Olimme lapsemme kanssa metsäretkellä, vastaan tuli nainen irti olevan ison koiran kanssa ja koira tuli luoksemme

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, ei kukaan kyllä voi elää elämäänsä varautuen aina siihen, että ympärillä olevilla ihmisillä on ties mitä pelkoja. Mun mielestä naurettavia nää "no entäs jos olisin ollut koirapelkoinen" -kommentit. No jos jos jos.

No sitten sun täytyy varautua siihen, että jos koirasi tulee lähelle, niin puolustaudun ja lyön tai potkaisen.

Jotkut pelkäävät ihmisiä. Saako tämän takia satunnaisia ohikulkijoita lyödä ja potkia?

Vierailija kirjoitti:

sama kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hehhee kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on virkakoira, joka on ajoittain vapaana. Töissä tai koulutustarkoituksissa. Jos menette mätkäisemään sitä kepillä tai kivellä päähän, saatte syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Eikä tämä ole vitsi.

Ei siihen mitään väkivaltaa tarvita. Taskut täyteen ksylitolipastilleja vaan. Koira hoitaa syömisen ja viikatemies loput. 

Tämä on muuten testattu juttu. Koiranomistaja on vastuussa koirastaan, ei se satunnainen vastaantulija, joka ottaa nenäliinan taskustaan ja pudottaa samalla pastillit.

Nimenomaan. Itselläni on usein ksylitolipastilliaski takin taskussa, enkä taatusti lähtisi keräilemään niitä maasta, jos joku satunnainen vapaana juokseva koira kävisi kimppuun. Siinähän olisi omistajalle ylläri sitten, kun ehtisi paikalle. 

Hätävarjelu on eri asia kuin tahallinen satuttaminen. Ei sitä tavallista murtovarastakaan saa mennä ampumaan.

Ja pastillien putoaminen maahan takin taskusta on sinun mielestäsi tahallisempaa satuttamista kuin koiran hyökkäys? Älä unta näe, että jäisin paikalle katsomaan miten kimppuuni hyökännyt koira suhtautuu maahan pudonneisiin ksyitolipastilleihini. Ksylitolipastillien putoaminen maahan ei ole hätävarjelua sen kummemmin kuin tahallista satuttamistakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, ei kukaan kyllä voi elää elämäänsä varautuen aina siihen, että ympärillä olevilla ihmisillä on ties mitä pelkoja. Mun mielestä naurettavia nää "no entäs jos olisin ollut koirapelkoinen" -kommentit. No jos jos jos.

No sitten sun täytyy varautua siihen, että jos koirasi tulee lähelle, niin puolustaudun ja lyön tai potkaisen.

Jotkut pelkäävät ihmisiä. Saako tämän takia satunnaisia ohikulkijoita lyödä ja potkia?

Satunnainen ohikulkija harvemmin tulee muristen päälle..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on koirapelkoinen lapsi. Miksi? Koska hänen ollessaan 2-vuotias kävin hakemassa lumilyhdylle kynttilää lapsen odottaessa ovella. Samaan aikaan kun tulin takaisin, tuli naapuri lenkiltä ja päästi kaksi dobermannia vapaiksi rappuun. Molemmat syöksyivät ovellemme lapseni luo, toinen haukkui ja murisi, toinen hyppäsi päin ja lapseni kaatui. Syöksyin nappaamaan lapseni pois tuosta sirkuksesta, mutta omistaja vain nauroi ja sanoi, etteivät nämä koirat mitään tee. Minä koiraihmisenä en ollut siitä murinasta ja haukkumisesta yhtään samaa mieltä ja lapsi itki aivan paniikissa. Molemmat koirat olivat lapseni korkuisia eli siis aika pelottavia tuon kokoiselle.

Olisiko mahdollista, että niitä koiria, ei isoja eikä pieniä, päästetä vapaina minnekään eikä varsinkaan paikkoihin, missä voivat aiheuttaa traumoja lapsille? On turhauttavaa yrittää saada koirakammoa pois vain, koska koiranomistajiin kuuluu niitä, joiden mielestä hänen ei tarvitse välittää muiden saamista traumoista.

