Lue keskustelun säännöt.
Viikon päästä muutamme Suomeen asuttuamme 18 vuotta ulkomailla :0
09.09.2018 |
Meitä on minä, mies ja kolme lasta 11, 14 ja 16 vuotta.
Muutamme miehen työn takia ainakin muutamaksi vuodeksi. Minä hoidan perheemme kaikki asiat, talouden, lasten koulut ja harrastukset sekä osallistun puolisona mieheni työkuvioihon tarvittaessa. Minulla on yliopistotutkinto kielissä ja puhun natiivisti suomea, ruotsia, englantia ja italiaa sekä melko sujuvasti ranskaa ja hindiä.
Olisiko teillä antaa neuvoja miten sopeutua Suomeen monen vuoden jälkeen? Vinkkejä yms?
Asumme alkuun työnantajan vuokraamassa omakotitalossa Pohjois-Helsingissä.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On, älkää kehuskelko ulkomailla asumisella.
Tuskin kehuskelevat. Kertominen ei ole kehuskelemista.
Tulee mieleen kun yksi pariskunta oli mun lukioaikoina USAssa vaihdossa, mukavia ja fiksuja nuoria. Mutta kuulin joidenkin haukkuvan heitä takanapäin leuhkiksi, vaikkeivat olleetkaan. Suomalainen on outo. Ystävällisen juttelun elämänvaiheista voi joku ottaa kehuskeluna...
Toisaalta, jos mitään muuta keskusteltavaa ei ole kuin se miten mikäkin asia toimii muualla... niin sekin on puuduttavaa. Kertovatko samaiset ihmiset muualle muuttaessaan jatkuvasti miten asiat ovat Suomessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä oli provo, niin jäin muistelemaan sitä kun itse palasin ulkomailta Suomeen. Kulttuurishokki oli aika rankka.
Kielitaitoa ja ulkomaan työkokemusta arvostettu lainkaan, kun multa puuttui se Suomessa(!) hankittu tutkintopaperi. Asunnon löytäminen oli hankalaa.
Suomalaiset ihmiset tuntuivat epäystävällisiltä, itsekeskeisiltä ja jäykiltä. Myös sukulaiset ja ystävät olivat muuttuneet, en ollut pysynyt osana heidän arkista elämäänsä, joten Suomeen tultuani en sopinut hyvin heidän nykyiseen elämäänsä.
Mikä viehätti Suomessa oli luonto, rauha ja se, että asioiden hoitaminen on niin helppoa.
Työuran luominen piti kuitenkin aloittaa aivan alusta, samoin ystäväpiirin ja harrastusten etsiminen. Meni yli 15 vuotta siitä kun muutin että aloin tuntea olevani kotoutunut. Kun olin aikoinaan muuttanut ulkomaille mulla oli asiat reilassa ja tunne että olen kotutunut jo parin vuoden sisään.
Sehän se juuri on, että uuteen kulttuuriin mennessä on valmiimpi sopeutumaan koska tietää menevänsä uuteen ja outoon. Takaisin tullessa kulttuurishokki on usein isompi, koska olettaa asioiden olevan ennallaan ja vain odottavan sinua takaisin jakamaan ulkomaan kokemuksia, muttei se olekaan niin. Monet asiat ovat muuttuneet, sukulaiset ja kaverit etääntyneet eikä se ulkomaan kokemus olekaan niin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla kuin kuvittelit.
Tuo oli osittain oma tulkintasi. Minä tarkoitin enemmän niin että ulkomailla ihmisiin oli helpompi tutustua, ihmiset olivat sosiaalisempia, kiinnostuneita muista ihmisistä. Sen sijaan Suomessa oli enemmän suljettuja piirejä, joihin oli vaikea päästä. Ihmiset olivat epäsosiaalisempia jne... Ihmisillä on kovin pienet ja ahtaat ympyrät.
