Lue keskustelun säännöt.
Ottaa päähän, kun keskustelee maalla asuvien sukulaisten kanssa. Niiden mielestä ihmisen tulee asua omakotitalossa. Piste.
Olemme keskimääräistä varakkaampia ihmisiä ja meillä oli varaa ostaa Helsingin keskustasta melkein 100 neliön kerrostaloasunto. Haaveilimme sellaisesta pitkään ja teimme töitä, että saimme säästettyä käsirahan. Ostimme remonttikuntoisen huoneiston, jota on huolellisesti remontoitu pitkään.
Emme ole koskaan halunneet omakotitaloa rasittavine puutarha- ja ulkotöineen. Ei edes paritaloa, eikä rivitaloa. Ei haluta parveketta eikä pihaa. Me _haluamme_ asua kerrostalossa kaupungin keskustassa.
Joka ikinen kerta maalla asuvien sukulaisten kanssa keskustellessa he ihmettelevät, miksi _vieläkin_ asumme kerrostalossa. Että eikö jo kolmen lapsen kanssa pitäisi muuttaa omakotitaloon - onhan meillä varaakin. He eivät millään käsitä sitä, että joku tieten tahtoen haluaa asua kerrostalossa. Kun jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla se oma piha, jossa lapset voi juosta.
Rasittavaa. Onko joku muu törmännyt tällaiseen? Pitäisi olla välittämättä, mutta kun eivät usko puhetta ja tätä jatkuu vuodesta toiseen.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme omakotitaloasujien keskinäinen kehumiskerho täällä on. Ymmärrän hyvin, että joku tykkää. Ei pidä kuvitella, että kaikki tykkäisivät. Minä pidän vanhassa kivikerrostalossa asumisesta Helsingin keskustassa. Joku ihmetteli, mihin sitä pitää kävellen päästä. No, ihan kohta astun ulos rapusta ja kävelen lähiravintolaan syömään illallista. Kävelen myös työmatkat (alle kilometri). Minusta on mukavaa lähteä ulos ja olla kaiken keskellä. Viihdyn kaupungissa. Kiva, kun posti putoaa eteisin matolle, eikä tarvitse könytä postilaatikolle soratienhaaraan, pieniä iloja. :D
Vanhassa kivikerrostalossa on ne seinät kyllä sellaista luginomassaa eli rakennusalan slangilla "kanankakkaa", betonista on tehty vasta uudempia taloja. Lisäksi vanhoissa taloissa on sokeritoukkia ja kaikkea muuta mukavaa. Itselläni menee lähiravintolaan autolla ajaen noin 7 minuuttia. Alkoholia en käytä eli voin kulkea autolla aina halutessani. Postilaatikko on kadunvarressa, siihen kun jätän autoni katokseen tai autotalliin joutuu samalla kävelemään n. 10 ylimääräistä askelta postilaatikolle, sen jaksan tehdä saadakseni olla oman itseni herra, oma tupa, oma lupa!
Eli sinun asumisen mahdollistaa auto. Entäpä jos tulee tilanne, että lääkäri toteaa autolla ajelun jäävän historiaan, niin mitä teet? Tilaatko taksin joka kerta, kun haluat jonnekin?
Siinä vaiheessa on jo autonomisesti ajavat autot käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalojen haukkujia täällä miinustelee ilmeisestikin muutama aatteellinen kommunisti. Järkikin sen sanoo ettei kukaan rauhallista elämää haluava tahdo elää missään kerrostalossa kaikenlaisen ihmisroskan keskellä. Meteliä, örveltämistä, radion huudattajia, ulisevia ja päälle käyviä eläimiä, kolistelijoita, ilkivaltaa, nistejä, juoppoja, mielenterveysongelmaisia, rikollisia ja kaikenlaisia mahdollisia hiippareita, joista osaa voi tosissaan joutua varomaankin.
Oot tainnut liikaa katsoa jenkkilän poliisisarjoja. ;D
Sanotaan nyt näin, että kerrostaloalue jossa itse asun on rauhallisempi kuin vanhempieni asuttama omakotialue. Täällä on hiljaista, kun taas vanhempani joutuvat kuuntelemaan päivittäin naapurin koiran räksytystä.
