21-vuotias tamperelainen kolmen lapsen äiti Crista ei pääse koskaan mihinkään – isä juoksee juhlimassa

Pitäis varmaan tehdä mummoäidit-tv sarja niin voisi nuoret äidit samanlailla haukkua ja arvostella heitä:)

Mä en ymmärrä miksi pitää haukkua ja arvostella, itse sain jopa neuvolassa moitteita siitä kun tein lapset nuorena (18- ja 21.v)

Olis pitänyt ammatti opiskella ensin valivali mistäs meinaat rahaa elämiseen saada valivali sulta jää nyt paljon kokematta valivali

Ihan yhtälailla minulla on oikeus saadayhteiskunnalta rahaa kuin 35- vuotiaallakin.

Olen onnellinen ja mitään en tekisi toisin. Eikä myöskään ole tarve arvostella muita äitejä, olivatpa he sitten minkäikäisiä tahansa.

Tulin äidiksi 21-vuotiaana. Olen silti opiskellut ja töissä, vähemmän juhlinut kuin ikäiseni mutta myös enemmän töitä jotta elättäisin tyttöni. Kohta hän on aikuinen, maailman ihanin. En olisi voinut valita häntä pois, hän kasvatti minua eniten. Hän antoi sisua, jopa niin että pystyin eroamaan hänen isästään joka ei meille ollut hyväksi. Nuorena on liian helppoa ottaa vastaan minkälainen ihmissuhde tahansa. Kaikesta huolimatta tyttärestäni tuli hyvä ihminen, vaikka hänellä oli nuori äiti. Vanhemmuus on kasvamista, sekä äidiksi ja isäksi, olipa minkä ikäiset vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta voisi kustantaa ehkäisyn tällaisissa tapauksissa. Tuo nuori äitihän kohta uupuu täysin taakan alle ja mies juoksentelee ympäri kyliä kännäämässä. Jos äiti väsähtää siinä kärsii lapsetkin. Ja epäterveen parisuhteen mallin he joka tapauksessa saavat, tai ovat jo saaneet. 

Yhteiskunta tarjoaa kierukan ensimäisen lapsen jälkeen jos vain haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olipa kerran Miisa (peitenimi minulle). Tapasi vain 19v iässä Matin (peitenimi miehelleni). Rakkaus syttyi ja juhlittiin. Opiskeltiin, haettiin paikkaa maailmassa. Muutettiin eri paikkakunnille parin vuoden seurustelun jälkeen. Toinen opiskelujen ja toinen sitten vielä työn perässä. Miisan ja Matin välillä oli parin vuoden ajan noin 500km välimatka. Oma elämä ja menot säilyi, luottamus pysyi, aikuistuttiin.

Kun koulut saatiin päätökseen ja työkokemusta hankittua tuli aika viiden vuoden seurustelun kohdalla muuttaa yhteen. Siitä kaksi vuotta eteenpäin mentiin naimisiin. Kun Miisa ja Matti olivat olleet naimisissa 9kk syntyi ensimmäinen toivottu lapsi. Sai alkunsa kertayrityksellä ja suunnitellusti - ei niin että Miisa olisi vain huomannut että hups raskaaksi tultiin. Lapsi syntyi tilanteeseen, joissa vanhempien jalka oli jo työelämän oven välissä ja menohalut rauhoittuneet. Nuoruus oli eletty.

Vauva aikana mentiin pankkiin, löydettiin oma koti, palattiin töihin. Neljä vuotta ensimmäisen lapsen jälkeen syntyi toinen toivottu ja suunniteltu lapsi.

Nyt nämä lapset ovat 4v ja 8v. Miisa ja Matti ovat edelleen yhdessä. Pian 16-vuotta. Miisa hankki sterilisaation vajaa vuosi sitten, koska molemmista tuntui että perheen lapsiluku on täynnä. Parisuhde ja sänkykammarin puolella peuhaaminen tuntuvat paremmalta kuin koskaan, vaikka tukiverkkoja ei ole koskaan parilla ollut lähellä. Kerran kahdessa vuodessa Miisa ja Matti pääsevät yhdessä juhlimaan esim. jos ystävillä häät. Vuorotellen kyllä käydään ihan kavereiden kanssa juomassa ja baarissakin edelleen muutaman kerran vuodessa. Silloin toinen vanhempi on lasten kanssa kotona.