Todellisuus:"murina" oli hengitystä ja lapsesi kaatui ihan itse. Jos olisi hyökännyt olisi purrut suoraan.

Mitä sitten? Luulet ettei traumaa pienelle lapselle jää jos koirat eivät tarkoittaneet pahaa? T. 2 vuotiaana kiltin, mutta leikkisän ison koiran alle jäänyt ja vieläkin pelkään kuollakseni isoja koiria näin 30 vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheaa!

Mulla on vieläkin traumat siitä kun jouduin lyömään erästä koiraa halolla päähän kun juoksi raivopäisenä meidän pihaan ja tarrasi 1- vuotiasta haalarista. Sen jälkeen hyökkäri minun kimppuun ja löin niin lujaa kun kädestä lähti.

Omistaja hetken yritti raivota mutta karkasi paikalta kun ilmoitin että soitan poliisit. Koira ei enää liikkunut joten en tiedä kuoliko mutta kauheat traumat jäi meille molemmille.

No hyi onko totta tämä??? Kantoiko omistaja siis koiransa pois? Aika kauheaa teille ja myös tälle koiralle. Omistaja on täysidiootti.

Minulle meinasi käydä samoin. Erittäin isokokoinen, sekarotuinen irtokoira liki haukkua ja murista ja tuli muristen kohti. Tässä oli selkeästi niin että se koira pelkäsi minua vaikka olin ihan paikallani ja yritin puhua rauhoittavasti. Koira murisi ja näytti hampaitaan, silmät kiiluivat.

Olin todella peloissani ja kesti pitkän aikaa (tai siltä se tuntui) ennenkuin omistaja tuli paikalle. Pahinta oli että koira ei pätkääkään totellut omistajaansa eikä antanut ottaa itseään kiinni vaan juoksi karkuun eikä totellut tänne komentoja jne.

Ja koira uhkaili minua. Kyllä vi***tutti!!

Ei pidä päästää koiraa vapaaksi jos koira ei tottele, eikä etenkään jos koira on agressiivinen!!!! Mitä ihmeen idiootte*ja jotkut ihmiset on!!!

Vierailija kirjoitti:

Hehhee kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on virkakoira, joka on ajoittain vapaana. Töissä tai koulutustarkoituksissa. Jos menette mätkäisemään sitä kepillä tai kivellä päähän, saatte syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Eikä tämä ole vitsi.

Ei siihen mitään väkivaltaa tarvita. Taskut täyteen ksylitolipastilleja vaan. Koira hoitaa syömisen ja viikatemies loput. 

Hyvin koulutettu koira ei vierailta syö.

Tiedän. Hyvin koulutettu koira ei myöskään hyökkää vieraiden ihmisten kimppuun. 

Itse poljin yksi yö töistä kotiin kolmen jälkeen, kun yhtäkkiä puskista syöksyi iso koira haukkuen. Lähdin polkemaan ohi täyttä, mutta koira oli niin iso ja ketterä etten olisi päässyt pakoon. Paniikissa huusin jotain että mene pois, ja omistaja alkoi jostain sitten huhuilla koiraa. Onneksi koira lähti omistajan luo, hyppi ja juoksi minua kohti kyllä ensin... ehdin jo pelätä että nyt käy oikeasti pahasti, semmoiset hampaat näytti olevan... tämä siis vielä ihan keskustassa.

Ei voi kuin kauhistella tätä koirien omistajien tietämättömyyttä koirien kiinnipitolaista.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset pelkäävät muita ihmisiä. Mihin se raja vedetään kuinka paljon muiden peloille annetaan valtaa ja miksi?

Joo, vetäisin rajan vähintään samaan kuin koirakammoisten kohdalla. Vieraiden ihmisten ei sallita juoksevan kohti, nuolevan käsiä, purevan lahkeesta eikä nylkyttävän säärtä. Tuntuuko sulle vaikealta hillitä?