Itse en ole moisessa utopiakämpässä saanut koskaan asua. Eikä tarvitse katsella jenkkilän poliisisarjoja kun asuu ihmissaastan keskellä. Jos muuten on joskus rauhallista niin sitten joku meluaa tai kolistelee. Ei ole ihmisen asumista kerrostaloasuminen vaan silkkaa p*skaa.
Ihme kerrostalopositiivisuuskampanja täällä. Ei se kuitenkaan kenenkään arkikokemuksia miksikään muuta. Jos ikinä on varaa niin muutan kerrostalohelvetistä pois enkä kusekaan sellaisen suuntaan sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme omakotitaloasujien keskinäinen kehumiskerho täällä on. Ymmärrän hyvin, että joku tykkää. Ei pidä kuvitella, että kaikki tykkäisivät. Minä pidän vanhassa kivikerrostalossa asumisesta Helsingin keskustassa. Joku ihmetteli, mihin sitä pitää kävellen päästä. No, ihan kohta astun ulos rapusta ja kävelen lähiravintolaan syömään illallista. Kävelen myös työmatkat (alle kilometri). Minusta on mukavaa lähteä ulos ja olla kaiken keskellä. Viihdyn kaupungissa. Kiva, kun posti putoaa eteisin matolle, eikä tarvitse könytä postilaatikolle soratienhaaraan, pieniä iloja. :D
Vanhassa kivikerrostalossa on ne seinät kyllä sellaista luginomassaa eli rakennusalan slangilla "kanankakkaa", betonista on tehty vasta uudempia taloja. Lisäksi vanhoissa taloissa on sokeritoukkia ja kaikkea muuta mukavaa. Itselläni menee lähiravintolaan autolla ajaen noin 7 minuuttia. Alkoholia en käytä eli voin kulkea autolla aina halutessani. Postilaatikko on kadunvarressa, siihen kun jätän autoni katokseen tai autotalliin joutuu samalla kävelemään n. 10 ylimääräistä askelta postilaatikolle, sen jaksan tehdä saadakseni olla oman itseni herra, oma tupa, oma lupa!
Eli sinun asumisen mahdollistaa auto. Entäpä jos tulee tilanne, että lääkäri toteaa autolla ajelun jäävän historiaan, niin mitä teet? Tilaatko taksin joka kerta, kun haluat jonnekin?
Siinä vaiheessa on jo autonomisesti ajavat autot käytössä.
Sehän voi tulla sinulle vaikka ensi vuonna. Et sinä tiedä, milloin sairaskohtaus iskee ja ajokortti lähtee edes väliaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ihme kerrostalopositiivisuuskampanja täällä. Ei se kuitenkaan kenenkään arkikokemuksia miksikään muuta. Jos ikinä on varaa niin muutan kerrostalohelvetistä pois enkä kusekaan sellaisen suuntaan sen jälkeen.
Minkä minä sille voin, että tässä talossa ei ole häiriöitä. Kukaan ei biletä eikä mölyä yökausia, ei ole edes kerrostalokyttääjiä. Niitä meluavia omakotiasujia on myös, ei kukaan sellaisen naapuriksi halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kerrostalopositiivisuuskampanja täällä. Ei se kuitenkaan kenenkään arkikokemuksia miksikään muuta. Jos ikinä on varaa niin muutan kerrostalohelvetistä pois enkä kusekaan sellaisen suuntaan sen jälkeen.
Minkä minä sille voin, että tässä talossa ei ole häiriöitä. Kukaan ei biletä eikä mölyä yökausia, ei ole edes kerrostalokyttääjiä. Niitä meluavia omakotiasujia on myös, ei kukaan sellaisen naapuriksi halua.
