Mitä mietit vaimosta joka tietää miehen vuosia kestäneestä rakastumisesta toiseen
(ei fyysistä suhdetta) mutta joka yhä seisoo miehensä rinnalla odottaen päivää jolloin kaikki on ohi toisen naisen suhteen?
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä kohtaa uusi suhde lasketaan alkavaksi, jos se on alkanut ennen eroa silloisesta kumppanista, jonka kanssa parisuhde oli lähinnä kaverisuhde tai kuin veljen/siskon kanssa olisi?
Suhde voi hyvin alkaa ennen varsinaista eroa. Suhteita joillakin voi olla useita päällekäinkin.
Tuo on jo sairautta.
En kyllä määrittele sairautta noin vaikka en ehkä itsekään hyväksyisi sitä. Sen sijaan jos se on jollekin ok ei minun ole tarve määrittää sitä miksikään.
Minullapa on tarve. Kyllä joku roti on oltava. Mielipiteeseen sentään on jokaisella oikeus, vaikka sitä ei olisi oikeutta julkisesti huudella.
Pitääkin töissä muistaa että mielipiteet on sairauksia ainakin jos ne eroavat omistan. Mitä tarjoan niihin hoidoksi?
Töissäkö puhut tuollaisia?
En tähän asti ole puhunut mutta en ole sitä sairautena pitänytkään. Ehkä suhtaudun nyt eritavalla kun tiedän että sen voi sairaudeksikin määritellä.
Sä elät niin kuin parhaaksi katsot..
Aina ei valitettavasti voi niin elää. Usein elämä on suurta näytelmää. Ei voi sanoa kaikkia mielipitetään päin naamaa vaikka kuinka haluaisi haukkua toisen sairaaksi, idiootiksi tai vaikka miksi.
Sanoppas muuta..
Jos tekee mieli haukkua kaikki jotka on erimieltä hulluiksi, siinä onkin tekemistä..
Avioliitossa molemmat huolehtii perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olisi oikeasti rakastunut toiseen, niin tuskinpa olisi enää vaimonsa kanssa. Tämä miehen rakastuminen on vaan mielikuvituksen tuotetta. Tämän puolesta todistaa sekin, ettei mitään fyysistä ole ollur.
Niinpä tyypillinen skitsofreenikko, että kuvittelee miehen olevan rakastunut häneen ja jättävän vaimonsa, tekee varmasti kaikkensa, että saisi rikotuksi miehen perheen. Jos olisi rakastunut, niin olisi jättänyt vaimonsa ja perheensä jo aikoja sitten. Upea vaimo ja perhe, jota ei varmaan tule jättämään.
Omaa typeryyttä, roikkumista ja liikaa kiltteyttä.
Säälittää ja harmittaa. Mies ei yleensä uskalla erota, ennen kuin on varmistunut siitä että se toinen nainen on "varma tapaus", jonka luo voi lennossa muuttaa. Jos mies ei saa "unelmiensa naista" hän "tyytyy" johonkin vähäpätöiseen naaraaseen ja unelmoi siitä toisesta.
Sellainen ei mielestäni ole oikea parisuhde, jota toinen elää aidosti ja toinen vaan odottaa koko ajan että "se oikea" jostain kumman syystä kuitenkin rakastuisi minuun ja sitten alkaisi se oikea elämä, johon voisi satsata täysillä ilman että sydän ja mieli olisi koko ajan toisaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Toisinaan, mutta miten se liittyy mielipiteeseeni aloituksen vaimosta joka tietää miehensä rakkaudesta toiseen?
Pakko tunnustaa rehellisesti, että jos kyse on jo vuosia kestäneestä jutusta, siinä vaiheessa olisin hieman ihmeissäni. Surettaisi varmaan ja miettisin, miksi ihmeessä nainen jää sellaiseen suhteeseen, voiko hänen oikeasti olla hyvä olo siinä vai eikö arvosta itseään tarpeeksi ja tyytyykö liian vähään jne. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä, mutta itseä se satuttaisi jos omalla kumppanilla olisi vuosia vahvoja tunteita toista kohtaan ja on luonnollista, että sitä kautta mulle heräisi tuollaisia ajatuksia.
