Lue keskustelun säännöt.
Viikon päästä muutamme Suomeen asuttuamme 18 vuotta ulkomailla :0
09.09.2018 |
Meitä on minä, mies ja kolme lasta 11, 14 ja 16 vuotta.
Muutamme miehen työn takia ainakin muutamaksi vuodeksi. Minä hoidan perheemme kaikki asiat, talouden, lasten koulut ja harrastukset sekä osallistun puolisona mieheni työkuvioihon tarvittaessa. Minulla on yliopistotutkinto kielissä ja puhun natiivisti suomea, ruotsia, englantia ja italiaa sekä melko sujuvasti ranskaa ja hindiä.
Olisiko teillä antaa neuvoja miten sopeutua Suomeen monen vuoden jälkeen? Vinkkejä yms?
Asumme alkuun työnantajan vuokraamassa omakotitalossa Pohjois-Helsingissä.
Kommentit (95)
Ketään ei kiinnosta. Muutin itse takaisin Suomeen kymmenen vuotta sitten ja olen valmis poistumaan täältä pysyvästi. Ei kiinnosta elättää ma*muja, rottailijanuoria ja kotiäitejä.
Älkää tulko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: hankkiutukaa suomenruotsalaisten piireihin, siellä teidät hyväksytään
Me ollaan jo. Mies on suomenruotsalainen.
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei kiinnosta. Muutin itse takaisin Suomeen kymmenen vuotta sitten ja olen valmis poistumaan täältä pysyvästi. Ei kiinnosta elättää ma*muja, rottailijanuoria ja kotiäitejä.
Älkää tulko.
Missä maassa sinut halutaan elättää?
Varaudu kulttuurishokkiin.
Lapsiesi harrastustoimintaa haittaa se, että suurin osa hevosista on teurastettu ruoaksi laman aikana ja jäljellejääneet ovat m ustalaisten hermoherkiksi ruoskimia luuskia.
Ikuinen saastesumu ja katoilta valuva näljä muodostaa kadun pintaan iljettävän, syövyttävän kerroksen, joten kehottaisin varustautumaan kumisaappailla ja jonkinlaisella haalarilla. Nälkiintyneisiin kulkukoiriin, perussuomalaisiin ja anarkomarkoihin tehoaa yleensä käskytyksenä pelkkä EI, mutta harkitse vakavasti jonkin turvalaitteen ostamista ilta-aikaa varten.
Ylen ohjeiden mukaisesti avainnipun helisteleminen auttaa raiskaus/ryöstä/aheeton väkivalta/te rrorismi tilanteessa ja sitä rytmikkäästi helistelemällä voit raivata tiesi läpi rautatie- ja metroasemilla notkuvista saalistajista.
En tiedä valmistaako Gucci, Vuitton tai joku muu arvollesi sopiva valmistaja kumisaappaita tai haalareita, mutta kansainvälisenä natiivikielen hallitsijana kannattaa ottaa yhteyttä suoraan pääkallopaikalle ja kysyä.
Ei kysyvä tieltä eksy ja olen iloinen että päätit kysyä maahanm uutto-ohjeita meiltä etkä maahan muuttovi rastosta.
Vaikeampi tosin tulla maahan passin ja dokumenttien kanssa ja helpompaa perheellesiskin olisi ostaa kenkälankkia tukkupakkaus, heittää paperisi lentoaseman vessanpönttöön ja lausua rajaviranomaisille taikasana As ulym, sillä tämän kuullessaan he kantaisivat laukkusi uuteen asuinpaikaasi ja perheesi toimeentulo olisi turvattu loppuelämäsi ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei kiinnosta. Muutin itse takaisin Suomeen kymmenen vuotta sitten ja olen valmis poistumaan täältä pysyvästi. Ei kiinnosta elättää ma*muja, rottailijanuoria ja kotiäitejä.
Älkää tulko.
Missä maassa sinut halutaan elättää?
Minua ei tarvitse elättää. Elätän itse itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mainitse missään ulkomanvuosia. Äläkä kielitaitoa.
Molemmat on Suomessa miinus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: hankkiutukaa suomenruotsalaisten piireihin, siellä teidät hyväksytään
Me ollaan jo. Mies on suomenruotsalainen.