Vierailija kirjoitti:

Minä löin kerran suksisauvalla   koiraa, joka ilmestyi kuin  mikäkin baskervillen koira hämärän keskeltä  ja tuli lähelle hampaitaan näytellen . Kun hus hus! huutelu ei tehonnut, puolustin itseäni  sauvalla ensin huitomalla ja lopulta löin ,kun muu ei  saanut sitö häipymään. Epäilen, että tuli lähitalosta ja piti  pururataa reviirinään.

Koirat avaavat suunsa myös, että voisivat hengittää paremmin. Lyötkä ihmisiäkin jos avaavat suunsa?

Sitä ihmettelen, miten omistaja saattaa kirkkain silmin väittää että tää on ihan kiltti, vaikka koira murisee ja yrittää purra. Siis mitä vitt**ua!!??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, ei kukaan kyllä voi elää elämäänsä varautuen aina siihen, että ympärillä olevilla ihmisillä on ties mitä pelkoja. Mun mielestä naurettavia nää "no entäs jos olisin ollut koirapelkoinen" -kommentit. No jos jos jos.

No sitten sun täytyy varautua siihen, että jos koirasi tulee lähelle, niin puolustaudun ja lyön tai potkaisen.

Jotkut pelkäävät ihmisiä. Saako tämän takia satunnaisia ohikulkijoita lyödä ja potkia?

Satunnainen ohikulkija harvemmin tulee muristen päälle..

Suhteutettuna määrään ihmiset ovat suurempi uhka kuin koirat.

Vierailija kirjoitti:

Minä löin kerran suksisauvalla   koiraa, joka ilmestyi kuin  mikäkin baskervillen koira hämärän keskeltä  ja tuli lähelle hampaitaan näytellen . Kun hus hus! huutelu ei tehonnut, puolustin itseäni  sauvalla ensin huitomalla ja lopulta löin ,kun muu ei  saanut sitö häipymään. Epäilen, että tuli lähitalosta ja piti  pururataa reviirinään.

Mikkeli? 90-luvulla? Pystykorvan näköinen, mutta isompi musta koira? Taidan muistaa tapauksen kun asuin tuolloin omistajien naapurissa, koirahan   juoksenteli irrallaan harva se päivä ja  ahdisteli lenkkeilijöitä  ...

Ei ikinä ihme kyllä  tullut toisten pihoihin eikä talojen etupuolelle , vaan paineli aina sinne  metsään ja kuntopolulle. Lopulta pelästytti ryhmän päiväkotilaisia, minkä jälkeen omistaja vissiin sai vaihtoehdoksi lopettamisen tai kiinni pitämisen kun koira alkoi möykätä aamusta iltaan pihassa narun päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on koirapelkoinen lapsi. Miksi? Koska hänen ollessaan 2-vuotias kävin hakemassa lumilyhdylle kynttilää lapsen odottaessa ovella. Samaan aikaan kun tulin takaisin, tuli naapuri lenkiltä ja päästi kaksi dobermannia vapaiksi rappuun. Molemmat syöksyivät ovellemme lapseni luo, toinen haukkui ja murisi, toinen hyppäsi päin ja lapseni kaatui. Syöksyin nappaamaan lapseni pois tuosta sirkuksesta, mutta omistaja vain nauroi ja sanoi, etteivät nämä koirat mitään tee. Minä koiraihmisenä en ollut siitä murinasta ja haukkumisesta yhtään samaa mieltä ja lapsi itki aivan paniikissa. Molemmat koirat olivat lapseni korkuisia eli siis aika pelottavia tuon kokoiselle.

Olisiko mahdollista, että niitä koiria, ei isoja eikä pieniä, päästetä vapaina minnekään eikä varsinkaan paikkoihin, missä voivat aiheuttaa traumoja lapsille? On turhauttavaa yrittää saada koirakammoa pois vain, koska koiranomistajiin kuuluu niitä, joiden mielestä hänen ei tarvitse välittää muiden saamista traumoista.

Todellisuus:"murina" oli hengitystä ja lapsesi kaatui ihan itse. Jos olisi hyökännyt olisi purrut suoraan.