Eri asia, jos kyse olisi melko lyhytaikaisesta ihastumisesta yms. Silloin ajattelisin, että hyvä, ettei luovuta liian helposti ja kykenee ymmärtämään, että niin voi käydä kelle vain - raja menee siinä, ettei ala epärehelliseksi ja mene pettämään tmv.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Toisinaan, mutta miten se liittyy mielipiteeseeni aloituksen vaimosta joka tietää miehensä rakkaudesta toiseen?
Osaatko olla hiljaa? Syy miksi olet yhä vapaa löytyy tuosta jatkuvasta länkyttämisestä ja lapsellisesta viimeisen sanan sanomisesta.
Eikä kaikki miehet ole Duudsonien Jarppeja nähnytkään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Toisinaan, mutta miten se liittyy mielipiteeseeni aloituksen vaimosta joka tietää miehensä rakkaudesta toiseen?
Osaatko olla hiljaa? Syy miksi olet yhä vapaa löytyy tuosta jatkuvasta länkyttämisestä ja lapsellisesta viimeisen sanan sanomisesta.
. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Toisinaan, mutta miten se liittyy mielipiteeseeni aloituksen vaimosta joka tietää miehensä rakkaudesta toiseen?
Osaatko olla hiljaa? Syy miksi olet yhä vapaa löytyy tuosta jatkuvasta länkyttämisestä ja lapsellisesta viimeisen sanan sanomisesta.
. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä
mutta osaatko pitää turpasi kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Toisinaan, mutta miten se liittyy mielipiteeseeni aloituksen vaimosta joka tietää miehensä rakkaudesta toiseen?
Osaatko olla hiljaa? Syy miksi olet yhä vapaa löytyy tuosta jatkuvasta länkyttämisestä ja lapsellisesta viimeisen sanan sanomisesta.
. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä
mutta osaatko pitää turpasi kiinni?
Samaa meinasin kysyä! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä tule koskaan muuttamaan mielipidettäni, en vaikka kuinka perustelisit. Enkä ole ainoa näin ajatteleva.
Ei sitä kukaan ole vaatinutkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että jotkut ajattelevat eritavalla eivätkä pidä sairautena sen paremmin eriäviä mirlipiteitä kuin sivusuhteita.
Sulle muiden mielipiteet tuntuu olevan kovinkin tärkeitä. Suurimmalle osalle ei ole..
Mielipiteet on joskus kiinnostavia. Useimmat silti täysin merkityksettömiä.
Oletko aina noin herkästi provosoituva?
Toisinaan, mutta miten se liittyy mielipiteeseeni aloituksen vaimosta joka tietää miehensä rakkaudesta toiseen?
Osaatko olla hiljaa? Syy miksi olet yhä vapaa löytyy tuosta jatkuvasta länkyttämisestä ja lapsellisesta viimeisen sanan sanomisesta.
. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä
mutta osaatko pitää turpasi kiinni?
itseä se satuttaisi jos minulla olisi vuosia vahvoja tunteita toisen mielipiteitä kohtaan ja on luonnollista, että sitä kautta mulle heräisi tuollaisia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Pakko tunnustaa rehellisesti, että jos kyse on jo vuosia kestäneestä jutusta, siinä vaiheessa olisin hieman ihmeissäni. Surettaisi varmaan ja miettisin, miksi ihmeessä nainen jää sellaiseen suhteeseen, voiko hänen oikeasti olla hyvä olo siinä vai eikö arvosta itseään tarpeeksi ja tyytyykö liian vähään jne. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä, mutta itseä se satuttaisi jos omalla kumppanilla olisi vuosia vahvoja tunteita toista kohtaan ja on luonnollista, että sitä kautta mulle heräisi tuollaisia ajatuksia.
Eri asia, jos kyse olisi melko lyhytaikaisesta ihastumisesta yms. Silloin ajattelisin, että hyvä, ettei luovuta liian helposti ja kykenee ymmärtämään, että niin voi käydä kelle vain - raja menee siinä, ettei ala epärehelliseksi ja mene pettämään tmv.
Tästä on vain tuon toisen naisen sana. Suhde vaimoonhan voi olla vaikka kuinka hyvä tahansa, mutta mies jostain syystä saa nautintoa kiusatessaan tuota toista naista ja pitäessään häntä narussa odottamassa.
