Onko köyhyys oma vika?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvällä tuurilla rikastuneet ja menestyneet sanoo aina että kaikki on vain itsestä ja omista päätöksistä kiinni.

Tämä loistava, loistava sarjakuva summaa juuri tämän rikkaiden ja menestyneiden harhakuvitelman. Etuoikeutetut eivät ihan oikeasti näe kaikkia niitä pieniä tapoja, joilla heidän tietään on silitetty, monesti ihan lapsuudesta lähtien. Tai eivät halua nähdä, koska onhan se ikävä huomata, että oma menestys ei sitten oikeasti johdukaan omasta älykkyydestä tai fiksuista valinnoista, vaan hyvin pitkälle onnekkaista sattumuksista. 

Illuusion säilyttäminen omasta erinomaisuudesta ja köyhien huonommuudesta ja tyhmyydestä on pelottavan tärkeää.

http://thewireless.co.nz/articles/the-pencilsword-on-a-plate

Suurin osa suomalaisista on kuitenkin ihan keskituloisia. Ei köyhiä eikä rikkaita. Jostain syystä monilta köyhiltä unohtuu tämä asia ja he kuvittelevat, että kaikki, jotka eivät ole köyhiä, olisivat rikkaita. Eivät ole. Ihan tavallisissa duuneissa saa sen verran palkkaa, että kun mitoittaa elintasonsa tulojensa mukaan siten, että rahaa jää vähän säästöönkin eikä tilipäivää edeltävänä päivänä tili ole tyhjä, niin ei tarvitse leipäjonoissa käydä eikä pyytää lapsilleen joululahjoja avustusjärjestöiltä. 

Lisäksi Suomessa on ilmainen koulu ja terveydenhoito joten täällä ei ole edes tuota samaa ongelmaa kuin linkissä esitetyssä sarjakuvassa. Sarjakuvassa kerrotaan amerikkalaisista oloista, jotka täällä eivät päde.

Koko elämä on yhtä sattumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvällä tuurilla rikastuneet ja menestyneet sanoo aina että kaikki on vain itsestä ja omista päätöksistä kiinni.

Tämä loistava, loistava sarjakuva summaa juuri tämän rikkaiden ja menestyneiden harhakuvitelman. Etuoikeutetut eivät ihan oikeasti näe kaikkia niitä pieniä tapoja, joilla heidän tietään on silitetty, monesti ihan lapsuudesta lähtien. Tai eivät halua nähdä, koska onhan se ikävä huomata, että oma menestys ei sitten oikeasti johdukaan omasta älykkyydestä tai fiksuista valinnoista, vaan hyvin pitkälle onnekkaista sattumuksista. 

Illuusion säilyttäminen omasta erinomaisuudesta ja köyhien huonommuudesta ja tyhmyydestä on pelottavan tärkeää.

http://thewireless.co.nz/articles/the-pencilsword-on-a-plate

Suurin osa suomalaisista on kuitenkin ihan keskituloisia. Ei köyhiä eikä rikkaita. Jostain syystä monilta köyhiltä unohtuu tämä asia ja he kuvittelevat, että kaikki, jotka eivät ole köyhiä, olisivat rikkaita. Eivät ole. Ihan tavallisissa duuneissa saa sen verran palkkaa, että kun mitoittaa elintasonsa tulojensa mukaan siten, että rahaa jää vähän säästöönkin eikä tilipäivää edeltävänä päivänä tili ole tyhjä, niin ei tarvitse leipäjonoissa käydä eikä pyytää lapsilleen joululahjoja avustusjärjestöiltä. 

Lisäksi Suomessa on ilmainen koulu ja terveydenhoito joten täällä ei ole edes tuota samaa ongelmaa kuin linkissä esitetyssä sarjakuvassa. Sarjakuvassa kerrotaan amerikkalaisista oloista, jotka täällä eivät päde.