Työelämä oli erilaista, hyvin jäykkää. Jos mulla olisi ollut joku juosten kustu kauppaopiston tutkinto suomalaisesta oppilaitoksesta, olisin mitättömällä ulkomaan kokemuksella ja rallienglannilla saanut työpaikan, jota en saanut vaikka mulla oli parempi kielitaito ja alan osaamista usealta vuodelta kv-organisatioiden projekteissa. Mun mielestä se osoitti ettei kielitaitoa ja ulkomaan kokemusta oikeasti arvostettu.
Vierailija kirjoitti:
Minulta ei paluumuutto onnistunut. Asuin 16 vuotta ulkomailla. Kaipasin perhettä, sukulaisia, suomalaista ruokaa ja luontoa. Poliittinen ilmapiiri ahdisti ja ystävillä ei elämä olutkaan mennyt niin kuin nuorena haaveiltiin. Tunsin oloni ulkopuoliseksi ja lähdin takaisin lasten kanssa. Mies jäi Suomeen.
Mikä maa?
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Nämä Hel-nycin (vanha nikki v.lta 2016) aloitukset tunnistaa tuosta lähtöasetelmasta ja reippaista vastauksista =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa pohjois-Hki:iin. Kiva rauhallinen asuinympäristö.
Lähin ratsastustalli on Tuomarinkylässä. Tennistä voi pelata tosi monessa paikassa ja samoin jalkapalloa. Esim. Puistolassa on ihan ok tennishalli.
Jalkapallossa varmaan jonkinlaiset testit ja sen mukaan taso joukkueissa menee, siis valmentajat määrittelevät.
Helsingin keskusta on nykyisin kansainvälinen ja viihtyisä.
Kansainväliset koulut ihan ok tasoltaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Toisaalta ymmärrän, mutta tässäkin ketjussa kannatte oman kortenne kekoon tuomalla negatiivista asennetta esiin ja yleistämällä. Itse asun osan ajasta Saksassa ja näen kyllä Suomessa töks töks -puolia, mutta kyllä myös paljon hyvää. Riippuu omista ympyröistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä oli provo, niin jäin muistelemaan sitä kun itse palasin ulkomailta Suomeen. Kulttuurishokki oli aika rankka.
Kielitaitoa ja ulkomaan työkokemusta arvostettu lainkaan, kun multa puuttui se Suomessa(!) hankittu tutkintopaperi. Asunnon löytäminen oli hankalaa.
Suomalaiset ihmiset tuntuivat epäystävällisiltä, itsekeskeisiltä ja jäykiltä. Myös sukulaiset ja ystävät olivat muuttuneet, en ollut pysynyt osana heidän arkista elämäänsä, joten Suomeen tultuani en sopinut hyvin heidän nykyiseen elämäänsä.
Mikä viehätti Suomessa oli luonto, rauha ja se, että asioiden hoitaminen on niin helppoa.
Työuran luominen piti kuitenkin aloittaa aivan alusta, samoin ystäväpiirin ja harrastusten etsiminen. Meni yli 15 vuotta siitä kun muutin että aloin tuntea olevani kotoutunut. Kun olin aikoinaan muuttanut ulkomaille mulla oli asiat reilassa ja tunne että olen kotutunut jo parin vuoden sisään.
Sehän se juuri on, että uuteen kulttuuriin mennessä on valmiimpi sopeutumaan koska tietää menevänsä uuteen ja outoon. Takaisin tullessa kulttuurishokki on usein isompi, koska olettaa asioiden olevan ennallaan ja vain odottavan sinua takaisin jakamaan ulkomaan kokemuksia, muttei se olekaan niin. Monet asiat ovat muuttuneet, sukulaiset ja kaverit etääntyneet eikä se ulkomaan kokemus olekaan niin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla kuin kuvittelit.
Tuo oli osittain oma tulkintasi. Minä tarkoitin enemmän niin että ulkomailla ihmisiin oli helpompi tutustua, ihmiset olivat sosiaalisempia, kiinnostuneita muista ihmisistä. Sen sijaan Suomessa oli enemmän suljettuja piirejä, joihin oli vaikea päästä. Ihmiset olivat epäsosiaalisempia jne... Ihmisillä on kovin pienet ja ahtaat ympyrät.
