Onko äitisi sinua hoikempi?

Ei ole, mutta olen silti saanut kuulla painostani.

Nyt on, normaalisti ei. Olen raskaana.

Ei enää, mutta aikasemmin oli ja kyllä sain kuulla painostani liiankin usein.. onneksi onnistuin laihtumaan ☺

On. Äiti painaa n.60kg, itse painan yli 100kg.

Ei se mun painosta huomauttele, vaikka siitä varmaan onkin huolissaan ja marmattaa muista asioista. Tietää että olen ollut mt-ongelmainen jo 30 vuotta niin ei se kun pahentas tilannetta jos huomauttelisi painosta.

Ei ole koskaan ollut minua hoikempi, silti olen saanut kuulla painostani.

On hoikempi ja just vast ikään totesi mulle xl-kokoisesta takista, ettei se mahdu sulle. Muutenkin muistan jo lapsuudesta, kuinka kumpikin vanhempi arvosteli ohikulkevia lihavia ihmisiä.

Ei todellakaan. Minä laiha, äiti läski.

Kyllä, tai kuulen semmoista hienovaraista vihjailua siellä täällä. .todella ärsyttävää!

On paljonkin hoikempi, mut ei ole arvostellut minua koskaan.

Minun äitini on varmaan jonkin sortin syömishäiriöinen. Seitsemänkymppinen ja aina ollu laiha kuin tikku, syö vähäisesti, on pitkiä aikoja syömättä, ei syö lämpimiä aterioita ja korvaa ne herkuilla. Hänelle on ilmeisen tärkeää näyttää muille, että on itsekuria ja paino pysyy kurissa.

Ja usein arvostelee lihavia.

Itse olin hoikka lapsuuden ja nuoruuden, mutta olen saanut kuulla painostani jo siitä lähtien, kun painoin 60 kiloa ja pituutta löytyy kuiteski 170 cm. Äiti ihmetteli, miten olen lihonut niin paljon. Nyt painan tuosta vielä 10 kiloa enemmän ja kyllä sitä päivittelyä saan ihan tarpeeksi kuulla. Ja arvostelua läskistä perseestä ja naamasta.

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini on varmaan jonkin sortin syömishäiriöinen. Seitsemänkymppinen ja aina ollu laiha kuin tikku, syö vähäisesti, on pitkiä aikoja syömättä, ei syö lämpimiä aterioita ja korvaa ne herkuilla. Hänelle on ilmeisen tärkeää näyttää muille, että on itsekuria ja paino pysyy kurissa.

Ja usein arvostelee lihavia.

Itse olin hoikka lapsuuden ja nuoruuden, mutta olen saanut kuulla painostani jo siitä lähtien, kun painoin 60 kiloa ja pituutta löytyy kuiteski 170 cm. Äiti ihmetteli, miten olen lihonut niin paljon. Nyt painan tuosta vielä 10 kiloa enemmän ja kyllä sitä päivittelyä saan ihan tarpeeksi kuulla. Ja arvostelua läskistä perseestä ja naamasta.

Miksi alapeukut? Pitääkö mielestänne 170 cm ja 70 kg laihduttaa ja on ok, ku äiti arvostelee lihavuudesta?

Ei ole. Äiti 162cm. ja 56kg. Minä 159cm. ja 50kg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini on varmaan jonkin sortin syömishäiriöinen. Seitsemänkymppinen ja aina ollu laiha kuin tikku, syö vähäisesti, on pitkiä aikoja syömättä, ei syö lämpimiä aterioita ja korvaa ne herkuilla. Hänelle on ilmeisen tärkeää näyttää muille, että on itsekuria ja paino pysyy kurissa.

Ja usein arvostelee lihavia.

Itse olin hoikka lapsuuden ja nuoruuden, mutta olen saanut kuulla painostani jo siitä lähtien, kun painoin 60 kiloa ja pituutta löytyy kuiteski 170 cm. Äiti ihmetteli, miten olen lihonut niin paljon. Nyt painan tuosta vielä 10 kiloa enemmän ja kyllä sitä päivittelyä saan ihan tarpeeksi kuulla. Ja arvostelua läskistä perseestä ja naamasta.

Miksi alapeukut? Pitääkö mielestänne 170 cm ja 70 kg laihduttaa ja on ok, ku äiti arvostelee lihavuudesta?

Nää alapeukuttajat on samanlaisia itsensärääkkijöitä kun sun äitiskin. 170/70 ei oo ylipainonen vielä missään mittakaavoissa. Paitsi anorektikoiden mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta olen silti saanut kuulla painostani.

Eihän sillä ole varaa arvostella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta olen silti saanut kuulla painostani.

Eihän sillä ole varaa arvostella.

Kellään ei ole varaa arvostella. Siitä 45-kilosesta fitness-Mintustakin voi tulla vielä hyvin lyhyenkin ajan sisällä 105-kilonen.

Äiti on jo kuollut mutta muistan kun häntä pidettiin aina pyöreänä, todellisuudessa hän ei koskaan painanut yli 62 kiloa! Itse olen vähän pidempi ja painanut aikuisiällä 52-65 kg eli edelleenkin normaalipainoinen

Ei ole, mutta faija on. Hänet tosin kuidutti sytostaattihoidoista johtunut ruokahaluttomuus kokoon 184 cm / 48 kg. Joka ikinen selkänikama tuntuu halatessa, ja muutenkin näyttää kesskitysleirivangilta. Itse olen 171 cm / 60 kg.

On. Ja kyllä äitini puhuu joskus ylipainostani koska on huolissaan huonosta kunnostani, minä olen jo 15 vuotta ollut 130kg, enkä ole enää nuori itsekään joten ihan aiheestakin on huolissaan. Äitini ei arvostele koskaan ilkeästi kenenkään ulkonäköä tai ole muutenkaan mikään ilkeä noita-akka.

Ei ole, eikä ole tainnut koskaan oman elinikäni aikana olla, nuorempana oli kyllä kuvista päätellen. Jossain vaiheessa oltiin äidinkaa yhtäisoja, vaatteet mallia 52-54 meni molemmille ja käytettiin joskus yhteisiä vaatteitakin. Nyttemmin olen laihtunut kokoon M (38/40) ja äiti ehkä vähän jopa lihonut. Mutta mitäpä tuosta, molemmille toisemme on ok ihan missä koossa tahansa, kunhan terveenä ja elämäniloisena pysyisi. Eikä äiti koskaan ole onneksi minun ulkonäköä arvostellut tai moittinut, korkeintaan tukenut jos olen koittanut laihduttaa ja ollaan sitä yhdessäkin kokeiltu. 

Äitini on minua n. 15 kiloa painavampi (saman pituisia ollaan), suunnilleen minun painoiseni oli kun itse oli ikäiseni. Välillä kyllä valittaa syömisistäni ja huomauttelee, ettei liian laiha ole kaunista. Ehkä näytän hänen silmissään laihalta nyt kun hän on itse isompi, olen kuitenkin normaalipainoinen ja siis syönkin normaalisti. :D