidän isän toimintaa outona. Jos minä näkisin omia lapsiani vain joka toinen viikonloppu, niin todellakin haluaisin viettää jokaisen sekunnin heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äiti yrittää vieraannuttaa. Normaali äiti ei toimi noin.
Tunnen siis myös äidin, eikä hän yritä vieraannuttaa. Hän mielellään antaa lapset isälle päivän ajaksi, mutta ei jaksa kuunnella niitä valituksia lapsilta.
Täytyy kyllä todeta, että hän on myös ihminen, joka pyrkii täydellisyyteen ja haluaa elää ”kuten oikeinon”. Eli ei tykkää isän tavasta hoitaa lapsia. Ei sen puoleen, kyllä minäkin sitä ihmettelen, että lapset ovat suljetun oven takana,Teistähän ei kumpikaan todellisuudessa edes tiedä mitä isän luona tehdään. Ja se nyt on täyttä vieraannuttamista jos pyrkii estämään pienten lasten menon isälleen joka toinen viikonloppu jopa käräjillä asti.
Totta, me emme siellä ole. Mutta eikö lapset kokemusta pidä uskoa?
Ei hän estänyt lasten menoa isälleen kokonaan. Hän olisi halunnut, että lapset ovat yhden yön kerrallaan ja yhden päivän. Isä haki koko viikonloppua.
Lapsen kokemus on siitä jännä asia että se mukautuu tasan tarkkaan sen mukaan kummalle vanhemmalle se puhuu ja kummalle joutuu olemaan lojaali. Jos äiti on noin toiminut tohon asti ja puhunut lapsille siitä että voi voi kun isin luona on tylsää ja äiti kyllä järjestää niin että teidän ei enää tarvitse yöksi sinne mennä niin tottakai pieni lapsi mukailee äitinsä mielipiteitä kun pelkää että äiti pahoittaa mielensä muuten. Eihän toi äiti tue tippaakaan isän asemaa lasten kanssa.
Jos lapsilla on tylsää, on äiti heidät opettanut veteliksi. Äiti on väärässä.
Meillä minun ex-puoliso, lasten toinen vanhempi on ollut työttömänä niin pitkään kun vaan muistan. Aina/usein kun lapset tulevat luokseni, ihmettelevät ja valittavat että kun minä olen "koko ajan" töissä. Teen siis silloin etätöitä kun lapset ovat luonani, ihan normaalisti liukuvan työajan puitteissa 6-8h per päivä. Olen yrittänyt puhua lapsille että työnteko on ihan normaalia, että monet ovat töissä ihan poissa kotoa joka viikko viitenä päivänä viikossa ja 8 tuntia päivässä. Ihmettelevät kovin ja valittavat kun on tylsää ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äiti yrittää vieraannuttaa. Normaali äiti ei toimi noin.
Tunnen siis myös äidin, eikä hän yritä vieraannuttaa. Hän mielellään antaa lapset isälle päivän ajaksi, mutta ei jaksa kuunnella niitä valituksia lapsilta.
Täytyy kyllä todeta, että hän on myös ihminen, joka pyrkii täydellisyyteen ja haluaa elää ”kuten oikeinon”. Eli ei tykkää isän tavasta hoitaa lapsia. Ei sen puoleen, kyllä minäkin sitä ihmettelen, että lapset ovat suljetun oven takana,Teistähän ei kumpikaan todellisuudessa edes tiedä mitä isän luona tehdään. Ja se nyt on täyttä vieraannuttamista jos pyrkii estämään pienten lasten menon isälleen joka toinen viikonloppu jopa käräjillä asti.
Totta, me emme siellä ole. Mutta eikö lapset kokemusta pidä uskoa?
Ei hän estänyt lasten menoa isälleen kokonaan. Hän olisi halunnut, että lapset ovat yhden yön kerrallaan ja yhden päivän. Isä haki koko viikonloppua.