Suomessa ei ole ilmaista terv.huoltoa. Terveyskeskusmaksut käytössä hyvin monessa kunnassa. Ilmainen julkinen t.huolto löytyy mm. Saksasta ja Espanjasta, sekä muista pohjoismaista. Espanjassa ainakin myös ilmaiset lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvällä tuurilla rikastuneet ja menestyneet sanoo aina että kaikki on vain itsestä ja omista päätöksistä kiinni.

Tämä loistava, loistava sarjakuva summaa juuri tämän rikkaiden ja menestyneiden harhakuvitelman. Etuoikeutetut eivät ihan oikeasti näe kaikkia niitä pieniä tapoja, joilla heidän tietään on silitetty, monesti ihan lapsuudesta lähtien. Tai eivät halua nähdä, koska onhan se ikävä huomata, että oma menestys ei sitten oikeasti johdukaan omasta älykkyydestä tai fiksuista valinnoista, vaan hyvin pitkälle onnekkaista sattumuksista. 

Illuusion säilyttäminen omasta erinomaisuudesta ja köyhien huonommuudesta ja tyhmyydestä on pelottavan tärkeää.

http://thewireless.co.nz/articles/the-pencilsword-on-a-plate

Suurin osa suomalaisista on kuitenkin ihan keskituloisia. Ei köyhiä eikä rikkaita. Jostain syystä monilta köyhiltä unohtuu tämä asia ja he kuvittelevat, että kaikki, jotka eivät ole köyhiä, olisivat rikkaita. Eivät ole. Ihan tavallisissa duuneissa saa sen verran palkkaa, että kun mitoittaa elintasonsa tulojensa mukaan siten, että rahaa jää vähän säästöönkin eikä tilipäivää edeltävänä päivänä tili ole tyhjä, niin ei tarvitse leipäjonoissa käydä eikä pyytää lapsilleen joululahjoja avustusjärjestöiltä. 

Lisäksi Suomessa on ilmainen koulu ja terveydenhoito joten täällä ei ole edes tuota samaa ongelmaa kuin linkissä esitetyssä sarjakuvassa. Sarjakuvassa kerrotaan amerikkalaisista oloista, jotka täällä eivät päde.

Suomessa ei ole ilmaista terv.huoltoa. Terveyskeskusmaksut käytössä hyvin monessa kunnassa. Ilmainen julkinen t.huolto löytyy mm. Saksasta ja Espanjasta, sekä muista pohjoismaista. Espanjassa ainakin myös ilmaiset lääkkeet.

Ei ole kuitenkaan käytössä kaikissa kunnissa.

On kivempi ajatella, että kaikki ihmisten epäonnistumiset, köyhyys, asunnottomuus, syrjäytyminen, huumeongelmat jne. ovat oma vika, silloinhan tuo olosuhteet eivät koske minua; minähän olen tehnyt kaiken oikein ja tehnyt oikeat valinnat.

Tosiasiassa vastoinkäymiset voivat johtua monesta eri asiasta ja olla jopa yhteiskunnan syytä.

Voi käydä rattijuopon ajama onnettomuus, jossa sivullinen vammautuu, voi juurikin sairastua työpaikalla tai työnsä seurauksena...

Itse koin 2000-luvun kieppeillä monia vastoinkäymisiä, jotka eivät oikeastaan mitkään johtuneet minusta itsestäni, vaan ulkopuolisista tekijöistä. Naapurusto oli varsinainen ghetto, jossa huumetyypit riehuivat, juopot hajottivat paikkoja ja eräs pyromaani grillasi taloa aina öisin. Lukuisten tulipalojen ja muun vuoksi unirytmini häiriintyi, masennuin ja menetin työkykyni. Pyromaani lopulta joutui vankilaan taposta ei tulipaloista. Samaan aikaan suvussamme kuoli 3 ihmistä tapaturmaisesti ja epäselvissä oloissa. Perhe oli köyhä ja perintö, jolla myöhemmin elimme meinasi mennä sivu suun jollain lailla väärennetyn testamentin takia.