On niitäkin, mutta onneksi ei sentään niitäkään suoraan seinän takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme omakotitaloasujien keskinäinen kehumiskerho täällä on. Ymmärrän hyvin, että joku tykkää. Ei pidä kuvitella, että kaikki tykkäisivät. Minä pidän vanhassa kivikerrostalossa asumisesta Helsingin keskustassa. Joku ihmetteli, mihin sitä pitää kävellen päästä. No, ihan kohta astun ulos rapusta ja kävelen lähiravintolaan syömään illallista. Kävelen myös työmatkat (alle kilometri). Minusta on mukavaa lähteä ulos ja olla kaiken keskellä. Viihdyn kaupungissa. Kiva, kun posti putoaa eteisin matolle, eikä tarvitse könytä postilaatikolle soratienhaaraan, pieniä iloja. :D
Vanhassa kivikerrostalossa on ne seinät kyllä sellaista luginomassaa eli rakennusalan slangilla "kanankakkaa", betonista on tehty vasta uudempia taloja. Lisäksi vanhoissa taloissa on sokeritoukkia ja kaikkea muuta mukavaa. Itselläni menee lähiravintolaan autolla ajaen noin 7 minuuttia. Alkoholia en käytä eli voin kulkea autolla aina halutessani. Postilaatikko on kadunvarressa, siihen kun jätän autoni katokseen tai autotalliin joutuu samalla kävelemään n. 10 ylimääräistä askelta postilaatikolle, sen jaksan tehdä saadakseni olla oman itseni herra, oma tupa, oma lupa!
Eli sinun asumisen mahdollistaa auto. Entäpä jos tulee tilanne, että lääkäri toteaa autolla ajelun jäävän historiaan, niin mitä teet? Tilaatko taksin joka kerta, kun haluat jonnekin?
Siinä vaiheessa on jo autonomisesti ajavat autot käytössä.
Sehän voi tulla sinulle vaikka ensi vuonna. Et sinä tiedä, milloin sairaskohtaus iskee ja ajokortti lähtee edes väliaikaisesti.
No jos sellainen sairauskohtaus iskee että en voi ajaa autoa niin sitten tietenkin menen taksilla tai hätätapauksessa vaikka bussilla mieluummin kuin muutan kerrostaloon sen takia että voin kävellä ravintolaan. Kaiken voi tilata netistä nykyään, tavarat, lääkkeet, ruuat ja pienestä lisämaksusta ne saa kotiin saakka toimitettuna. Ei ajokortin menetys väliaikaisesti pakota muuttamaan mihinkään kommuuniin jotta voi kävellä ravintolaan tai kauppaan. Töistäkään ei olisi huolta sinä aikana kun kortti olisi pois koska pääsisin sitten sairauslomalle tai kuntoutustuelle toipumiseen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Heh heh, todellakaan juntit eivät varmasti osaa hahmottaa kuinka paljon ranta-alueita Hgissä on. Ihan sellaisia luonnonrantoja joissa voi vaikka uida alasti niin halutessaan. Sen lisäksi vartioituja uimarantoja useita kymmeniä. Lisäksi siihen lähisaaret joissa on uimarantoja ja joihin pääsee ihan kausilipulla. Ördeillä on omat paikkansa, harvemmin niitä esim Kaivarin rannoilla näkee vaikka siellä on paljon ihmisiä kesäisin. Voi todellakin valita minkälaisen rannan haluaa ja lisäksi vielä Stadikan ja Kumpulan maauimalat."
"vartioituja uimarantoja" ja "uimarantoja, joihin pääsee kausilipulla" laughing out loud. Paikkakunta, jossa uimarantoja pitää vartioida ja jossa uimarannalle tarvitaan pääsylippu?
Uskomatonta, ja vielä uskomattomampaa on se, että joku ylpeänä kehuu kotipaikkakunnallaan olevan noinkin mahtavia uimarantoja.
Minä en ymmärrä sitä, miksi lasten takia pitäisi olla paljon neliöitä tai okt. Sitten, kun lapset muuttaa kotoa, mietitään, mitä tehdään kaikella sillä tilalla.