Perheen kesken matkustellaan kotimaassa ja ensimmäinen ulkomaan matkakin on suunnitteilla, kunhan nuorempikin hieman vielä kasvaa. Lapsilla on rahastot, joihin kerätään pesämunaa tulevaisuutta varten.

Miisan ja Matin perhe on onnellinen.

Muutama juttuhan tässä meni erilailla kuin Cristalla. Ne on niitä omia valintoja.

Heh, mä tunnen tälläisen perheen. Muuten täydellinen elämä, mutta mies on pettänyt vaimoaan useamman kerran.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se monesti menee niin, että naiset on nuorempina valmiita äitiyteen kuin mitä miehet isyyteen. Jos nainen haluaa lapsia parikymppisenä niin suosittelen vahvasti harkitsemaan niitä itseään kymmenisen vuotta vanhemman miehen kanssa. Silloin olisi edes toinen jo ehtinyt opiskella opiskelunsa ja päästä kunnolla kiinni työelämään ja kypsynytkin toivottavasti ikääntyessään vähän.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Moni kolmekymppinen mies haluaa reilusti nuoremman naisen juuri sen takia että he eivät halua vielä hankkia lapsia ja perustaa perhettä vaan elää huoletonta nuoruuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitäis varmaan tehdä mummoäidit-tv sarja niin voisi nuoret äidit samanlailla haukkua ja arvostella heitä:)

Mä en ymmärrä miksi pitää haukkua ja arvostella, itse sain jopa neuvolassa moitteita siitä kun tein lapset nuorena (18- ja 21.v)

Olis pitänyt ammatti opiskella ensin valivali mistäs meinaat rahaa elämiseen saada valivali sulta jää nyt paljon kokematta valivali

Ihan yhtälailla minulla on oikeus saadayhteiskunnalta rahaa kuin 35- vuotiaallakin.

Olen onnellinen ja mitään en tekisi toisin. Eikä myöskään ole tarve arvostella muita äitejä, olivatpa he sitten minkäikäisiä tahansa.

Niin no se 35v yleensä on ollut jo vuosia töissä ja rahaa on säästössä, plus 30 000e vuosipalkalla on tuetkin vähän eri luokkaa kun ne minimit...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäis varmaan tehdä mummoäidit-tv sarja niin voisi nuoret äidit samanlailla haukkua ja arvostella heitä:)

Mä en ymmärrä miksi pitää haukkua ja arvostella, itse sain jopa neuvolassa moitteita siitä kun tein lapset nuorena (18- ja 21.v)

Olis pitänyt ammatti opiskella ensin valivali mistäs meinaat rahaa elämiseen saada valivali sulta jää nyt paljon kokematta valivali

Ihan yhtälailla minulla on oikeus saadayhteiskunnalta rahaa kuin 35- vuotiaallakin.

Olen onnellinen ja mitään en tekisi toisin. Eikä myöskään ole tarve arvostella muita äitejä, olivatpa he sitten minkäikäisiä tahansa.

Niin no se 35v yleensä on ollut jo vuosia töissä ja rahaa on säästössä, plus 30 000e vuosipalkalla on tuetkin vähän eri luokkaa kun ne minimit...

Niin? Varmaan on sillä nuorella äidilläkin sitten kun on 35.v

Kyllä me ainakin hyvin pärjättiin eikä ollut kiire laittaa lasta hoitoon että saatais talolaina kuitatuksi.

Nyt kun olen 32.v niin on minullakin säästössä rahaa kun menin töihin.

Itse petin vahingossa vaimoa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Olivat vielä vauvan kanssa sairaalassa kun tämä tapahtui.

Mitään en kadu niin paljon kuin sitä. En enää ole käyttänyt alkoholia sen jälkeen ja lopetin juhlimisen. Sain onneksi anteeksi kun jätin juhlimisen ja nykyään elämme varmasti onnellisinta suhdetta mitä voi pari elää.

Nykyään 4 lasta ja vanhin on jo kohta täysi-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Itse petin vahingossa vaimoa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Olivat vielä vauvan kanssa sairaalassa kun tämä tapahtui.

