Miksi mieheni työkaveri (nainen) pyysi miestäni oluelle?
Mitä tuosta pitäisi ajatella? Nainen on facebookin perusteella kaunis ja hänellä on aika ns. seksikkäitä kuvia. Kuvia miehestä ja lapsista ei ole facebookissa esillä, vaikka sellaisia on hänellä olemassa. Minulle hänestä tulee hieman tyrkyhkö olo, joka haluaa huomiota ja haluaa vaikuttaa sinkkunaiselta.
Mieheni on sosiaalisesti tosi lahjakas ja ns.kaikkien kaveri, mutta kahdestaan oluelle..? Minusta outoa.
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä että työkaverit erikseen eikä heidän kanssaan saa ystävystyä. Miksi? Ovatko ihmiset jotenkin erilaisia töissä kuin harrastuksissa? Muuttuvatko heidän molekyylinsä vai hormonit vai mikä tekee heistä niin erilaisia töissä kuin muualla? Itse olen saanut hyviä ystäviä niin töistä, netistä, koulusta kuin harrastuksista. Olen todennut, että ihan oikeita ihmisiä ovat ihmiset kaikkialla. Jonkun kanssa synkkaa todella hyvin, enkä ymmärrä miksi parempaa tutustumista ei saisi yrittää, jos se kohtaamispaikka on ”väärä”. Selittäkää siis kiitos.
Ja toki ymmärrän, että kaikki eivät halua uusia tuttavuuksia ja sitten jätän heidät rauhaan. Itse kuitenkin nautin hyvistä ystävistä, ja jos joku ei heitä halua, ei se ole minulta pois. Minulta löytyy ystäviä molemmista sukupuolista, enkä näe asiaa sen ihmeellisempänä. Tuntuu pikemminkin vanhanaikaiselta ja ehkä jopa sairaalta, että näkee jokaisen vastakkaisen sukupuolen edustajan seksuaalisessa mielessä. Muutamalla miespuolisella kaverillani on ollut muijat, jotka eivät hyväksyneet miehellään naispuolisia ystävyyksiä. Eivät olleet yhdessä pitkään, ei varmaan mikään yllätys.
Kerropa miksi pitäisi ystävystyä työtovereiden tai miehen työtovereiden kanssa? Monesti kuitenkin nämä ovat kuin opiskelutoverit eli jäävät taa kun työpaikka vaihtuu. En halua työ ja siviiliasioiden sekaantuvan enkä halua yksityiselämääni jakaa työtovereille. Säälittävää kyllä jos ei samanhenkistä seuraa löydy muualta kuin töistä.
Kukaan ei ole sanonut, että on pakko. Mutta ei se mikään kieletty juttukaan ole.
Jos töistä löytyy samanhenkistä seuraa, miksi lähteä etsimään sitä kauempaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työkavereita, kumpaa sukupuolta tahansa, pitäisi nähdä vielä vapaalla? Töissä näkee ja kuulee ihan liikaakin, vapaa-aika on sitten omaa elämää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oikeasti haluaa viettää aikaansa.
No, jos vaikka työkavereissa on huippuja tyyppejä, joiden seurasta pitää?
Kylläpä jollain on sitten köyhä elämä jos ei tunne muita huippu tyyppejä kuin työkaverit. Ei voi muuta todeta.
Eli jos töissä törmää huipputyyppiin niin sen kanssa ei saa ystävystyä, ettei vaan kukaan pääse sanomaan, että on köyhä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työkavereita, kumpaa sukupuolta tahansa, pitäisi nähdä vielä vapaalla? Töissä näkee ja kuulee ihan liikaakin, vapaa-aika on sitten omaa elämää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oikeasti haluaa viettää aikaansa.
No, jos vaikka työkavereissa on huippuja tyyppejä, joiden seurasta pitää?
Kylläpä jollain on sitten köyhä elämä jos ei tunne muita huippu tyyppejä kuin työkaverit. Ei voi muuta todeta.