Vaikka myöhemmin sain itseäni taas kuntoon omin nokkineni, sairastuin 2006 skitsofreniaan ja elin sen kanssa ilman diagnoosia harhoissa 10 vuotta. Viime vuonna kerrottuani asiasta hoitavalle lääkärilleni, sain diagnoosin tästä. Nyt olen lääkkeillä ja toimintakykyinen. Aiemmin yliopisto-opintoni keskeytyivät kaikkien tapahtumien myötä. Nyt olen taas opiskelemassa, toista alaa ja pyrin ensi vuonna Aalto-yliopistoon. Eli olen nyt taas kiinni tässä normaalien ihmisten työ- ja opiskelujutussa.

Olipa ihmisen epäonnen syy mikä hyvänsä, hyvä yhteiskunta olisi sellainen, joka auttaisi ja pystyisi nostamaan ihmisen hänen ongelmistaan takaisin yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, joka mahdollisesti vielä pystyy antamaan jotakin yhteiskunnalle. Sillä onhan kaikkien etu, ettemme anna yhdenkään valua pois vaan pidämme kaikista huolta, jotta he pääsevät panostamaan yhteiskuntaamme.

Sen sijaan, että elämme tässä kilpailuyhteiskunnassa, jossa kuvitellaan evoluutivisesti, että toisten täytyy tippua, jotta toiset voivat menestyä, ja jokainen juoksee jonkun edellä, ettei tipahda työttömyyteen tai vastaavaan. Ajatellaan, että jos olen parempi kuin joku muu, niin selviän. Ja niillä pudonneilla ei ole mitään väliä. Ei meidän tarvitse elää tällaisessa tehotuhokapitalismissa, joka tappaa ihmisiä. Ei vaihtoehto ole kommunismi, vaan jotenkin kristillinen ja ymmärtävä yhteiskunta.

Mutta ymmärrän kyllä ihmisiä omien koettelemusteni takia. Ei se ole meiltä pois, jos olemme empaattisia toisia kohtaan. Jumalan rakkaus ei ole rajallinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän Suomessa jaksetaan korostaa kuinka kaikilla on samat lähtökohdat ja sama mahdollisuus kouluttautua ja hakea kouluihin. Teoriassa joo onkin, mutta kaikilla vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole tarjota sellaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa lapsillensa, että he pääsisivät sinne korkeakouluun esimerkiksi. Mahdollisuus on hakea, mutta ei riittäviä taitoja.

Mitä oikein selität? Ei sinne yliopistoon mennä vanhemmilta opituilla tiedoilla vaan niillä mitkä kaikille opetetaan peruskoulussa ja lukiossa.

Ehkä joskus 40-50 vuotta sitten, mutta nykyään yliopistoon ja ammattikorkeaan mennään valmennuskurssien kautta. 

Hintatietoja (otin näiden kurssien halvimpia vaihtoehtoja).

Valmennuskeskus:

Oikeustiede Itseopiskelu 2019

Hinta: 480 euroa + toimituskulut 15 €.

Kurssin kuvaus: Valmentaa Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistoihin.

Mikäli et pääse osallistumaan kursseillemme, voit valmistautua pääsykokeeseen laajan itseopiskelumateriaalimme avulla. Itseopiskelumateriaali on laadittu tukemaan itsenäistä harjoittelua, jotta keskityt heti alusta alkaen valintakokeen kannalta oikeisiin asioihin.

Oikeustiede Takuu Koti 2019

Paikka: Kotonasi

Ajankohta: 1.4.-12.5.2019. Kurssi  on päiväkurssi. Luennot pidetään pääsääntöisesti klo 9.00-13.00. Voit seurata kurssia internetin välityksellä suorana lähetyksenä. Jos et pysty osallistumaan live-lähetykseen, voit katsoa videot jälkikäteen tallenteina. Videoihin on rajaton katseluoikeus valintakokeeseen saakka.

Hinta: 710 euroa (+toimituskulut 15 euroa)

Kurssin laajuus: 151 oppituntia

Kurssiin sisältyy takuu: Mikäli et saa opiskelupaikkaa oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2019, pääset samalle kurssille keväällä 2020 takuuhinnalla 480 euroa.

(Tuolla oikiksen kallein valmennuskurssi "Super Takuu" maksaa 5590 euroa.)