Mitään en kadu niin paljon kuin sitä. En enää ole käyttänyt alkoholia sen jälkeen ja lopetin juhlimisen. Sain onneksi anteeksi kun jätin juhlimisen ja nykyään elämme varmasti onnellisinta suhdetta mitä voi pari elää.

Nykyään 4 lasta ja vanhin on jo kohta täysi-ikäinen.

Lisään vielä että oli vaimon valinta. Sanoin että ymmärrän jos haluaa jättää minut. Onneksi sain anteeksi. Minulla on maailman paras vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se monesti menee niin, että naiset on nuorempina valmiita äitiyteen kuin mitä miehet isyyteen. Jos nainen haluaa lapsia parikymppisenä niin suosittelen vahvasti harkitsemaan niitä itseään kymmenisen vuotta vanhemman miehen kanssa. Silloin olisi edes toinen jo ehtinyt opiskella opiskelunsa ja päästä kunnolla kiinni työelämään ja kypsynytkin toivottavasti ikääntyessään vähän.

Ja höpöhöpö. Ei se miehen luonne, arvomaailma ja mieltymykset automaattisesti iän myötä muutu. Oikeasti harva ihminen kypsyy ja viisastuu kun ikää tulee lisää, suurin osa jatkaa aivan samalla lailla ja osa jopa taantuu, kyynistyy ja luovuttaa. Jos viina on maistunut koko iän, niin ei se meno kolmekymppisenä miehillä vielä hyydy. Tunnen itse kaksi juuri 40 täyttänyttä miestä, joista kummallakaan ei ole puolisoa eikä perhettä, koska elävät edelleen kuin teinit, eli biletys, baarit ja reissaaminen kaverien kanssa elämän ykkösjutut ja viina maistuu. Mikäpä siinä, mutta on vastuutonta väittää nuorille naisille, että kyllä se mies siitä iän myötä rauhoittuu. Kaikki ei rauhoitu. Riskipeliä on. Parempi etsiä omanikäinen, tunnollinen, asiansa hoitava, vastuunsa tunteva, perhe-elämään tähtäävä mies.

Näissä ohjelmissa mättää pahasti se, että pönkitetään huonoa kuvaa teiniäideistä. Sarjassa kuvatunlaisia äitejä ja perheitä on ihan kaikissa ikäluokissa. Olisi paljon mielenkiintoisempaa, jos sarjassa olisi kaikenikäisiä äitejä. Silloin huomio ei keskittyisi ainoastaan äitien nuoreen ikään.

Jotain hyötyä tuosta miehestä varmaan on kun on vielä kuvioissa? Se on jo yllätys itsessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse petin vahingossa vaimoa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Olivat vielä vauvan kanssa sairaalassa kun tämä tapahtui.

Mitään en kadu niin paljon kuin sitä. En enää ole käyttänyt alkoholia sen jälkeen ja lopetin juhlimisen. Sain onneksi anteeksi kun jätin juhlimisen ja nykyään elämme varmasti onnellisinta suhdetta mitä voi pari elää.

Nykyään 4 lasta ja vanhin on jo kohta täysi-ikäinen.

Lisään vielä että oli vaimon valinta. Sanoin että ymmärrän jos haluaa jättää minut. Onneksi sain anteeksi. Minulla on maailman paras vaimo.

Kerro mulle miten petetään vahingossa? Kerro ihmeessä? Satuit kävelemään m u n a pystyssä ilman housuja, kompastuit ja edessä sattui juuri sillon makaamaan nainen hajareisin ilman housuja? 🤔

Se että myönnät, olet ottanut opiksesi ja kadut on mahtavaa. Mutta vahinko se ei ole voinut olla.

Tiedän että kuulostaa uskomattomalta. Homma siis meni niin, että minulla ei psyyke kestänyt lasta (ei ollut suunniteltu) ja myönnän että olin pelkuri. Kun olivat sairaalassa päätin vetää lääkkeitä ja viinaa sekaisin. Jostain syystä joku (kenties joku vieras kuka oli käynyt) oli laittanut erään lääkkeen levyt väärään laatikkoon.