Lapsen kokemus on siitä jännä asia että se mukautuu tasan tarkkaan sen mukaan kummalle vanhemmalle se puhuu ja kummalle joutuu olemaan lojaali. Jos äiti on noin toiminut tohon asti ja puhunut lapsille siitä että voi voi kun isin luona on tylsää ja äiti kyllä järjestää niin että teidän ei enää tarvitse yöksi sinne mennä niin tottakai pieni lapsi mukailee äitinsä mielipiteitä kun pelkää että äiti pahoittaa mielensä muuten. Eihän toi äiti tue tippaakaan isän asemaa lasten kanssa.
Sen tiedän äidistä, että hän on sanonut lapsille, että ”teillä pitää olla isän luona kivaa”. Olen itse kuullut äidin niin sanoneen. Lapset varmaan odottavat, että isän luona on kivaa, mutta sitten joutuvatkin vierailemaan äreiden isovanhempien luona tai istuvan omassa huoneessaan.
No on todellakin mentävä, onneksi laki tukee näissä tilanteissa missä ei ole mitään todellista hätää tai ongelmaa myös isää.
Jos tällä logiikalla mentäisiin niin valtaosa katkeran exän kynsiin joutunut isä ei saisi lapsiaan enää ikinä nähdä.
Ja voi voi jos lapsilla on tylsää isällään ÄIDIN MIELESTÄ. Jos on kyennyt kolme kertaa todistetusti harrastamaan haureutta sen miehen kanssa niin vois sen verran edes luottoa löytyä että antaa isän itse selvittää asiat lastensa kanssa ja lopettaa tunkemasta itseään tilanteeseen mihin ei kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äiti yrittää vieraannuttaa. Normaali äiti ei toimi noin.
Tunnen siis myös äidin, eikä hän yritä vieraannuttaa. Hän mielellään antaa lapset isälle päivän ajaksi, mutta ei jaksa kuunnella niitä valituksia lapsilta.
Täytyy kyllä todeta, että hän on myös ihminen, joka pyrkii täydellisyyteen ja haluaa elää ”kuten oikeinon”. Eli ei tykkää isän tavasta hoitaa lapsia. Ei sen puoleen, kyllä minäkin sitä ihmettelen, että lapset ovat suljetun oven takana,Teistähän ei kumpikaan todellisuudessa edes tiedä mitä isän luona tehdään. Ja se nyt on täyttä vieraannuttamista jos pyrkii estämään pienten lasten menon isälleen joka toinen viikonloppu jopa käräjillä asti.
Totta, me emme siellä ole. Mutta eikö lapset kokemusta pidä uskoa?
Ei hän estänyt lasten menoa isälleen kokonaan. Hän olisi halunnut, että lapset ovat yhden yön kerrallaan ja yhden päivän. Isä haki koko viikonloppua.
Lapsen kokemus on siitä jännä asia että se mukautuu tasan tarkkaan sen mukaan kummalle vanhemmalle se puhuu ja kummalle joutuu olemaan lojaali. Jos äiti on noin toiminut tohon asti ja puhunut lapsille siitä että voi voi kun isin luona on tylsää ja äiti kyllä järjestää niin että teidän ei enää tarvitse yöksi sinne mennä niin tottakai pieni lapsi mukailee äitinsä mielipiteitä kun pelkää että äiti pahoittaa mielensä muuten. Eihän toi äiti tue tippaakaan isän asemaa lasten kanssa.
Sen tiedän äidistä, että hän on sanonut lapsille, että ”teillä pitää olla isän luona kivaa”. Olen itse kuullut äidin niin sanoneen. Lapset varmaan odottavat, että isän luona on kivaa, mutta sitten joutuvatkin vierailemaan äreiden isovanhempien luona tai istuvan omassa huoneessaan.
Huhhuh.. Jos äiti vaikka lopettaisi ton luokan toteamusten esittämisen ja pystyttää vaikka tivolin omalle takapihalle jos siltä tuntuu. Lapset menevät isänsä luokse ja muodostavat itse oman käsityksen isän kanssa olemisesta. Äiti ei todellakaan sitä sanele millaista isän luona pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä että pitäisikö isän kävellä käsi kädessä myös 10 vuotiaan lapsensa kanssa koko päivä?