Jokainen valitsee itse asumismuotonsa. Itse en ikinä enää halua lähellekään mitään kaupunkia. Olen asunut lähiössä okt:ssa, keskustassa kerros- ja rivitalossa (enkä.edes pk-seudulla) ja voin todella pahoin kaikissa noissa. Tarvitsen ympärilleni tilaa ja rauhaa, siksi ostimme okt:n maalta. Neliöitä on n. 100, juuri ja juuri tarpeeksi kahdelle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä sitä, miksi lasten takia pitäisi olla paljon neliöitä tai okt. Sitten, kun lapset muuttaa kotoa, mietitään, mitä tehdään kaikella sillä tilalla.
Jokainen valitsee itse asumismuotonsa. Itse en ikinä enää halua lähellekään mitään kaupunkia. Olen asunut lähiössä okt:ssa, keskustassa kerros- ja rivitalossa (enkä.edes pk-seudulla) ja voin todella pahoin kaikissa noissa. Tarvitsen ympärilleni tilaa ja rauhaa, siksi ostimme okt:n maalta. Neliöitä on n. 100, juuri ja juuri tarpeeksi kahdelle :D
Ei sitä tilaa ole koskaan liikaa, etenkään jos kyseessä muutama huone. Siinä kompaan, että asuminen rauhassa etäältä muilta ihmisiltä ja melskeeltä on mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta paras asumisvaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä tilaa ole koskaan liikaa, etenkään jos kyseessä muutama huone. Siinä kompaan, että asuminen rauhassa etäältä muilta ihmisiltä ja melskeeltä on mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta paras asumisvaihtoehto.
Itse kaupunkilaisena tulisin hulluksi jos joutuisin asumaan keskellä ei-mitään etäällä muista ihmisistä. Olen aina asunut kerrostalossa isohkossa kaupungissa, ja tykkään siitä että ympäriltä kuuluu normaaleja elämisen ääniä (esim lapset leikkii, naapuri pesee pyykkiä). Ja mulla on vehreälle sisäpihalle avautuva ihana parveke, joka on kuin keidas kesällä.
Eli voisitteko olla yleistämättä ja tajuta, että jotkut ihmiset vaan tykkää asua kerrostalossa ja jotkut okt:ssa, ja jotkut maalla ja jotkut kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myös koskaan muuttaisi omakotitaloon. Ei kiinnosta ns. työleiri. Asun isossa kaupungissa keskustan läheisyydessä yksin kaksiossa. Minuutin kävelymatkan päässä on puisto ja järvi. Siinä on minulle tarpeeksi luontoa.
En tarvitse autoa, koska busseja kulkee koko ajan. Siinä säästää paljon. Ei ole rasittavia pihatöitä töiden jälkeen. Voin vaan olla.
Vanhemmilla on omakotitalo ja iso piha. Eli jatkuvasti tekemistä. Ei kiitos.
Haluan elää tämän elämäni suht rennosti ja nauttien. Eikä siihen kuulu pihatyöt. :DJotkut tykkäävät pihatöistä eli ihan harrastelevat pihan laittoa. Pakko pihatöitä ei ole tietenkään tehdä, pihan voi teettää helppohoitoiseksi myös jos ei halua jokaista hommaa teettää, sekin on toki mahdollista. Jopa postinkantajia on palkattu nurmikonleikkuuseen viime vuosina.
Miten huolellista työtä ne postijakajat tekevät? Ottavatko he myös kukkapenkkien ja pihakivetysten reunat vai ajavatko vain suurin piirtein? Mikä juju siinä omakotiasumisessa on, jos kaikki piha- ja huoltotyöt pitää ulkoistaa?
Omakotiasumisessa on juju vaikka ei olisi pihaa ollenkaan. Suurin juju on se että kyseessä ei ole asunto-osakeyhtiö eli kommuuni vaan kyseessä on oma talo, jossa saat itse määrätä tekemisesi ja olemisesi, ei ole häiriöitä naapureista eikä tarvitse pelätä naapurien häiriintymistä jos vaikka harrastat musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myös koskaan muuttaisi omakotitaloon. Ei kiinnosta ns. työleiri. Asun isossa kaupungissa keskustan läheisyydessä yksin kaksiossa. Minuutin kävelymatkan päässä on puisto ja järvi. Siinä on minulle tarpeeksi luontoa.
