KonMari-siivouksenne, miten olette onnistuneet? Mitkä olivat hyviä vinkkejä ja mitkä typeriä vinkkejä?

Miten ihmeessä se pystyviikkaus onnistuu teillä? Minä kokeilin, mutta se tuntuu ihan hirveän epäkäytännölliseltä, toisaalta niin normaalikin viikkaaminen. Henkarikaappeja meillä ei ole, eikä mahdu.

Joo, muutto oli paras tapa päästä turhasta roinasta eroon! Jätesäkkitolkulla tarpeetonta krääsää roskiin. Uusi koti on siisti ja roinaton :)

Paljon tärkeämpää on opetella uudet kulutustottumukset kuin heittää tavaraa roskiin. Sitä voi sitten tehdä harkiten ja ajan kanssa, kierrättäen tavarat oikealla tavalla. Aina, jos mahdollista, vanha kannattaa käyttää loppuun. Kodin tavaraa vähentääkseen ei tarvitse tehdä mitään järjetöntä rykäisyä, vaan vaikka hylly kerrallaan karsia silloin, kun huvittaa. Mutta tuohon kulutustottumusten muuttamiseen se useimmilla kaatuu, ja siksi useimmilla homma ei toimi ilman suuria raivausrykäisyjä säännöllisin väliajoin.

Tiedän, että kaikki konmarittajat eivät ole tällaisia enkä halua niin väittää, mutta tunnen muutamankin nuoren naisen, joilla on pakkomielle vähästä tavaramäärästä, mutta aivan hirveä ralli niiden vähien tavaroidensa kanssa. Yhdellä askeetikolla kenkiä saisi olla vain kolmet: kesäkengät, talvikengät ja lenkkarit. Hän on koko ajan myymässä tai heittämässä pois joitain muutama kuukausi tai viikko sitten ostamiaan kenkiä, joskus jopa käyttämättömiä, ja hankkimassa uusia tilalle. Minusta tuo on huonoa ääripäätä. Eri asia, jos heittää rikkinäistä tai oikeasti rumaa pois, mutta hänellä on selvästi joku shoppailuriippuvuus. Milloin ollaan heittämässä hyvää leikkuulautaa pois ja metsästetään pakkomielteisesti täydellistä, milloin taas myydään puoli vuotta sitten ostettu keittiönpöytä, koska halutaan pyöreä pöytä. Hän meuhkaa kyllä koko ajan minimalismin ihanuudesta ja siitä, ettei ole materian vanki toisin kuin me muut tavalliset tallaajat (koti on kieltämättä askeettinen), mutta hänen shoppailunsa ei ole kyllä yhtään vähentynyt "normaaleista" ajoista, miltei päin vastoin. Hän käyttää aivan käsittämättömän määrän aikaa säätäessään vähien tavaroidensa kanssa edestakaisin ja tyrkyttäessään niitä tuttaville ostettavaksi.

Niin joo, kyllä hän joskus harvoin askartelee vanhasta vaatteesta jotain sisustustavaraa, ja kehuu tällöin aina ekologisuudellaan ja innovoivuudellaan. Mutta musta, ehjä, hyväkuntoinen ja sievä takki on heitettävä ehdottomasti pois, jos itsellä on värikäs kausi. Sitten, kun tulee sukulaisen talvihautajaiset, ollaan huuli pyöreänä ja ostetaan uusi musta takki ja heitetään joku roskiin sen tieltä.

Meidän äiti konmaritti ja sain laatikkokaupalla vanhoja koulukirjoja, askarteluja, matkamuistoja ja muuta krääsää, jotka kippasin roskikseen, en tiennyt että nuo kaikki oli edes säästetty. Tuli iloinen olo äidille ja minulle myös, kun nappasin kuvat muutamasta hauskasta askartelusta muistoksi.

Itse olen ollut taloudellisesti tiukilla jo muutaman vuoden ja koti on siistiytynyt itsestään, olemme muuttaneet pienempään asuntoon (paras keino karsia suuri määrä turhaa tavaraa), eikä minulla ole enää varaa ostella tavaroita ostamisen vuosi, esim. sisustuskrääsää tai vaatteita. Lisäksi olen tehnyt kahta työtä joten en ole edes ehtinyt "ajanvieteshoppailemaan". Olen siis samoilla linjoilla vastaajan 23 kanssa, kannattaa ennemmin kiinnittää huomio kulutukseen ja lopettaa tavaran haaliminen.