Kysyt siis väärältä palstalta vinkkejä. Tämä on katkerille nykyisille tai tuleville yh-mammoille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden kaveri jäi aikoinaan vaihto-oppilasvuoden jälkeen jenkkeihin miehen takia. Välillä aina piipahteli Suomessa lomilla, mutta esim lapset eivät osaa Suomea.
32 vuotta ulkomailla ja tahto Suomeen takaisin kasvoi, että muutti itekseen tänne. Puolen vuoden päästä oli valmis muuttamaan takaisin. Hän ei ollut tajunnut kuinka toimimattomia Suomen systeemit olivat: kela, verotus, terveydenhuoltojärjestelmä jne. Sinnitteli lähes pari vuotta ja eikun häntä koipien väliin ja jenkkeihin.
On taas onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden kaveri jäi aikoinaan vaihto-oppilasvuoden jälkeen jenkkeihin miehen takia. Välillä aina piipahteli Suomessa lomilla, mutta esim lapset eivät osaa Suomea.
32 vuotta ulkomailla ja tahto Suomeen takaisin kasvoi, että muutti itekseen tänne. Puolen vuoden päästä oli valmis muuttamaan takaisin. Hän ei ollut tajunnut kuinka toimimattomia Suomen systeemit olivat: kela, verotus, terveydenhuoltojärjestelmä jne. Sinnitteli lähes pari vuotta ja eikun häntä koipien väliin ja jenkkeihin.
On taas onnellinen.
Suomi on kyllä varsin byrokraattinen (varsinkin vasta Suomeen muuttaneelle) Jenkkeihin verrattuna. Mutta tuota terveydenhuoltoa en ymmärrä, Suomessa kun menee yksityiselle, pääse ihan yhtä nopeasti kuin Jenkeissäkin, ja maksaa silti vähemmän. Ehkä hän ei ymmärtänyt yksityisiäpaikkoja, vaan kävi julkisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: hankkiutukaa suomenruotsalaisten piireihin, siellä teidät hyväksytään
Me ollaan jo. Mies on suomenruotsalainen.
Kysyt siis väärältä palstalta vinkkejä. Tämä on katkerille nykyisille tai tuleville yh-mammoille
No siltä alkaa kieltämättä vaikuttaa ;)
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen vinkki on, ettei kannata kuunnella mitä palstoilla kirjoitetaan (toki vinkkejä saa hakea, mutta mielipiteidä ei kannata kuunnella!) Pääkaupunki seudulta löytyy paljon monimuotoisia ihmisiä ja varsinkin tuo jalkapallo harrastuksena on todella helppo toteuttaa. Ratsastukseen sen sijaan saattaa joutua matkustamaan pidemmälle. Vinkkejä taas teidän vanhempien sopeutumiseen en osaa sen kummemmin antaa, olette varmasti tottuneet muuttamaan maista toisiin. Ei kannata tehdä itselle mitään kummempia odotuksia, vaan pitää mieli avoimena.
Miten helppoa on löytää hyviä talleja, mielellään eettisesti sertifioituja? Omaa hevosta emme tuskin juuri nyt hanki, joten kun vuokrahevosella mennään, ehdoton edellytys on se, että talli sitoutuu tuntirajoihin ja hevosen hyvään elämänkaareen. Näistä ei oikein ole löytynyt tietoa netistä.
Jalkapallo tuskin on kovin suuri ongelma. Ainoa kompastus tässä on se, että nuorimmainen puhuu vain englantia ja italiaa ja vähän ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jalkapallo ei ole ongelma. HIFK ja Kontu ovat todella kansainvälisiä seuroja, ei varmasti kielellisiä englanti ja ruotsi ja varmasti moni muukin kieli taittuu ongelmitta. HJK: lla on paljon kansainvälisiä pelaajia. Sibbo Vargarna siellä pärjää pelkällä ruotsilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen vinkki on, ettei kannata kuunnella mitä palstoilla kirjoitetaan (toki vinkkejä saa hakea, mutta mielipiteidä ei kannata kuunnella!) Pääkaupunki seudulta löytyy paljon monimuotoisia ihmisiä ja varsinkin tuo jalkapallo harrastuksena on todella helppo toteuttaa. Ratsastukseen sen sijaan saattaa joutua matkustamaan pidemmälle. Vinkkejä taas teidän vanhempien sopeutumiseen en osaa sen kummemmin antaa, olette varmasti tottuneet muuttamaan maista toisiin. Ei kannata tehdä itselle mitään kummempia odotuksia, vaan pitää mieli avoimena.