En ymmärrä ongelmaa? Jos löytää ihmisiä, joiden seurasta pitää, mitä väliä sillä on, onko ne töiden, vai harrastusten parista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työkavereita, kumpaa sukupuolta tahansa, pitäisi nähdä vielä vapaalla? Töissä näkee ja kuulee ihan liikaakin, vapaa-aika on sitten omaa elämää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oikeasti haluaa viettää aikaansa.
No, jos vaikka työkavereissa on huippuja tyyppejä, joiden seurasta pitää?
Kylläpä jollain on sitten köyhä elämä jos ei tunne muita huippu tyyppejä kuin työkaverit. Ei voi muuta todeta.
Eli jos töissä törmää huipputyyppiin niin sen kanssa ei saa ystävystyä, ettei vaan kukaan pääse sanomaan, että on köyhä elämä.
Vaikeaa on joidenkin tähän ketjuun kommentoineiden elämä. Minulla on kaksi sydänystävää, sellaista joiden kanssa olen keskustellut kaikkein vaikeimmista ja raskaimmista asioista elämässäni ja yhtälailla toki iloinnutkin. Matkustellut ja pitänyt hauskaa. Toinen heistä on veljeni vaimo, toinen on nimenomaan työn kautta tutuksi tullut ihminen. Olisi aika käsittämätöntä, että minun olisi pitänyt aikoinaan rajata hänet pois potentiaalisista ystävistäni vain siksi, että olemme myös työkavereita. On minulla myös paljon kavereita/tuttuja, sellaisia joiden kanssa ei jaeta yhtä syvällisesti asioita, ja koko ajan tutustun uusiin ihmisiin (erityisesti töiden kautta!), mutta olisi ollut iso menetys, ellen olisi tuota entistä työkaveria (olemme nykyisin molemmat ihan eri tehtävissä) "päästänyt lähelleni" eli sydänystäväksi. Itsekin olen siis nainen ja lähestyn tätä ketjun aihetta nyt ihan puhtaasti tuosta näkökulmasta, että voiko työkaveri olla myös läheinen ystävä.
Suattaapi olla että miehes käypi kopauttamassa siihen emäntään piipullisen jos toisennii. Suattaapi olla etton kopauttanu jo.
Olen työreissuilla ollut monta kertaa naispuolisen hyvännäköisen kollegan kanssa oluella, ja ei ole ollut sutinaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen työreissuilla ollut monta kertaa naispuolisen hyvännäköisen kollegan kanssa oluella, ja ei ole ollut sutinaa.
Mutta ajatellut olet kuitenkin. Miksi muuten korostaisit työtoverisi hyvää ulkonäköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työkavereita, kumpaa sukupuolta tahansa, pitäisi nähdä vielä vapaalla? Töissä näkee ja kuulee ihan liikaakin, vapaa-aika on sitten omaa elämää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oikeasti haluaa viettää aikaansa.
No, jos vaikka työkavereissa on huippuja tyyppejä, joiden seurasta pitää?
Kylläpä jollain on sitten köyhä elämä jos ei tunne muita huippu tyyppejä kuin työkaverit. Ei voi muuta todeta.
En ymmärrä ongelmaa? Jos löytää ihmisiä, joiden seurasta pitää, mitä väliä sillä on, onko ne töiden, vai harrastusten parista?
Minkä takia haluat jakaa yksityiselämääsi jollekkin työtoverille? Siitä voi tulla sinulle harmia. Selvempi pitää elämän eri alueet erillään.
Vierailija kirjoitti:
Ja en pidä siitä, että heti epäillään seuraavia:
- aplla ei ole itsetuntoa
- ap on rumempi, siksi epävarma
- jne.Onhan se nyt vaan outoa, että varattu nainen pyytää varattua miestä oluelle. Jos tää ei oo outoa jollekin, onnittelut!
Ap
Eihän siinä ole mitään outoa. Kuten ei siinäkään että varattu mies pyytää varattua miestä oluelle, sinkku varattua tai varattu sinkkua, nuori vanhaa tai vanha nuorta. En tajua eikö ihmiset ole kuulleet kaveri/ystävyyssuhteista?!