Tottakai lapset tarvitsee huomiota ia yhdessäoloa mutta yhtäläisesti lasten pitää oppia keksimään tekemistä myös yhdessä ja ton ikäiset osaa myös olla pihalla keskenään, olettaen että pihapiiri on turvallinen.
Eli äitikö leikkii 24/7 lastensa kanssa viikonloppuisin? Toivottavasti ei someta tai ainakaan istu tietokoneella, jos lapset ei kerran pärjää ilman seuraa.
Näissä voi olla miljoona näkökulmaa ja luultavasti erittäin paljon enemmän kuin nyt tämä yksipuolinen "isä on huono, lapset ei sinne halua".
"Äiti ei olisi halunnut antaa lapsia isälle joka toinen viikonloppu kokonaiseksi viikonlopuksi. Isä veti asian oikeuteen ja sossut ja tuomari antoivat isälle kaiken, mitä pyysi"
Toi lause kertoo jo tarpeeksi. Eli äiti pyrki jo alunperin estämään lapsia näkemästä isäänsä ja oikeus totesi toisin. Luuletko että Suomessa oikeus puoltaa isää ihan vitsinä? Jos lapsilla olisi jotain hätää isänsä luona muutenkin kuin vain äidin pään sisällä niin se olisi käräjillä tullut ilmi.
Aika ihme että nyt ei lapset halua isänsä luona olla yötä, luultavasti äiti osannut hyvin syyllistää lapsia tuntemaan pahaa mieltä. Tarpeeksi kun jatkaa niin lapset ei halua enää isäänsä nähdä. Hyvä äiti! Katkeruus kunniaan.
Lasten äiti on ystäväni, ja tiedän, ettei hän ole katkera. Hän vain tietää, ettei isä osaa olla lasten kanssa.
Äiti touhuaa lasten kanssa koko ajan jotain. Ehkä yksi ongelma on se, ettei lapset ole tottuneet vain olemaan.
Ehkä olisi hyvä oppia se pelkkä oleminen, sekin on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni äiti yrittää vieraannuttaa. Normaali äiti ei toimi noin.
Tunnen siis myös äidin, eikä hän yritä vieraannuttaa. Hän mielellään antaa lapset isälle päivän ajaksi, mutta ei jaksa kuunnella niitä valituksia lapsilta.
Täytyy kyllä todeta, että hän on myös ihminen, joka pyrkii täydellisyyteen ja haluaa elää ”kuten oikeinon”. Eli ei tykkää isän tavasta hoitaa lapsia. Ei sen puoleen, kyllä minäkin sitä ihmettelen, että lapset ovat suljetun oven takana,Teistähän ei kumpikaan todellisuudessa edes tiedä mitä isän luona tehdään. Ja se nyt on täyttä vieraannuttamista jos pyrkii estämään pienten lasten menon isälleen joka toinen viikonloppu jopa käräjillä asti.
Totta, me emme siellä ole. Mutta eikö lapset kokemusta pidä uskoa?
Ei hän estänyt lasten menoa isälleen kokonaan. Hän olisi halunnut, että lapset ovat yhden yön kerrallaan ja yhden päivän. Isä haki koko viikonloppua.
Lapsen kokemus on siitä jännä asia että se mukautuu tasan tarkkaan sen mukaan kummalle vanhemmalle se puhuu ja kummalle joutuu olemaan lojaali. Jos äiti on noin toiminut tohon asti ja puhunut lapsille siitä että voi voi kun isin luona on tylsää ja äiti kyllä järjestää niin että teidän ei enää tarvitse yöksi sinne mennä niin tottakai pieni lapsi mukailee äitinsä mielipiteitä kun pelkää että äiti pahoittaa mielensä muuten. Eihän toi äiti tue tippaakaan isän asemaa lasten kanssa.