Mitä sitten? Luulet ettei traumaa pienelle lapselle jää jos koirat eivät tarkoittaneet pahaa? T. 2 vuotiaana kiltin, mutta leikkisän ison koiran alle jäänyt ja vieläkin pelkään kuollakseni isoja koiria näin 30 vuotiaana.

Vanhemman pelottelu tuon on aiheuttanut eiei koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä löin kerran suksisauvalla   koiraa, joka ilmestyi kuin  mikäkin baskervillen koira hämärän keskeltä  ja tuli lähelle hampaitaan näytellen . Kun hus hus! huutelu ei tehonnut, puolustin itseäni  sauvalla ensin huitomalla ja lopulta löin ,kun muu ei  saanut sitö häipymään. Epäilen, että tuli lähitalosta ja piti  pururataa reviirinään.

Koirat avaavat suunsa myös, että voisivat hengittää paremmin. Lyötkä ihmisiäkin jos avaavat suunsa?

No kyllä, jos irvistelevät ja murisevat ja juoksevat ympärillä eivätkä häivy kehotuksesta huolimatta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset pelkäävät muita ihmisiä. Mihin se raja vedetään kuinka paljon muiden peloille annetaan valtaa ja miksi?

Joo, vetäisin rajan vähintään samaan kuin koirakammoisten kohdalla. Vieraiden ihmisten ei sallita juoksevan kohti, nuolevan käsiä, purevan lahkeesta eikä nylkyttävän säärtä. Tuntuuko sulle vaikealta hillitä?

Lenkkipolulla vastaan tulevaa ihmistä saa kyllä juosta kohti. Lahkeesta pureminen on harvinaista ja nuo muut taas ovat koiralle tyypillisiä, vaikka nylkyttäminen olisi hyvä kouluttaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa tähän tapaukseen, ei kukaan kyllä voi elää elämäänsä varautuen aina siihen, että ympärillä olevilla ihmisillä on ties mitä pelkoja. Mun mielestä naurettavia nää "no entäs jos olisin ollut koirapelkoinen" -kommentit. No jos jos jos.

No sitten sun täytyy varautua siihen, että jos koirasi tulee lähelle, niin puolustaudun ja lyön tai potkaisen.

Jotkut pelkäävät ihmisiä. Saako tämän takia satunnaisia ohikulkijoita lyödä ja potkia?

Jos ihminen hyökkää kimppuun, niin tottakai saa. Muiden koskemattomuutta ei loukata ilman lupaa.

"Lähelle tuleminen" harvoin on hyökkäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Omistajan käytös on törkeää. Tosi moni pitää koiria irti metsissä ja pururadoilla, eikä niihin siksi uskalla koiria pelkäävät mennä. 

Lahdessa Tapanilan ja Messilän lenkkipoluilla olen kauhulla katsellut kun koirat ryntäilee vapaana ja pyöräilijät painaa alamäkiä satalasissa. Kerran yhdellä oli Flexi kun ansalanka viritetty tien yli ja se oli lähellä ettei pyöräilijä lentänyt pöpelikköön. Sinne jäivät äijät huutamaan kurkkusuorana kun koiranulkoiluttajan mielestä pitäisi polkea hiljempaa ja pyöräilijän mielestä koirankusettajan huomioida muitakin ulkoilijoita.

Koiria on käsittämättömän paljon ja yllättävän usein ne eivät ole yhtään omistajansa hallinnassa :(

Mekin asutaan kaupungissa, omakotitaloalueella ja kaikenlaista rakkia lappaa vähän väliä pihaan irrallaan. Nyt saatiin tukevampi portti kadun puolelle, joten toivottavasti vähenee. Kuopus pelkää koiria ja minä inhoan. Ällöttävän hajuisia ja inhottaa se kuolaaminen/nuoleminen, yäh.

Jos koira irvistelee ja murisee, ei haukottele eikä läähätä vaan selvästi murisee, ei todellakaan ole ylireagointia puolustaa itseään ja mahdollisesti lapsia sillä minkä käteensä saa.  Kepillä, kivellä..Omistaja saa sitten kiikuttaa petonsa eläinlääkäriin ja soittaa vaikka  poliisit,  ei kiinnosta.