Miten helppoa on löytää hyviä talleja, mielellään eettisesti sertifioituja? Omaa hevosta emme tuskin juuri nyt hanki, joten kun vuokrahevosella mennään, ehdoton edellytys on se, että talli sitoutuu tuntirajoihin ja hevosen hyvään elämänkaareen. Näistä ei oikein ole löytynyt tietoa netistä.
Jalkapallo tuskin on kovin suuri ongelma. Ainoa kompastus tässä on se, että nuorimmainen puhuu vain englantia ja italiaa ja vähän ruotsia.
Ite en ole hevosihmisiä, joten en ihan hirveän tarkkaan tiedä tallien edellytyksistä, mutta ainakin Vihdistä löytyy paljon hevostalleja, jotka ovat hyvän matkan päässä Helsingistä. Kannattaa valita sellainen talli, että on SRL:n hyväksymä, nimittäin ne ainakin painottavat hevosystävällisyyttä ja turvallisuutta (esim Vihdin Ratsutalli). Tarkemmin eettisyydestä ja varsinkin tuntirajoista kannattaa kysyä talleilta sähköpostilla tai soittamalla, he kyllä varmasti mielellään vastaavat kysymyksiin (ja jos eivät vastaa, ei varmasti ole teille sopiva talli).
Helsingissä on paljon jalkapallo joukkueita, joissa on monia maahanmuttajataustaisia lapsia, joiden suomen kieli ei ole kovinkaan hyvä. Mediassa on suht paljon ollut artikkeleita siitä, kuinka hyvää lasten harrastustoiminta tekee juurikin sellasille lapsille jotka eivät puhu suomea, jonka takia uskon, että seuroihin otetaan mielellään vastaan kaikenlaisia jalkapalloilijoita. Ja teidän lapset puhuu kuitenkin englantia niin hyvin, että ainakin valmentajat heitä ymmärtävät. (Suomessa myös lasten englanninkielen taito on parantunut ihan huimasti viime vuosina, eli varmasti löytää myös kavereita, jotka puhuvat englantia, jos suomen opettelu ei ole pääprioriteetti teille - toki jos se on, niin mikä parempi tapa oppia kuin harrastustoiminta). Seuroillekin ja ehkä jopa suoraan valmentajille kannattaa kuitenkin suoraan laittaa viestiä, usein ihan ystävällisesti vastaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta ei paluumuutto onnistunut. Asuin 16 vuotta ulkomailla. Kaipasin perhettä, sukulaisia, suomalaista ruokaa ja luontoa. Poliittinen ilmapiiri ahdisti ja ystävillä ei elämä olutkaan mennyt niin kuin nuorena haaveiltiin. Tunsin oloni ulkopuoliseksi ja lähdin takaisin lasten kanssa. Mies jäi Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Meitä on minä, mies ja kolme lasta 11, 14 ja 16 vuotta.
Muutamme miehen työn takia ainakin muutamaksi vuodeksi. Minä hoidan perheemme kaikki asiat, talouden, lasten koulut ja harrastukset sekä osallistun puolisona mieheni työkuvioihon tarvittaessa. Minulla on yliopistotutkinto kielissä ja puhun natiivisti suomea, ruotsia, englantia ja italiaa sekä melko sujuvasti ranskaa ja hindiä.
Olisiko teillä antaa neuvoja miten sopeutua Suomeen monen vuoden jälkeen? Vinkkejä yms?
Asumme alkuun työnantajan vuokraamassa omakotitalossa Pohjois-Helsingissä.
Olette tekemässä elämänne pahimman virheen. Ota selvää voitteko vielä perua!!!!
Onhan lapsilla diagnooseja? Käytöshäiriöt ja allergiat ovat muodissa. Muista aiheista eivät kotiäidit osaa keskustella. Niin ja palmuöljy on nyt tällä hetkellä saatanasta.
Vierailija kirjoitti:
No eipä hyvältä näytä tulevaisuus! Mitähän tähän sanoisi? Aika kummallisia vastauksia!
Puhun kyllä ihan natiivisti neljää kieltä, joista kahta olen opiskellut yliopistossa. Minulla on sekä filologin että kääntäjäkoulutus. Mutta ei tästä kieliasiasta sen enempää.