Studentum:

Lääketieteen valmennuskurssi

Uplus Yksityisopetus

Yksityisopetuksen sisältö

Uplus tarjoaa kolme erilaista valmennuskurssimallia, joista voit valita sinulle sopivimman:

Tehokertaus antaa sinulle mahdollisuuden kerrata pääsykoeasiat tuutorin kanssa juuri ennen koetta. Tapaatte neljänä iltana ja käytte läpi niitä osa-alueita, joissa tarvitset eniten apua. Tehokertaus antaa tarvittavaa itseluottamusta suorittaa pääsykoe hyväksytysti ja vastaukset viimeisiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin ennen pääsykoetta. Tehokertaus sopii erinomaisesti lisätueksi perinteiselle valmennuskurssille osallistuvalle.

Tulosvalmennuksessa saat kymmenen viikon ajan intensiivistä opetusta (10 x 90 min) ja kehityt aloittelijasta osaajaksi. Laaditte tuutorisi kanssa tavoitteet ja lukusuunnitelman, käytte läpi kaikki kokeeseen liittyvät osa-alueet ja tehtävät sekä harjoittelette edellisten vuosien kokeilla. 

Supervalmennus on kattavin vaihtoehto valmistautuessasi pääsykokeisiin. Paketti sisältää 40 oppituntia (20 x 90 min), jotka voit käyttää juuri silloin kun sinulle sopii. Supervalmennuksessa on runsaasti aikaa keskittyä eri aihealueisiin ja se tarjoaakin parhaat eväät pääsykokeessa onnistumiseen. Kehitystäsi seurataan jokaisen oppitunnin jälkeen, jotta voitte yhdessä tuutorisi kanssa hioa vastaustekniikkasi kuntoon.

Kustannukset

Tehokertaus 392€

Tulosvalmennus 898€

Supervalmennus 1596€

Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron. 

Eximia:

Kauppatieteet verkkokurssi

Kauppatieteen verkkokurssin voit aloittaa missä ja milloin tahansa. Opettajiemme laatimien videoiden ja harjoitustehtävien avulla saavutat valintakokeen vaatiman tason varmasti! 

Alkamisaika ei tiedossa, hinta 390.00 €

Kauppatieteet intensiivi Helsinki

Intensiivikurssi ja harjoitustehtävät oman opiskelun tueksi! Kurssiin kuuluu viisi sähköistä välikoetta, yksi opetuskerta kustakin valintakokeen alasta, oikeaa valintakoetta simuloiva harjoituspääsykoe paikan päällä ja kertaus. 

Alkaa 13.4.2019, 54 ot, hinta 490.00 €

(Tuolla kallein kauppatieteiden valmennuskurssi maksaa 1250 euroa.)

Ja nuo on niitä ainoita yliopistoaloja joilla voi tehdä rahaa? Tai että valmennuskurssilla annetaan jotain mystistä auraa jolla varmasti pääsee sisään?

Argumentointisi vuotaa kuin seula, eli lopeta jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän Suomessa jaksetaan korostaa kuinka kaikilla on samat lähtökohdat ja sama mahdollisuus kouluttautua ja hakea kouluihin. Teoriassa joo onkin, mutta kaikilla vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole tarjota sellaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa lapsillensa, että he pääsisivät sinne korkeakouluun esimerkiksi. Mahdollisuus on hakea, mutta ei riittäviä taitoja.

Mitä oikein selität? Ei sinne yliopistoon mennä vanhemmilta opituilla tiedoilla vaan niillä mitkä kaikille opetetaan peruskoulussa ja lukiossa.

Perhetaustalla on tutkimusten mukaan suuri merkitys köyhyyden periytymisessä. Köyhästä kotitaustasta tulevalla on kaksinkertainen riski olla itsekin aikuisena köyhä kuin ei-köyhästä taustasta tulevalla. Peruskoulu ja varhaiskasvatus ei ole pystynyt halutula tavalla kaventamaan eroja. Kyse on paljon siitä, millaista pääomaa vanhemmat onnistuvat lapsille tarjoamaan .