Kannattaa katsoa youtubesta tai googlettaa Konmari. Konmaritus on next level siivousta, missä jokaista tavaraa ajatellaan yksistään ja tuoko tämä minulle iloa. Konmaritukseen liittyy myös järjestelmällisyys ja viikkaaminen.

Itse elän aika minimaalista elämää ja juurin konmari muutti siinäkin.

Tälläiset asiat on jäänyt mieleen:

"Jos tunnemme olomme yhtä hyväksi vaatteissa jota käytämme ulkona tai seurassa ollessa. Niin miksi emme voi tuntea samaa hyvää oloa myös kotona samoissa vaatteissa" (tällä viitataan hirveisiin kasoihin kotivaatteita)

"älä aseta tavoitteita, esim pudotan painoa niin mahdun näihin farkkuihin. Koska se juuri pilaa sen vaatteen tarkoituksen kaapissasi sillä hetkellä. Sinun pitäisi muuttaa itseäsi, että voit mahtua farkkuihisi"

(tällä viitataan siihen, että miksi vaatekaapissasi olisi jotain mikä ei mahdu sinulle. Jota et voi vain ottaa ja pukea päällesi ja näyttää niin hyvälle siinä)

"Mieti haluatko, että uudet ihmiset näkevät sinut vai vaatteesi"

(tällä viitataan siihen, että onko neonpinkkitakki tai sini,kelta,virheet housut juuri se mitä haluat pukea päällesi, jos perimmäinen tarkoitus on että ihmiset huomaavat kasvosi"

Onkohan siitä jo kaksi vuotta, kun tutustuin KonMari-kirjaan. Moni vinkki siitä on vieläkin käytössä!

- Pystyviikkaus on tosiaan hyvä. Ei tavaraa toisten alle, kaikki on tasavertaisesti näkyvissä, niin kaikkea tulee käytettyä eikä mikään unohdu ja hautaudu.

- Kenkälaatikot ovat tosiaan käteviä moneen asiaan!

- "Pitele tavaraa käsissäsi ja tunnustele, tuottaako se iloa." Tämä toimii etenkin vaatteille ja henkilökohtaisille tavaroille. Vaatekaapilla on ihanaa käydä, kun vastassa on pelkkiä mieleisiä, kivoja ja istuvia vaatteita!!! Kaikki on ilo pukea!

- Kun taas edellistä ohjetta ei kannata soveltaa täysin sokeasti ihan kaikelle. Eivät pakasterasiat ja siivousvälineet varsinaisesti iloa kipinöi. Olenkin sellaisten tavaroiden kanssa ajatellut, että kun tälle tavaralle tulee tarve, jos sitä ei olisi, eikö se olisi ikävää ja tekisi asiat hankalammiksi. Olen kuitenkin tehokkaammin saanut karsittua näitäkin, niin että minulla on vain sen verran pakasterasioita, ponnareita, kumilenkkejä jne., kuin oikeasti käytän. Ja vain ne siivousvälineet ja keittiövälineet, joita käytetään säännöllisesti.

- Alusvaatteiden ja sukkien pystyviikkausta en jaksanut. Selviän kyllä hyvin, vaikka vain heitän ne koreihinsa.

Tavaraa meiltä on tänä aikana karsiutunut niin, että se jo näkyy. Aluksi tuntui, ettei näy missään, vaikka kassin toisensa jälkeen on raahannut pois. Mutta kyllä vähitellen huomasi, että on väljempää, siistimpää ja tavarat löytyvät helpommin.

KonMarista puhutaan paljon, ja paljon siitä on myös vääriä käsityksiä. Etenkin se, että siinä luullaan olevan tarkoituksena heittää mahdollisimman paljon tavaraa pois. Eihän se ole todellakaan mikään tavoite tässä, että koti olisi mahdollisimman tyhjä ja paljas. Vain niistä pyritään eroon, mitkä ovat tarpeetonta painolastia.