Sen tiedän äidistä, että hän on sanonut lapsille, että ”teillä pitää olla isän luona kivaa”. Olen itse kuullut äidin niin sanoneen. Lapset varmaan odottavat, että isän luona on kivaa, mutta sitten joutuvatkin vierailemaan äreiden isovanhempien luona tai istuvan omassa huoneessaan.
Häh? Porvoolainen äiti?
Äidin kannattaisi hankkia itselleen tekemistä tai harrastus. Kuulostaa siltä että on täysin kiinni lapsissaan eikä anna lasten itsenäistyä. Näistä tapauksista kasvaa niitä nuoria kenen äiti soittaa työpaikka ilmoitukseen lapsensa puolesta.
Vaikein osuus olla lähivanhempi on juuri oppia sen, että minulla ei ole mitään valtaa siihen miten isäviikonloput tai viikko menee. Minun pitää vaan luottaa siihen, että isä hoitaa lapsia juuri sillä tavalla kuin hän parhaamiten osaa.
Lapsille tulee kuitenkin joku vaihe kun se ei ole kivaa, mutta elämässä on tylsiä hetkiä ja niihin pitää tottua. Ei se isä tee mitään vaarallista lapsille, hän toimii vaan eri tavalla kuin äiti. Ja, se ei välttämättä ole lapsille haitallista, vaikka äiti niin toivoisi.
Kun minun lapset sanovat, että oli tylsää isällä. Niin vastaan vaan, harmi, mutta tästä sinun pitää isän kanssa keskustella. Yleensä joku on ollut kipeenä, tai se tylsyys johtuu siitä, että ei saanut pelata, valvoa tai jotain muuta.
Vaikka olen lasten kanssa viikonloppuna, niin en todella viihdytä heitä koko ajan. On myös kotihommia mitä pitää tehdä, istun joskus ja luen tunnin verran kirjaa. Silloin lapset pitää keksiä omaa tekemistä, ja yleensä menevät jollekin kaverille jne.
Se, että isä tekee asioita eri tavalla, ei tee hänestä huonoa isää. Isän ei tarvitse tehdä asioita äidin toivomalla tavalla, vaikka äitiä se kismittää.
Muistan tämän kun pappi sanoi risitäisissä. Anna isän hoitaa ja neuvo vasta kun isä pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Aika omituisia lapsia. Eikö ne leiki ulkona, pelaile, lue?
Nykyajan lapsista harva tekee tätä.
Oon nähny monta lasta, jotka itkee, jos pitäis pihalle mennä.
Yksin eivät osaa leikkiä mielikuvituksen puutteen takia vaan korkeintaan makaavat lattialla ja paukauttavat lelua lattiaa vasten tuijottaen tyhjyyteen.
Ovat laiskoja lukemaan tai edes kuuntelemaan luettua.
Ihan oikeastiko te olette sitä mieltä, että on ok, että kolme lasta viettää vuorokaudesta 18 tuntia keskenään omassa huoneessa? Olkoonkin, että nukkuvat siitä 10 (?) tuntia.
Vau.
Tästä on nyt vaikea tietää millaista siellä isällä on. Jos lapset suljetaan huoneeseen ja käsketään olemaan häiritsemättä, niin kuulostaa kurjalta. Jos taas lasten kanssa on jotain varsinaista ohjelmaa 5-6 h päivisin ja loppuajan lasten oletetaan puuhavan jotain omiaan, niin ihan normaalia.
Ei mekään meidän vanhimman, 5-vuotiaan, kanssa koko ajan tekemällä tehdä jotain!
Kai kolme ala-asteikäistä lasta, joilla lelut ja tilat esim leikkii keskenään? Onko ap:lla lapsia, jos ajattelet että lasten kanssa pitää aktiivisesti olla _koko_ajan?
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeastiko te olette sitä mieltä, että on ok, että kolme lasta viettää vuorokaudesta 18 tuntia keskenään omassa huoneessa? Olkoonkin, että nukkuvat siitä 10 (?) tuntia.
Vau.
Se on ap:n versio isä-viikonlopusta. Totuus voi olla ihan muuta.
Nuo lapset eivät tule selviytymään itsenäisesti. Hyvä äiti!