En tarvitse autoa, koska busseja kulkee koko ajan. Siinä säästää paljon. Ei ole rasittavia pihatöitä töiden jälkeen. Voin vaan olla.
Vanhemmilla on omakotitalo ja iso piha. Eli jatkuvasti tekemistä. Ei kiitos.
Haluan elää tämän elämäni suht rennosti ja nauttien. Eikä siihen kuulu pihatyöt. :DJotkut tykkäävät pihatöistä eli ihan harrastelevat pihan laittoa. Pakko pihatöitä ei ole tietenkään tehdä, pihan voi teettää helppohoitoiseksi myös jos ei halua jokaista hommaa teettää, sekin on toki mahdollista. Jopa postinkantajia on palkattu nurmikonleikkuuseen viime vuosina.
Miten huolellista työtä ne postijakajat tekevät? Ottavatko he myös kukkapenkkien ja pihakivetysten reunat vai ajavatko vain suurin piirtein? Mikä juju siinä omakotiasumisessa on, jos kaikki piha- ja huoltotyöt pitää ulkoistaa?
Omakotiasumisessa on juju vaikka ei olisi pihaa ollenkaan. Suurin juju on se että kyseessä ei ole asunto-osakeyhtiö eli kommuuni vaan kyseessä on oma talo, jossa saat itse määrätä tekemisesi ja olemisesi, ei ole häiriöitä naapureista eikä tarvitse pelätä naapurien häiriintymistä jos vaikka harrastat musiikkia.
Niin, teoriassa... Käytännössä omakotiasujatkin joutuu joskus häirikkönaapurin silmätikuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myös koskaan muuttaisi omakotitaloon. Ei kiinnosta ns. työleiri. Asun isossa kaupungissa keskustan läheisyydessä yksin kaksiossa. Minuutin kävelymatkan päässä on puisto ja järvi. Siinä on minulle tarpeeksi luontoa.
En tarvitse autoa, koska busseja kulkee koko ajan. Siinä säästää paljon. Ei ole rasittavia pihatöitä töiden jälkeen. Voin vaan olla.
Vanhemmilla on omakotitalo ja iso piha. Eli jatkuvasti tekemistä. Ei kiitos.
Haluan elää tämän elämäni suht rennosti ja nauttien. Eikä siihen kuulu pihatyöt. :DJotkut tykkäävät pihatöistä eli ihan harrastelevat pihan laittoa. Pakko pihatöitä ei ole tietenkään tehdä, pihan voi teettää helppohoitoiseksi myös jos ei halua jokaista hommaa teettää, sekin on toki mahdollista. Jopa postinkantajia on palkattu nurmikonleikkuuseen viime vuosina.
Miten huolellista työtä ne postijakajat tekevät? Ottavatko he myös kukkapenkkien ja pihakivetysten reunat vai ajavatko vain suurin piirtein? Mikä juju siinä omakotiasumisessa on, jos kaikki piha- ja huoltotyöt pitää ulkoistaa?
Omakotiasumisessa on juju vaikka ei olisi pihaa ollenkaan. Suurin juju on se että kyseessä ei ole asunto-osakeyhtiö eli kommuuni vaan kyseessä on oma talo, jossa saat itse määrätä tekemisesi ja olemisesi, ei ole häiriöitä naapureista eikä tarvitse pelätä naapurien häiriintymistä jos vaikka harrastat musiikkia.
Kaikki meistä ei elä kuin elukat pellossa ja tarvitse omakotitaloa voidaksemme olla äänekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalojen haukkujia täällä miinustelee ilmeisestikin muutama aatteellinen kommunisti. Järkikin sen sanoo ettei kukaan rauhallista elämää haluava tahdo elää missään kerrostalossa kaikenlaisen ihmisroskan keskellä. Meteliä, örveltämistä, radion huudattajia, ulisevia ja päälle käyviä eläimiä, kolistelijoita, ilkivaltaa, nistejä, juoppoja, mielenterveysongelmaisia, rikollisia ja kaikenlaisia mahdollisia hiippareita, joista osaa voi tosissaan joutua varomaankin.