Työelämä oli erilaista, hyvin jäykkää. Jos mulla olisi ollut joku juosten kustu kauppaopiston tutkinto suomalaisesta oppilaitoksesta, olisin mitättömällä ulkomaan kokemuksella ja rallienglannilla saanut työpaikan, jota en saanut vaikka mulla oli parempi kielitaito ja alan osaamista usealta vuodelta kv-organisatioiden projekteissa. Mun mielestä se osoitti ettei kielitaitoa ja ulkomaan kokemusta oikeasti arvostettu.
Jos niitä ei arvosteta, olet työssä, jossa niitä ei tarvita. Ei tarpeettomia taitoja ja kokemuksia tarvitse arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
Jos on sosiaalinen ja varsinkin hyvät sosiaaliset taidot niin miksi oltaisi uteliaita myös noiden kokemusten suhteen? Suomalaiset ei vaan varsinaisesti loista tuolla alueella vaikka täällä muuten asuu fiksua ja ratkaisukeskeistä porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden kaveri jäi aikoinaan vaihto-oppilasvuoden jälkeen jenkkeihin miehen takia. Välillä aina piipahteli Suomessa lomilla, mutta esim lapset eivät osaa Suomea.
32 vuotta ulkomailla ja tahto Suomeen takaisin kasvoi, että muutti itekseen tänne. Puolen vuoden päästä oli valmis muuttamaan takaisin. Hän ei ollut tajunnut kuinka toimimattomia Suomen systeemit olivat: kela, verotus, terveydenhuoltojärjestelmä jne. Sinnitteli lähes pari vuotta ja eikun häntä koipien väliin ja jenkkeihin.
On taas onnellinen.
Jenkeissähän tunnetusti terveydenhuolto toimii kuin junan vessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
Jos on sosiaalinen ja varsinkin hyvät sosiaaliset taidot niin miksi oltaisi uteliaita myös noiden kokemusten suhteen? Suomalaiset ei vaan varsinaisesti loista tuolla alueella vaikka täällä muuten asuu fiksua ja ratkaisukeskeistä porukkaa.
Luulet, että nämä samat tyypit ulkomaille muuttaessaan ovat suu vaahdossa kertoneet kaikille, miten paljon paremmin hommat Suomessa toimii, ja kaikki kuunteli kiinnostuneina?
Koska sitähän ne paluumuuttajat Suomeen takaisin tultuaan tekee - saarnaavat miten siellä Ameriikassa tai Saksassa tai Uruguayssa oli kaikki niin paljon paremmin.
Eikä tartte muuttaa edes ulkomaille. Töissä on yksi rasittava akka, joka aina kertoo, miten tämä tehtiin Kotkassa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Toisaalta ymmärrän, mutta tässäkin ketjussa kannatte oman kortenne kekoon tuomalla negatiivista asennetta esiin ja yleistämällä. Itse asun osan ajasta Saksassa ja näen kyllä Suomessa töks töks -puolia, mutta kyllä myös paljon hyvää. Riippuu omista ympyröistäkin.
Aika töks töks -kommentti.
Että sun kokemus on se yks, ainut ja oikea. Muiden kokemukset ovat "negatiivista yleistämistä".
Miksi sinun puutteellinen kokemus "osan ajasta asun Saksassa" olisi jotenkin validi ja yleistettäväsissä yli kaikkien muiden ihmisten kokemuksiin eri maista ja elämäntilanteista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
No ihan melkein missä maissa mä olen ollut. Kuuluu ihan normaaliin keskusteluun. Ihmettelen sun kysymystäkin, se kertoo että jokin vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
Todella paljon kyseltiin Suomesta. Mua pyydettiin jopa lapsen kouluun kertomaan Suomesta.
Paljon kiinnostuneempia oltiin Suomesta asuinmaassamme kuin mitä suomalaiset ovat ikinä kysyneet siitä maasta.