Pidin Konmari-kirjoista ja tv-sarjasta, vaikka en noudata kyseistä menetelmää täydellisesti, enkä haluakaan.

Minä pidän näistä:

-Pystyviikkaus. Helppoa ja kätevää. Lapsetkin oppivat nopeasti.

-Pikkutavarat laatikoihin. Esim. kännyköiden vanhat laatikot hyviä. Eli ison laatikon sisällä on avolaatikkoja, eikä esim. kaikki heijastimet, otsalamput, avaimet ja kissanvaljaat ole sekaisin eteisen laatikossa.

-Samat tavarat samassa kohdassa. Ennen askartelutarvikkeita oli monessa eri huoneessa ja kaapissa. Nyt kaikki samssa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan siitä jo kaksi vuotta, kun tutustuin KonMari-kirjaan. Moni vinkki siitä on vieläkin käytössä!

- Pystyviikkaus on tosiaan hyvä. Ei tavaraa toisten alle, kaikki on tasavertaisesti näkyvissä, niin kaikkea tulee käytettyä eikä mikään unohdu ja hautaudu.

- Kenkälaatikot ovat tosiaan käteviä moneen asiaan!

- "Pitele tavaraa käsissäsi ja tunnustele, tuottaako se iloa." Tämä toimii etenkin vaatteille ja henkilökohtaisille tavaroille. Vaatekaapilla on ihanaa käydä, kun vastassa on pelkkiä mieleisiä, kivoja ja istuvia vaatteita!!! Kaikki on ilo pukea!

- Kun taas edellistä ohjetta ei kannata soveltaa täysin sokeasti ihan kaikelle. Eivät pakasterasiat ja siivousvälineet varsinaisesti iloa kipinöi. Olenkin sellaisten tavaroiden kanssa ajatellut, että kun tälle tavaralle tulee tarve, jos sitä ei olisi, eikö se olisi ikävää ja tekisi asiat hankalammiksi. Olen kuitenkin tehokkaammin saanut karsittua näitäkin, niin että minulla on vain sen verran pakasterasioita, ponnareita, kumilenkkejä jne., kuin oikeasti käytän. Ja vain ne siivousvälineet ja keittiövälineet, joita käytetään säännöllisesti.

- Alusvaatteiden ja sukkien pystyviikkausta en jaksanut. Selviän kyllä hyvin, vaikka vain heitän ne koreihinsa.

Tavaraa meiltä on tänä aikana karsiutunut niin, että se jo näkyy. Aluksi tuntui, ettei näy missään, vaikka kassin toisensa jälkeen on raahannut pois. Mutta kyllä vähitellen huomasi, että on väljempää, siistimpää ja tavarat löytyvät helpommin.

KonMarista puhutaan paljon, ja paljon siitä on myös vääriä käsityksiä. Etenkin se, että siinä luullaan olevan tarkoituksena heittää mahdollisimman paljon tavaraa pois. Eihän se ole todellakaan mikään tavoite tässä, että koti olisi mahdollisimman tyhjä ja paljas. Vain niistä pyritään eroon, mitkä ovat tarpeetonta painolastia.

Tosi hyvin kirjoitettu. Muutimme 1,5-vuotta sitten ihan uudelle paikkakunnalle. Neliöitä on saman verran, mutta edellisessä asunnossa oli todella isot ja syvät vaatekaapit sekä vaatehuone. Ne oli hyvä jemmata täyteen tavaraa. Muutto tapahtui todella nopealla aikataululla ja itse olin melkein 2 kuukautta jo uudella paikkakunnalla. Joten viikonloppuisin vain tungettiin muuttolaatikoita täyteen. Koska perheessä myös lapsia ja puoliso kävi töissä, niin ei ollut aikaa alkaa karsia tai pohtia mitä otetaan mukaan. Nyt pikkuhiljaa ollaan saatu todella reippaasti vähennettyä tavaramäärää. Oli jotenkin järkytys kun näki sen valtavan muuttolaatikoiden määrän. Plus uudessa asunnossa ei ole läheskään yhtä paljoa säilytystilaa. Emmekä sitä aio hankkia lisää. Nyt olen viimeisessä vaiheessa asunnon siistimisessä. Käyn huone kerrallaan läpi. Järjestän kaapit siisteiksi ja käyn vielä kerran läpi, tarvitaanko kaikkea todellakin. Ei haittaa vaikkei työ nopeasti edisty, käyn samalla töissä ja edelleenkin lapsilla on iltaisin harrastuksia. Olen saanut pienemmän vessan siistiksi. Sieltä löytyy myös siivouskaappi. Ja täytyy sanoa että joka kerran kun siellä käy, niin tuntuu todella hyvältä ja iloiselta.