En niin hirveästi meikkaa arkena, kevyt arkimeikki aamulla. Sen sijaan pukeudun kyllä aika näyttävästi ja suosin hyvälaatuisia design-vaatteita. Varmasti tulen erottumaan katukuvassa mutta sehän on vain hauskaa!
Mitä pitäisi ottaa huomioon lasten suhteen? Vanhinmat ovat käyneet englanninkielisiä kouluja ja nuorin italiaksi. Menevät kaikki Suomessa kansainvälisiin kouluihin (en viitsi mainostaa mihin). Eli tämä puoli on ok. Mutta harrastukset? Meillä ratsastetaan ja pelataan tennistä. Nuorin pelaa jalkapalloa. Varmasti helppo järjestää nämä?
Lapset puhuvat keskenään englantia ja italiaa. Suomen taidossa heillä on paljon kehitettävää. Saa nähdä ehtivätkö oppia ennenkuin muutetaan taas :)
Siis natiivisti et puhu neljää kieltä, mahdollisesti sujuvasti mutta et nativisti.
Tarkista mitä tuo natiivi tarkoittaa, sillä yliopistoissakaan ei opita puhumaan opiskeltavaa kieltä natiivisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on minä, mies ja kolme lasta 11, 14 ja 16 vuotta.
Muutamme miehen työn takia ainakin muutamaksi vuodeksi. Minä hoidan perheemme kaikki asiat, talouden, lasten koulut ja harrastukset sekä osallistun puolisona mieheni työkuvioihon tarvittaessa. Minulla on yliopistotutkinto kielissä ja puhun natiivisti suomea, ruotsia, englantia ja italiaa sekä melko sujuvasti ranskaa ja hindiä.
Olisiko teillä antaa neuvoja miten sopeutua Suomeen monen vuoden jälkeen? Vinkkejä yms?
Asumme alkuun työnantajan vuokraamassa omakotitalossa Pohjois-Helsingissä.
Olette tekemässä elämänne pahimman virheen. Ota selvää voitteko vielä perua!!!!
Juuri tämän takia näitä ketjuja ei kannata lukea! Muodostakaa omat mielipiteet kun itse saavutte, voi olla että muutto on virhe, mutta voi olla että viihdytte todella hyvin!
Vierailija kirjoitti:
No eipä hyvältä näytä tulevaisuus! Mitähän tähän sanoisi? Aika kummallisia vastauksia!
Puhun kyllä ihan natiivisti neljää kieltä, joista kahta olen opiskellut yliopistossa. Minulla on sekä filologin että kääntäjäkoulutus. Mutta ei tästä kieliasiasta sen enempää.
En niin hirveästi meikkaa arkena, kevyt arkimeikki aamulla. Sen sijaan pukeudun kyllä aika näyttävästi ja suosin hyvälaatuisia design-vaatteita. Varmasti tulen erottumaan katukuvassa mutta sehän on vain hauskaa!
Mitä pitäisi ottaa huomioon lasten suhteen? Vanhinmat ovat käyneet englanninkielisiä kouluja ja nuorin italiaksi. Menevät kaikki Suomessa kansainvälisiin kouluihin (en viitsi mainostaa mihin). Eli tämä puoli on ok. Mutta harrastukset? Meillä ratsastetaan ja pelataan tennistä. Nuorin pelaa jalkapalloa. Varmasti helppo järjestää nämä?
Lapset puhuvat keskenään englantia ja italiaa. Suomen taidossa heillä on paljon kehitettävää. Saa nähdä ehtivätkö oppia ennenkuin muutetaan taas :)
Oppivat varmasti kun kuulevat sitä koko ajan.
Mutta sinulle tuosta natiivista. Natiivi tulee sanasta native, joka tarkoittaa äidinkieltä. Et puhu äidinkielenäsi neljää kieltä vaikka puhuisit todella sujuvasti kyseisiä kieliä. Sinun puheestasi varmasti kuulee pidemmän päälle paikallinen että olet jälkikäteen kielen oppinut.
Lapsesi eivät tule koskaan myöskään osaamaan suomea natiivisti koska eivät ole sitä syntymästään asti pääkielenä puhuneet. Heidän puheestaan tulee aina kuulumaan taustalla ns ulkomaalaisaksentti.
Kunhan muistat tulla avautumaan joka käänteessä kuinka kamalia suomalaiset ovat ja miten paljon paremmin asiat ovat jopa Swazimaassa.