Olen hiukan hämmentynyt jopa. Olen matkailualalla ja entisestä asuinmaastamme on nyt kova buumi Suomeen. Jos yritän kertoa jotain tiettyjä juttuja kulttuuriin liittyen, niin se ignoorataan ihan täysin tai ei uskota tai vähätellään. Sitten kun sama asia tulee palautteena asiakkaalta niin pyöritellään silmiä että kukapa ton nyt olis voinut tietää. No, minä yritin kertoa että se huone numero neljä ei vaan ole mieluinen vaikka se loogisesti numerojärjestyksessä niin menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä oli provo, niin jäin muistelemaan sitä kun itse palasin ulkomailta Suomeen. Kulttuurishokki oli aika rankka.
Kielitaitoa ja ulkomaan työkokemusta arvostettu lainkaan, kun multa puuttui se Suomessa(!) hankittu tutkintopaperi. Asunnon löytäminen oli hankalaa.
Suomalaiset ihmiset tuntuivat epäystävällisiltä, itsekeskeisiltä ja jäykiltä. Myös sukulaiset ja ystävät olivat muuttuneet, en ollut pysynyt osana heidän arkista elämäänsä, joten Suomeen tultuani en sopinut hyvin heidän nykyiseen elämäänsä.
Mikä viehätti Suomessa oli luonto, rauha ja se, että asioiden hoitaminen on niin helppoa.
Työuran luominen piti kuitenkin aloittaa aivan alusta, samoin ystäväpiirin ja harrastusten etsiminen. Meni yli 15 vuotta siitä kun muutin että aloin tuntea olevani kotoutunut. Kun olin aikoinaan muuttanut ulkomaille mulla oli asiat reilassa ja tunne että olen kotutunut jo parin vuoden sisään.
Sehän se juuri on, että uuteen kulttuuriin mennessä on valmiimpi sopeutumaan koska tietää menevänsä uuteen ja outoon. Takaisin tullessa kulttuurishokki on usein isompi, koska olettaa asioiden olevan ennallaan ja vain odottavan sinua takaisin jakamaan ulkomaan kokemuksia, muttei se olekaan niin. Monet asiat ovat muuttuneet, sukulaiset ja kaverit etääntyneet eikä se ulkomaan kokemus olekaan niin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla kuin kuvittelit.
Tuo oli osittain oma tulkintasi. Minä tarkoitin enemmän niin että ulkomailla ihmisiin oli helpompi tutustua, ihmiset olivat sosiaalisempia, kiinnostuneita muista ihmisistä. Sen sijaan Suomessa oli enemmän suljettuja piirejä, joihin oli vaikea päästä. Ihmiset olivat epäsosiaalisempia jne... Ihmisillä on kovin pienet ja ahtaat ympyrät.
Työelämä oli erilaista, hyvin jäykkää. Jos mulla olisi ollut joku juosten kustu kauppaopiston tutkinto suomalaisesta oppilaitoksesta, olisin mitättömällä ulkomaan kokemuksella ja rallienglannilla saanut työpaikan, jota en saanut vaikka mulla oli parempi kielitaito ja alan osaamista usealta vuodelta kv-organisatioiden projekteissa. Mun mielestä se osoitti ettei kielitaitoa ja ulkomaan kokemusta oikeasti arvostettu.
Jos niitä ei arvosteta, olet työssä, jossa niitä ei tarvita. Ei tarpeettomia taitoja ja kokemuksia tarvitse arvostaa.
Et tainnut nyt ymmärtää yhtään mistä on kyse. Hain esim. työpaikkaa, johon olisi vaadittu mun osaamista ja olisivat palkanneet mut, kunnes kävi ilmi ettei mulla ollut tutkintoa Suomesta. Eli osaaminen ei kelvannut sellaisenaan. Vaikka osaaminen alalta, jota ei edes suomalaiseen tutkintoon sisällykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
Oho. Aika jännä kommentti.
Mun kokemuksen mukaan juuri se ihmisen tausta ja ne aikaisemmat asuinpaikat ovat se jutun juuri mihin tuttavuutta rakennetaan. Se toimii pohjana johon asioita vaikikapa verrataan "meillä saksassa koulussa niin ja niin" eikä se ole mitään leuhkimista tai oman hännän nostamista kuten Suomessa ajatellaan.