Mutta mitä tälle voi tehdä jos ei haluta palata koulukoteihin? Niin, ei mitään. Se että jarpen isä juo kaljaa joka päivä on tietenkin ikävää, mutta jos jarppe päättää itsekin sitten alkaa samanlaiseksi kuin isänsä niin mitä yhteiskunta sille voi. Ei mitään.

Mutta jos Jarppe yrittää pärjätä koulussa ja elämässä, on aivan turhaa sitten muistutella siitä perhetaustasta ja isästä, joka juo. Ja on todella, todella turhaa ja epäreilua tehdä päätelmä Jarpesta tämän isän perusteella. 

Sillä tällaista tapahtuu Suomessa edelleen, ja se osittain johtaa myös siihen että Jarpet alkaa juoda. Ei kokonaan, mutta jos Jarppe on siinä kiikunkaakun - tilanteessa, että toisaalla vetää huono seura juomaan ja toisaalla taas itseä kiinnostaisi lukea insinööriksi, niin huonona hetkenä yksikin aikuisen tai auktoriteetin kuten opettajan lannistava lause voi ratkaista, että Jarppe juo. 

T. Jarpen naispuolinen vastine. En juo, en käytä muitakaan päihteitä ja olen elämänsyrjässä kiinni, mutta ei hirveästi kannustanut tulla arvostelluksi vanhempien avioeron ja äidin alkoholismin takia. Se ei kannusta, että kysytään, että mitä sinustakin ikinä tulee? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän Suomessa jaksetaan korostaa kuinka kaikilla on samat lähtökohdat ja sama mahdollisuus kouluttautua ja hakea kouluihin. Teoriassa joo onkin, mutta kaikilla vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole tarjota sellaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa lapsillensa, että he pääsisivät sinne korkeakouluun esimerkiksi. Mahdollisuus on hakea, mutta ei riittäviä taitoja.

Mitä oikein selität? Ei sinne yliopistoon mennä vanhemmilta opituilla tiedoilla vaan niillä mitkä kaikille opetetaan peruskoulussa ja lukiossa.

Perhetaustalla on tutkimusten mukaan suuri merkitys köyhyyden periytymisessä. Köyhästä kotitaustasta tulevalla on kaksinkertainen riski olla itsekin aikuisena köyhä kuin ei-köyhästä taustasta tulevalla. Peruskoulu ja varhaiskasvatus ei ole pystynyt halutula tavalla kaventamaan eroja. Kyse on paljon siitä, millaista pääomaa vanhemmat onnistuvat lapsille tarjoamaan .

Mutta mitä tälle voi tehdä jos ei haluta palata koulukoteihin? Niin, ei mitään. Se että jarpen isä juo kaljaa joka päivä on tietenkin ikävää, mutta jos jarppe päättää itsekin sitten alkaa samanlaiseksi kuin isänsä niin mitä yhteiskunta sille voi. Ei mitään.

Mutta jos Jarppe yrittää pärjätä koulussa ja elämässä, on aivan turhaa sitten muistutella siitä perhetaustasta ja isästä, joka juo. Ja on todella, todella turhaa ja epäreilua tehdä päätelmä Jarpesta tämän isän perusteella. 

Sillä tällaista tapahtuu Suomessa edelleen, ja se osittain johtaa myös siihen että Jarpet alkaa juoda. Ei kokonaan, mutta jos Jarppe on siinä kiikunkaakun - tilanteessa, että toisaalla vetää huono seura juomaan ja toisaalla taas itseä kiinnostaisi lukea insinööriksi, niin huonona hetkenä yksikin aikuisen tai auktoriteetin kuten opettajan lannistava lause voi ratkaista, että Jarppe juo. 

T. Jarpen naispuolinen vastine. En juo, en käytä muitakaan päihteitä ja olen elämänsyrjässä kiinni, mutta ei hirveästi kannustanut tulla arvostelluksi vanhempien avioeron ja äidin alkoholismin takia. Se ei kannusta, että kysytään, että mitä sinustakin ikinä tulee? 

Oikeasti tämä on tärkeä pointti.