Oot tainnut liikaa katsoa jenkkilän poliisisarjoja. ;D
Sanotaan nyt näin, että kerrostaloalue jossa itse asun on rauhallisempi kuin vanhempieni asuttama omakotialue. Täällä on hiljaista, kun taas vanhempani joutuvat kuuntelemaan päivittäin naapurin koiran räksytystä.Itse en ole moisessa utopiakämpässä saanut koskaan asua. Eikä tarvitse katsella jenkkilän poliisisarjoja kun asuu ihmissaastan keskellä. Jos muuten on joskus rauhallista niin sitten joku meluaa tai kolistelee. Ei ole ihmisen asumista kerrostaloasuminen vaan silkkaa p*skaa.
Meidän taloyhtiössä halvimmat, pienet asunnot maksavat n. 200 000 euroa. Suurin osa on perheasuntoja, jotka maksavat n. 400 000 euroa. Ei ole järjestyshaittoja. Ylempää keskiluokkaa lapsineen pääosin. Ehkä kokemuksesi on jostain yömajasta tai muusta lähes tulottomien suosimasta asuimistosta.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalojen haukkujia täällä miinustelee ilmeisestikin muutama aatteellinen kommunisti. Järkikin sen sanoo ettei kukaan rauhallista elämää haluava tahdo elää missään kerrostalossa kaikenlaisen ihmisroskan keskellä. Meteliä, örveltämistä, radion huudattajia, ulisevia ja päälle käyviä eläimiä, kolistelijoita, ilkivaltaa, nistejä, juoppoja, mielenterveysongelmaisia, rikollisia ja kaikenlaisia mahdollisia hiippareita, joista osaa voi tosissaan joutua varomaankin.
Meillä kaikki asukkaat ovat osakkaita ja todella hiljaisia. Lisäksi on aivan ihana sisäpiha terasseineen. En vaihtaisi pois.
Ok-talojen asukit yltäpäältä veloissa.
Mummut ja ukit jos ei maksaisi velkoja niin ulosotto kolkuttaisi monen ovea.
Isot talot ei mee enää edes kaupaksi,lainoja ei anneta ja asumiskulut lainanlyhennyksien verran kuussa.Joka on talon ostanut,on perinyt tai kerjännyt vanhemmiltaan käsirahaa.
Kymmenen vuoden päästä Suomi on yksi autiokylä.
Itsellä vähä kaikki talossa rempallaan,ei ole rahaa teettää, kun tuntipalkat tekijöillä lähtee kuudestakympistä tunti ja rautakauppojen tarvikkeiden hinnat nousseet 15 vuodessa 300%.
Tervetuloa tekemään,voi kokeilla tätä asumismuotoa työpalkalla 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalojen haukkujia täällä miinustelee ilmeisestikin muutama aatteellinen kommunisti. Järkikin sen sanoo ettei kukaan rauhallista elämää haluava tahdo elää missään kerrostalossa kaikenlaisen ihmisroskan keskellä. Meteliä, örveltämistä, radion huudattajia, ulisevia ja päälle käyviä eläimiä, kolistelijoita, ilkivaltaa, nistejä, juoppoja, mielenterveysongelmaisia, rikollisia ja kaikenlaisia mahdollisia hiippareita, joista osaa voi tosissaan joutua varomaankin.
Oot tainnut liikaa katsoa jenkkilän poliisisarjoja. ;D
Sanotaan nyt näin, että kerrostaloalue jossa itse asun on rauhallisempi kuin vanhempieni asuttama omakotialue. Täällä on hiljaista, kun taas vanhempani joutuvat kuuntelemaan päivittäin naapurin koiran räksytystä.Itse en ole moisessa utopiakämpässä saanut koskaan asua. Eikä tarvitse katsella jenkkilän poliisisarjoja kun asuu ihmissaastan keskellä. Jos muuten on joskus rauhallista niin sitten joku meluaa tai kolistelee. Ei ole ihmisen asumista kerrostaloasuminen vaan silkkaa p*skaa.