Otin siis hyvin vahvaa unilääkettä ja viinaa sekaisin (tarkoitus ei ollut ottaa tuota lääkettä vaan paljon miedompaa). Tästä lähti päälle känni josta en muista yhtään mitään, en kerta kaikkiaan yhtään mitään. Paljastui kuitenkin että olin tarjonnut paukkuja ja juomia monen sadan edestä baarissa ja päätynyt sänkyyn tuntemattoman naisen kanssa. 

Tarkoitus ei todellakaan ollut pettää ja soitin heti vaimolle ja kerroin mitä oli tapahtunut. Helvetin typerää tiedän ja en suosittele ikinä kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Eräs lapsuudenkaveri tuli raskaaksi 16vuotiaana jollekin tuntematomalle kolmekymppiselle kännipanolle.

Muistan vieläkin kun sanoi että "pidän lapsen, koska sillä on oikeus saada elämä"

Tyttö tupakoi koko raskauden ajan, todennäköisesti myös joi. Mutta ainakin tupakoi. Jaksoi synnytyksen jälkeen olla 2-3kk lapsen kanssa, kunnes sossut puuttui asiaan. Lapsi otettiin huostaan ja se asuu nykyään tämän tytön äidillä, ja kutsuu siis mummua äidikseen. Mummu kasvattaa lapsen omanaan, koska tyttö ei huolehdi mistään, ei edes käy katsomassa tätä lastaan.

Oikeus saada elämä, mutta minkälainen?

Onneksi lapsella on sentään mummo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä harmittaa tää monen nuoria äitejä viihava asenne. Tämä kyseinen ohjelma on täyttä sosiaalipornoa, josta tietenkin nauttii eniten ihmiset jotka haluavat päästä vihaamaan kaikkea erilaista ja pönkittää omaa egoa, joka ei ehkä ole kuitenkaan niin kehuttava. Nää tapaukset on ihan hirveitä ja vastuuttomia ja mielenterveysongelmaisia ja vaan hirveitä. Itse odotin ohjelmaa innolla kun musta Toisenlaiset äiditkin oli hyvä ja ihanan positiivinen sarja. Olen itse saanut esikoisemme 20-vuotiaana ja kohdannut paljon ennakkoluuloja ja oletuksia huonosta äitiydestä pelkän ikäni perusteella. Toivoin, että tässä keskityttäisiin näyttämään tavallisia nuoria äitejä, eikä vain ankeita sosiaalitapauksia, yhteiskunnan elättejä, surkimuksia. Luulin, että tässä myös keskityttäisiin niihin ennakkoluuloihin ja stereotypioihin ja niiden purkuun, mutta tässä ohjelmassa vain törkeällä tavalla vahvistetaan niitä. On siis valittu mitä 12 nuorta äitiä, joista ei kenestäkään ole mitään hyvää sanottavaa. Kyllä varmaan satuttaa monta naista, jotka pitävät hyvää huolta lapsistaan ja toimivat vastuullisesti. Kuten moni on kertonut oman tarinansa nuorena äidiksi tulemisesta niin suurimman osan todellisuus on ihan erilaista kuin näillä. Mekin tullaan miehen kanssa toimeen hyvin omilla tuloillamme, ihan keskiluokkaa ollaan tällä hetkellä ja talous on kasvussa vain. Kumpikaan ei käytä mitään päihteitä tai kulje muualla kuin harrastuksissa. Tietenkin itsekin tajusin, että äitiyden, opiskelun, työnteon ja talon rakentamisen yhteensovittaminen ei ole aikataulullisesti mahdollista ja keskitynkin lähivuodet vain lapsiin (kun ovat kerran vain pieniä), yrityksen kasvattamiseen ja kotiin, opiskelut saa odottaa sinne lähemmäs 30 v jos kyseinen ala vielä silloin kiinnostaa, on elämästä löytynyt nimittäin paljon muutakin sisältöä. Eikä todellakaan olla mitään pohjasakkaa, kyllä yleensä äidit haluavat lapsilleen parasta :) Meilläkin muuten lasten tekoon nuorena vakutti pelko, että ei niitä välttämättä helposti saataisi. Tämäkin varmasti raivostuttaa niitä, joilla 40 v tärppää kierrosta 56 ja siksi haluavat uskoa kaikki yleistykset mitä televisiossa näytetään.