Mun mies saattaisi lähteä työPORUKALLA kaljalla käymän kerran vuoteen, mutta ei yhden naispuolisen työkaverin kanssa. Tietenkään. Ei mieheni halua kaljoitella vieraiden naisten kanssa, jos on pienintäkään epäilystä että naisella olisi mielessä muutakin kuin kaveruus. Omien naispuolisten oikeiden kavereidensa kanssa kyllä voi kaljalla käydä, mutta ei hän haluaisi mitään selkkauksia tai tilannetta jossa joutuisi työkamulle sanomaan että kiitti, mutta en halua muuta seuraa kuin kaveruutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työreissuilla ollut monta kertaa naispuolisen hyvännäköisen kollegan kanssa oluella, ja ei ole ollut sutinaa.
Mutta ajatellut olet kuitenkin. Miksi muuten korostaisit työtoverisi hyvää ulkonäköä.
Kaikki miehet ajattelevat vain rajua seksiä työkavereiden kanssa, oli sitten työaika, vapaa-aika tai yhteistä aikaa sen kotimajavan kanssa.
Kyllä, he ajattelevat sitä työkaveria harrastaessaan seksiä kotona. Rumaa kun ei saa vielä tulla, kaunista kun ei enää huvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työkavereita, kumpaa sukupuolta tahansa, pitäisi nähdä vielä vapaalla? Töissä näkee ja kuulee ihan liikaakin, vapaa-aika on sitten omaa elämää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oikeasti haluaa viettää aikaansa.
No, jos vaikka työkavereissa on huippuja tyyppejä, joiden seurasta pitää?
Kylläpä jollain on sitten köyhä elämä jos ei tunne muita huippu tyyppejä kuin työkaverit. Ei voi muuta todeta.
En ymmärrä ongelmaa? Jos löytää ihmisiä, joiden seurasta pitää, mitä väliä sillä on, onko ne töiden, vai harrastusten parista?
Eli vietät töissä suurimman osan valveillaoloajastasi ja sekään ei riitä vaan haluat hengata työkavereiden kanssa vapaallakin. Eikö se ole aika yksitoikkoista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja en pidä siitä, että heti epäillään seuraavia:
- aplla ei ole itsetuntoa
- ap on rumempi, siksi epävarma
- jne.Onhan se nyt vaan outoa, että varattu nainen pyytää varattua miestä oluelle. Jos tää ei oo outoa jollekin, onnittelut!
Ap
Eihän siinä ole mitään outoa. Kuten ei siinäkään että varattu mies pyytää varattua miestä oluelle, sinkku varattua tai varattu sinkkua, nuori vanhaa tai vanha nuorta. En tajua eikö ihmiset ole kuulleet kaveri/ystävyyssuhteista?!
Ei ole kuultu, että se on ystävyyttä, että pelkkä työkaveri nainen vonkaa perheellistä varattua miestä vapaa-ajalla syömään, oluelle jne. Se ei ole adiallista käytöstä -varsinkaan kun tässä tapauksessa mies ei ole halunnut mennä. Ajatteletteko te ihmiset ollenkaan sitä kumppanianne kun juoksentelette kaikenmaailman "ystävien"perässä vapaa-aikanne. Eiköhän sekin aika ja energia kannattaisi käyttää siihen omaan perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies saattaisi lähteä työPORUKALLA kaljalla käymän kerran vuoteen, mutta ei yhden naispuolisen työkaverin kanssa. Tietenkään. Ei mieheni halua kaljoitella vieraiden naisten kanssa, jos on pienintäkään epäilystä että naisella olisi mielessä muutakin kuin kaveruus. Omien naispuolisten oikeiden kavereidensa kanssa kyllä voi kaljalla käydä, mutta ei hän haluaisi mitään selkkauksia tai tilannetta jossa joutuisi työkamulle sanomaan että kiitti, mutta en halua muuta seuraa kuin kaveruutta.
Tämä. Kaikille ei ole selvää ettei kuormasta sovi syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työkavereita, kumpaa sukupuolta tahansa, pitäisi nähdä vielä vapaalla? Töissä näkee ja kuulee ihan liikaakin, vapaa-aika on sitten omaa elämää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oikeasti haluaa viettää aikaansa.