Tärkein neuvo on se, että lopettaa sen turhan tavaran haalimisen..ostaa vain mitä tarvii ja joka ikistä mummonkumminkaimankuppia ei tarvii ottaa vastaan..opetelkaa sanomaan ei..moni valittaa kuinka vaikka anoppi tuo turhaa krääsää..meillä on yx tämmöinen sinnikäs sukulainen ja olen sanonut, etten ota vastaan ja silti on välillä joku pussi ovella niin työnnän suoraa joko uffin laatikkoon tai myyn kirpparilla😊

Otin ison myyntiurakan. Kotiäitinä oli aikaa ja lähellä oli kirpputori, joka antoi kotiäideille provikkapalkalla myyntipaikkoja.

2 vuotta minulla oli putkeen paikka, joka viikko meni n 50 tavaraa kaupaksi, hintaan sisältyi 60 hintalappua.

Vuoden jälkeen kaapeissa näkyi vähennys, siitä vuoden päästä kotona kaikui.

Kun olet myynyt tavaraa kassikaupalla kahdella eurolla, motivaatio uuden ostamiseen on hyvin pieni.

Tänä päivänä meillä on kohta kaapissa, jonne laitan aina tavaran, joka päätyy kirppikselle. Esim en ole tänä vuonna ostanut yhtään tavaraa. Puhelin on kohta lopussa, mutta odotan vuoden loppuun asti uutta mallia.

Tuottaa köyhällekin iloa, kaikki löytyy helpommin.

Periaatteena että on löydyttävä muutama tyhjä henkari.

Vierailija kirjoitti:

Ainut, mitä olen marittanut, on alusvaatekori. Ihana, kun kaikki on mieleisiä, väreittäin pystyyn viikattuja ja oikea pari löytyy aamulla nopeasti.

Minä olen konmarittanut vaatekaapin sukkia ja alusvaatteita lukuunottamatta. Se viikkaustapa todella toimii, kaappi pysyy täysin siistinä ja oikeat vaatteet löytyvät helposti myös kiireessä.

Miten te konmarittajat hanskaatte urheilu- ja liikuntavaatteet ja -välineet? Aktiivisella liikkujalla varusteita on älytön määrä ja ne vievät myös paljon tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten te konmarittajat hanskaatte urheilu- ja liikuntavaatteet ja -välineet? Aktiivisella liikkujalla varusteita on älytön määrä ja ne vievät myös paljon tilaa.

Niin no, aktiivisen liikkujan, kuten kaikkien muidenkin, kannattaa miettiä mikä määrä varusteita on järkevää, eikä hankkia älytöntä määrää. Tietysti jos harrastaa todella montaa lajia, pyöräily, golf, laitesukellus, laskettelu, maastohiihto ja rullahiihto kesällä.

Jos harrastaa montaa lajia, monia varusteista tarvitsee harvoin. Ne voi varastoida sivuun, sinne talvirenkaiden viereen. Toinen mahdollinen harkinta on vuokraaminen.

Mitä tulee jatkuvasti käytettäviin urheiluvaatteisiin tms. niin "less is more" Jos liikkuu joka päivä, niin joutuu pesemään kuitenkin usein. Pari settiä riittää. Lisäksi kun niitä on vähän tulee myös huolehdittua, että ne ovat mahdollisimman pian puhtaana ja paikallaan.