Ulkomailla et oikein pysty tuomaan liikaa esiin juuriasi ja kotimaatasi, se on yleensä kaikessa se tutustumisen lähtökohta ja eroja vertaillaan ja niille nauretaan, esim. stereotypioille vitsaillaan. Vaikkapa Etelä-Ranskasta kotoisin oleville oli suuri ihmetyksen aihe ja sitten vähän vitsikin, että Suomessa voi uida meressä - "joo, jääpalojen seassa". Juuret ja asumiskokemukset ovat keskeinen osa ihmisen identiteettiä ja niistä jutellaan ja ollaan uteliaita,.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 5v ulkomailla. Ulkomaille sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen oli helppoa verrattuna paluumuuttoon suomeen. Muutosta on 5v ja tuntuu, etten ole vieläkään uudelleen sopeutunut suomeen. Toimiihan täällä kaikki hyvin, on rauhallista, on luontoa ja puhdasta, mutta ihmiset on taas niin erilaisia kuin mihin oli juuri sopeutunut.
Sen olen esim. huomannut että on parempi olla kertomatta ulkomaan kokemuksista yhtään mitään jos niistä ei erikseen kysytä. Suomalaiset on niin kateellisia ja tylyjä että ulkomaan kokemuksia ei yleensä pidetä juuri minään ja niistä kertominen aiheuttaa todennäköisimmin enemmän ongelmia kuin hyvää. Ei täällä suomessa edelleenkään kannusteta ihmisiä muuhun kuin korkeintaan itsemurhaan. :D
Sekin on aika outoa kun huomaa selvästi miten jotkut asiat on hyvin suomessa, suomalaiset ei itse pysty arvostamaan niitä asioita juuri lainkaan. En tiedä... kai se on joskus vielä muutettava takaisin ulkomaille jonnekin jossa on vähän rennompi ilmapiiri.
Missä maassa kuunnellaan yleisesti kiinnostuneina sinne muuttajan aiempia asumiskokemuksia? Tuskinpa missään.
Todella paljon kyseltiin Suomesta. Mua pyydettiin jopa lapsen kouluun kertomaan Suomesta.
Paljon kiinnostuneempia oltiin Suomesta asuinmaassamme kuin mitä suomalaiset ovat ikinä kysyneet siitä maasta.
Olen hiukan hämmentynyt jopa. Olen matkailualalla ja entisestä asuinmaastamme on nyt kova buumi Suomeen. Jos yritän kertoa jotain tiettyjä juttuja kulttuuriin liittyen, niin se ignoorataan ihan täysin tai ei uskota tai vähätellään. Sitten kun sama asia tulee palautteena asiakkaalta niin pyöritellään silmiä että kukapa ton nyt olis voinut tietää. No, minä yritin kertoa että se huone numero neljä ei vaan ole mieluinen vaikka se loogisesti numerojärjestyksessä niin menee.
Kuulostaa tyypilliseltä.
Mullakin on kokemuksia jossa pyydettiin kertomaan Suomesta sekä julkisesti että paljon kyseltiin työkaverien ja ystävien kesken asiasta. Mulle syntyi pian oikein vakioselityksetkin tiettyihin kummallisuuksiin :)
Suomessa olen kokenut samoin että kulttuurista ymmärrystä väheksyttiin. Suomessa pitää aina olla se suomalaisen oppilaitoksen paperi, joka todistaa, että kyllä se jotain tietää asiasta. No hankin sitten maisterin paperit kulttuurintutkimuksesta.
Kirjoita otsikko kaikilla osaamillasi kielillä!
Toimimattomia? Toimivat vähän liiankin hyvin näin töissäkäyvän näkökulmasta, eikö ystäväsi saanut riittävästi tukia? USA:n terveydenhuoltojärjestelmä ja sen vaatimat vakuutukset ovat lähinnä painajainen.