Tuon toisen naisen kannattaa miettiä siis vakavasti, pitääkö mies häntä vain pilkkanaan. Vaikuttaa siltä, että hööpöttää tuota naista, jos ei halua mitään hänestä mutta vakuuttelee rakkauttaan vuodesta toiseen. Kyllähän jotkut pitävät toisten tunteilla leikkimisestä, valtapeliä...
Vierailija kirjoitti:
Pakko tunnustaa rehellisesti, että jos kyse on jo vuosia kestäneestä jutusta, siinä vaiheessa olisin hieman ihmeissäni. Surettaisi varmaan ja miettisin, miksi ihmeessä nainen jää sellaiseen suhteeseen, voiko hänen oikeasti olla hyvä olo siinä vai eikö arvosta itseään tarpeeksi ja tyytyykö liian vähään jne. Toki myös tiedostaisin, että ihmiset ovat erilaisia ja joku voi ajatella ja kokea asian aivan eri tavalla kuin minä, mutta itseä se satuttaisi jos omalla kumppanilla olisi vuosia vahvoja tunteita toista kohtaan ja on luonnollista, että sitä kautta mulle heräisi tuollaisia ajatuksia.
Eri asia, jos kyse olisi melko lyhytaikaisesta ihastumisesta yms. Silloin ajattelisin, että hyvä, ettei luovuta liian helposti ja kykenee ymmärtämään, että niin voi käydä kelle vain - raja menee siinä, ettei ala epärehelliseksi ja mene pettämään tmv.
Kukaan ei ole vuosikausia rakastunut johonkin ja eläisi vaimonsa kanssa edelleen. Ihastuminen ja rakastuminen kestää n. kaksi vuotta, sen jälkeen sen kärki hiipuu joko kiintymykseksi / rakkaudeksi. On varmaan huomannut, että vaihtaminen ei kannata. Mistä sen tietää, että jos tämä toinen nainen kiristää miestä jollakin. Usein se ihastuminen on omassa päässä, toiveajattelua, tietysti ukkomiestä imartelee kun joku nuorempi nainen osoittaa kiinnostusta. Sanoisin, että varmaan jokaisen nuoren naisen elämässä on ollut joku ihastunut ukkomies, nuoret naiset saavat aina ihailua osakseen. Jotkut (narrattavat) sortuu ja rupeavat suhteeseen, tavalliset naiset perustuvat poikamiehen kanssa perheen, eivätkä jää vuosikauksista ukkomiehen perusteettomiin lupauksiin kiinni.
Kenen pitäisi ajatella siitä jotain? Jos haluat tietää mitä itse ajattelen rakastamani henkilön vaimosta... olen pahoillani. Tunnen syyllisyyttä että joutui aiheettomasti tällaisen keskelle.
Rakastamista ei aina pysty lopettamaan. Usko pois, olen yrittänyt. Tiedän jo ettei se lopu millään. Sen voi vain haudata ja sulkea, ei koskaan lopettaa. On mennyt niin monta vuotta jo että tiedän sen tunteen jäävän loppuun asti. Mitä enemmän sitä yrittää kieltää, sitä enemmän se vahvistuu. Sen täytyy vaan antaa olla.
Tiedän myös etten koskaan saa olla hänen kanssaan. Siihen ei annettu lupaa eikä ollut tarkoitus. Olen luopunut. Hänellä on oma elämänsä ja niin minullakin omani. Rakkaus ei ole uhka kellekään, mutta se suru voi syödä sisältä. Älä anna surun syödä ihmistä jota rakastat.
Toivon hänen elämäänsä onnea. Toivon että vaimonsa huolehtii ja rakastaa ja että perheensä pysyy koossa. Toivon elämäänsä turvaa ja rauhaa. Mitä muuta kukaan rakastamalleen henkilölle toivoisi. Mitään muuta ei voi toivoa.
Toivon ettei hänen vaimonsa anna valtaa katkeruudelle siksi että tilanne on epäreilu. Uskon että on vahva nainen ja on selvinnyt pahemmastakin niin että pystyy huolehtimaan perheestään. Minä ja hän ei onnistuttu, sinä ja hän onnistuitte syystä. Teidät annettiin toisillenne että rakennatte elämän yhdessä. Sait todella ihanan miehen mutta huonon tilanteen.