Tämä oli paras neuvo: Älä järjestä kaappi/laatikko kerrallaan, vaan ota esiin tavararyhmä kerrallaan. Esim. kerralla kaikki vaatteet yhteen kasaan esille. Tai liinavaatekaapin sisältö. Tai lasten lelut. Itse ainakin joka kerta yllätyin, miten paljon tavaraa oli. Mikä johti tehokkaampaan karsimiseen. Jos järjestää yhden kaapin tai laatikon kerrallaan, ei voi millään muistaa jokaista tavaraa, ja helposti voi jäädä piiloon tarpeettoman monet villasukat, vaihtoverhot, kaulaliinat, juustohöylät... Kun yksi kaulaliina osuu käsiin, ajattelee että sehän on ihan hyvä, ei tätä tarvitse laittaa pois. Mutta kun edessäsi on 8 samanlaista kaulaliinaa, joutaa muutama niistä mennäkin, eikä sitä todellakaan jää harmittelemaan!

Ja tärkeää on myös se, että samanlaiset tavarat vain yhteen paikkaan!

Tämä oli paras neuvo: Älä järjestä kaappi/laatikko kerrallaan, vaan ota esiin tavararyhmä kerrallaan. Esim. kerralla kaikki vaatteet yhteen kasaan esille. Tai liinavaatekaapin sisältö. Tai lasten lelut. Itse ainakin joka kerta yllätyin, miten paljon tavaraa oli. Mikä johti tehokkaampaan karsimiseen. Jos järjestää yhden kaapin tai laatikon kerrallaan, ei voi millään muistaa jokaista tavaraa, ja helposti voi jäädä piiloon tarpeettoman monet villasukat, vaihtoverhot, kaulaliinat, juustohöylät... Kun yksi kaulaliina osuu käsiin, ajattelee että sehän on ihan hyvä, ei tätä tarvitse laittaa pois. Mutta kun edessäsi on 8 samanlaista kaulaliinaa, joutaa muutama niistä mennäkin, eikä sitä todellakaan jää harmittelemaan!

Ja tärkeää on myös se, että samanlaiset tavarat vain yhteen paikkaan!

Pahoittelen tuplaviestiä... Ironista, että juuri yritin sanoa, että montaa samanlaista ei tarvita :)

Olen jo 'konmarittanut' sen Marie Kondon siivousoppaan hyllyistäni.

Luin sen ja totesin, ettei se 'säteillytkään iloa' joten poistin sen hyllystäni suoraan  kierrätyspisteen siirtolavalle  ja nollasin sen näin samalla mielestäni pois.

Tein näin periaatteilla:'' Less is more' ja Poissa silmistä, poissa mielestä...' joita nyt siis siihenkin sitten sovelsin.

Olen aivan toivoton tapaus, en ole ikinä oppinut siivoamaan vaan elänyt tavarakasojen keskellä vuosikaudet. En tykännyt olla kotona, aina siivottomuus muistutti ympärillä kuinka saamaton olen

Tottakai siis vein roskat, tiskasin, imuroin ja pyyhin pölyt sentään joskus, mutta muuten elin kuin sikolätissä.

Konmaritin pari vuotta sitten. Elämä muuttui täysin. Minä, laiska kun mikä, olen yhtäkkiä ihan yhtä laiska, mutta siistissä kodissa. Tavarat löytävät paikkansa helposti melkein itsestään ja siivous kerran viikossa tai parissa on ohi kymmenessä minuutissa. Välillä pyyhin jopa huvikseni pölyjä.

Vatsan pohjalta tippui sitku-tunne pois kokonaan. Energiaa riittää nyt myös kaikkeen muuhun, rahaa myös. Olen säästänyt tuhansien eurojen potin, matkustellut ja iloinnut kodistamme. Elämällä on yhtäkkiä merkitystä.

Lajittelee suoraan esimerkiksi postin ”kierrätettäviin” ja ”pidettäviin” laskut pidettäviin ja esim mainokset kierrätettäviin.. pari kertaa vuodessa käyn pidettävät myös läpi. Kaiken turhan heitän heti pois, kun ostan uusia vaatteita käyn kaapit läpi ja aina lähtee pois jotain vanhaa jota en ole käyttänyt enää.