No, jos vaikka työkavereissa on huippuja tyyppejä, joiden seurasta pitää?
Kylläpä jollain on sitten köyhä elämä jos ei tunne muita huippu tyyppejä kuin työkaverit. Ei voi muuta todeta.
Olen pahoillani, että sulla on ollut niin huonoja työpaikkoja, ettet ole niissä tavannut mahtavia ihmisiä, joiden kanssa voi viettää myös vapaa-aikaansa. Olisi varmaan kannattanut kouluttautua enemmän, niin olisi valinnan varaa duunipaikoissa, eikä tarvitsisi kituuttaa paskassa paikassa vaivoin siedettävien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies saattaisi lähteä työPORUKALLA kaljalla käymän kerran vuoteen, mutta ei yhden naispuolisen työkaverin kanssa. Tietenkään. Ei mieheni halua kaljoitella vieraiden naisten kanssa, jos on pienintäkään epäilystä että naisella olisi mielessä muutakin kuin kaveruus. Omien naispuolisten oikeiden kavereidensa kanssa kyllä voi kaljalla käydä, mutta ei hän haluaisi mitään selkkauksia tai tilannetta jossa joutuisi työkamulle sanomaan että kiitti, mutta en halua muuta seuraa kuin kaveruutta.
Miksi siitä pitäisi mitään selkkausta kehittää. Minun työkaverini "rakastui" minuun, kertoi tunteistaan joihin en milään muotoa vastaa. Jatkoimme kavereina ja käymme edelleen satunnaisesti "kaljalla". Ei näistä tarvitse mitään draamaa kehittää. Voi ihan sillee aikuisesti keskustella ja käyttäytyä.
Onkohan kyseessä kaverini?
Hänellä on tapana ihastua jatkuvasti milloin kehenkin avoliitostaan huolimatta.
On kuulemma nyt ihastunut työkaveriinsa (varattu hänkin) ja yrittää keksiä keinoja selvittääkseen miehen fiilikset. Flirttiä on puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies saattaisi lähteä työPORUKALLA kaljalla käymän kerran vuoteen, mutta ei yhden naispuolisen työkaverin kanssa. Tietenkään. Ei mieheni halua kaljoitella vieraiden naisten kanssa, jos on pienintäkään epäilystä että naisella olisi mielessä muutakin kuin kaveruus. Omien naispuolisten oikeiden kavereidensa kanssa kyllä voi kaljalla käydä, mutta ei hän haluaisi mitään selkkauksia tai tilannetta jossa joutuisi työkamulle sanomaan että kiitti, mutta en halua muuta seuraa kuin kaveruutta.
Tämä. Kaikille ei ole selvää ettei kuormasta sovi syödä.
Se, että sinä panet kaikkea millä on pulssi ei tarkoita, että kaikki muutkin panisivat.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies saattaisi lähteä työPORUKALLA kaljalla käymän kerran vuoteen, mutta ei yhden naispuolisen työkaverin kanssa. Tietenkään. Ei mieheni halua kaljoitella vieraiden naisten kanssa, jos on pienintäkään epäilystä että naisella olisi mielessä muutakin kuin kaveruus. Omien naispuolisten oikeiden kavereidensa kanssa kyllä voi kaljalla käydä, mutta ei hän haluaisi mitään selkkauksia tai tilannetta jossa joutuisi työkamulle sanomaan että kiitti, mutta en halua muuta seuraa kuin kaveruutta.
En osaa päättää, olenko huvittunut vai surullinen siitä, millaisessa kuplassa nämä tällaisia kommentteja kirjoittavat naiset elävät. No oikeastaan se vain naurattaa. ”MUN mieheni ei kyllä IKINÄ...” :D
Mä en tiedä, miten sä ystävystyt, mutta itellä kaikki ystävyydet on alkaneet ihan tuttavuudesta. Ollaan tavattu hiekkalaatikolla, luennolla tai työpaikan kahvipöydässä, jonka jälkeen on alettu jutteleen ja ajan kuluessa löydetty yhä enemmän yhteistä säveltä ja sitä myöten ystävystytty.