Meidän taloyhtiössä halvimmat, pienet asunnot maksavat n. 200 000 euroa. Suurin osa on perheasuntoja, jotka maksavat n. 400 000 euroa. Ei ole järjestyshaittoja. Ylempää keskiluokkaa lapsineen pääosin. Ehkä kokemuksesi on jostain yömajasta tai muusta lähes tulottomien suosimasta asuimistosta.
Mitä tarkoitat ylemmällä keskiluokalla? Voitko tarkentaa, keitä he ovat. Ja millä tavalla määritelet luokat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myös koskaan muuttaisi omakotitaloon. Ei kiinnosta ns. työleiri. Asun isossa kaupungissa keskustan läheisyydessä yksin kaksiossa. Minuutin kävelymatkan päässä on puisto ja järvi. Siinä on minulle tarpeeksi luontoa.
En tarvitse autoa, koska busseja kulkee koko ajan. Siinä säästää paljon. Ei ole rasittavia pihatöitä töiden jälkeen. Voin vaan olla.
Vanhemmilla on omakotitalo ja iso piha. Eli jatkuvasti tekemistä. Ei kiitos.
Haluan elää tämän elämäni suht rennosti ja nauttien. Eikä siihen kuulu pihatyöt. :DJotkut tykkäävät pihatöistä eli ihan harrastelevat pihan laittoa. Pakko pihatöitä ei ole tietenkään tehdä, pihan voi teettää helppohoitoiseksi myös jos ei halua jokaista hommaa teettää, sekin on toki mahdollista. Jopa postinkantajia on palkattu nurmikonleikkuuseen viime vuosina.
Miten huolellista työtä ne postijakajat tekevät? Ottavatko he myös kukkapenkkien ja pihakivetysten reunat vai ajavatko vain suurin piirtein? Mikä juju siinä omakotiasumisessa on, jos kaikki piha- ja huoltotyöt pitää ulkoistaa?
Omakotiasumisessa on juju vaikka ei olisi pihaa ollenkaan. Suurin juju on se että kyseessä ei ole asunto-osakeyhtiö eli kommuuni vaan kyseessä on oma talo, jossa saat itse määrätä tekemisesi ja olemisesi, ei ole häiriöitä naapureista eikä tarvitse pelätä naapurien häiriintymistä jos vaikka harrastat musiikkia.
Kaikki meistä ei elä kuin elukat pellossa ja tarvitse omakotitaloa voidaksemme olla äänekkäitä.
Tämä vastaus oli taas hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmiset - halutessaan - puhuvat toistensa ohi. Ei haluta ymmärtää sitä, mitä toinen viestittää, vaan vedetään kaikki ääripäihin ja siitä sitten huudellaan.
Yksinkertainen totuus tässäkin kuitenkin on se, että omakotitalossa on oma vapaus. Naapureita ei tarvitse ottaa huomioon samalla tavalla kuin kerrostalossa. Jos tähän joku pystyy täysin vedenpitävän vasta-argumentin antamaan, niin siitä vaan yritystä peliin. Kerrostalon piha on kaikkien yhteinen. Koittakaa vääntää se valheeksi, jos voitte. Kerrostalon piha on yhteinen ja sillä siisti. Ja sillä on merkityksensä. Se on sitten eri asia, välittääkö ihminen siitä, että joutuu käyttämään kaikkien yhteistä pihaa. Tai että onko pihalla edes mitään merkitystä heille. Monille kuitenkin on, ja heille omakotitalo on silloin aivan verrattomasti miellyttävämpi asumismuoto.
Miten huolellista työtä ne postijakajat tekevät? Ottavatko he myös kukkapenkkien ja pihakivetysten reunat vai ajavatko vain suurin piirtein? Mikä juju siinä omakotiasumisessa on, jos kaikki piha- ja huoltotyöt pitää ulkoistaa?