Sä käyttäydyt itse ihan samalla tavalla, kyllä mulla nappas jo toisella kierrolla.

Teet yleistyksiä ja päätelmiä.

Moni 40v. tulee ihan kepeästi raskaaksi.

No tästä nämä alapeukut varmaan tulikin Miisan lisäksi. Mun mielestä ei ole oikeaa ikää tulla äidiksi, enemmänkin ajattelen, että se on niin ihmisestä ja parista kiinni. Kaikki parikymppiset ei halua elää sitä ylipitkää nuoruutta, osa taas sen tarvitsee, ettei koe että jotain jäi tekemättä kun lapset tulee kuvioihin. Omat vanhempani yrittivät minua 8 vuotta ja saivat lukuisia keskenmenoja. En todellakaan halua irvailla ihmisille, jotka asian kanssa piinailevat, että olisivatpa keksineet lisääntyä teineinä. Eikä välttämättä tärppää jollain koskaan vaikka aloittaisi yrittämisen juuri 19 v niin kuin me.

Tuon olin suunnannut vain heille, jotka kaikista eniten vihaavat nuoria naisia ja arvostelevat heidän kaikkinen mielenterveyttä ja mahdollista kykyä olla hyvä äiti, vaikkei se todellakaan niin ole. Ja mainitsinpa vain koska itse olin aika varma, että jos lapsen teon kovin myöhäksi lykkäisi niin samat piinailut ja menetykset olisivat varmaan olleet edessä meillä. Olen siksikin hyvin onnellinen, että näin helposti näitä terveitä lapsia siunaantui. Samoin olet sinäkin poikkeuksellisen onnekas eikä siinäkään ole mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotain hyötyä tuosta miehestä varmaan on kun on vielä kuvioissa? Se on jo yllätys itsessään.

Jaakolla on maaginen pavunvarsi josta Crista ei voi pitää näppejään erossa.

Luulisi että nelikymppinenkin isä, joka sanoo missanneensa ensimmäisen lapsensa lapsuuden, ja vannoo, että tekee nyt toisin, olisi sitten osallistuva isä. Mutta ei, samaa baareissa juoksentelua kuin tuolla parikymppisellä. Joillekin se vastuu vaan ei näköjään sovellu, oli ikä mikä tahansa.

Jos ekan lapsen kohdalla oli noin kamalaa ko. miehen kanssa, niin pakkohan niitä lapsia oli sitten pukata kolme! Joo, ei juuri sympatiaa heru, jos itse ei osaa itseään auttaa.  Ehkäisy.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä niin...ja mitä pahaa on saada lapsia nuorena :D

Ei varmaan mitään. Mutta turha sitten valittaa, kun ei osata vielä asioita hoitaa kunnolla.

Minä sain esikoiseni 17-vuotiaana. Olin tietenkin vielä liian nuori. Kannoin vastuuni ja ajattelin että sen mitä voin lapseni eteen tehdä on että yritän olla mahdollisimman hyvä äiti. Ja olihan lapsen isä, isän perhe ja oma perheeni koko ajan tukena ja me pärjättiin ihan hyvin. Lapsi on nyt fiksu koululainen ja on hänellä pikkuvelikin. Erosin juuri lasten isästä, mutta hyvissä väleissä ja kasvatamme lapset silti yhdessä. En koe että olisin mistään jäänyt paitsi, olen kuitenkin pystynyt viettämään sitä omaa aikaa paljonkin, onhan lapsilla huolehtiva ihana isä.

Nyt kun vietän viikonloppuja yksin ja voisin mennä ja juhlia niin enhän minä jaksakaan. Haluan vain viettää rauhallisia koti-iltoja lukien kirjoja ja katsellen leffoja. Käydä aikaisin aamulla lenkillä ja tavata ystäviä. Ja niin, olen 27-vuotias. Ja lapseni ovat minulle kaikki kaikessa. Olemme kaikki onnellisia:)

(Ja silti minäkin saan vieläkin ilkeitä kommentteja koskien ikääni.. "tuokin teiniäiti". En usko että se lapsistanikaan tuntuu kivalle...)