Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Vierailija kirjoitti:
No on siinä sitten ongelmallinen tilanne (jos siitä tekee ongelman), älä suotta tee siitä ongelmaa. olen tosiaan puolellasi tässä anoppi asiassa. Ihmisen täytyy kuitenkin AINA ajatella VAIN itseään silloin kun juhlat on OMAN PERHEEN omat. Anoppi saa aivan vapaasti loukkaantua! Sanot vaan suoraan, että: Nämä ovat MEIDÄN PERHEEN juhlat ja sinä ET kuulu ydinperheeseen ja näihin MEI-DÄN juhliin leivon MI-NÄ, eikä kukaan muu. voit jäädä vapaasti jopa poiskin juhlista jollei miellytä. PISTE!!!!
Itse ratkaisin yhden ongelman anoppini kanssa varsin suoraan omaan rehelliseen tyyliini, tosin nuorempana pamautin vieläkin suorempaan kuin nykyisin.. Joku huutaa nyt "hep" ja otan sen nuoruuden tyylin takaisin, sillä olisi tilausta tänäkin päivänä. Asia oli seuraavanlainen: Ex-anoppini vinkui lastenlasta. Tästä on siis aikaa jo reilut 25 vuotta. Mä puolestani olin ihan tosissani päättänyt jo 14-vuotiaana, että en ikinä halua omia lapsia lopputu
Abortti ehkäisykeinona on kyllä järkyttävää. Ehkä hän siitä järkyttyi.
Ensinnäkin sinulle vaarallista terveydellisesti ja toisekseen mitä vikaa on vaikka kondomissa? Me ollaan käytetty kondomia noin 25v miinus raskaudet miinus epillereillä leikkimiset (ei löytynyt sopivia). Lisäksi rasitat turhaan terveydenhoitoa. Mutta tietty, minä-minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoisin: kiitos mielellään, leivo vaikka kuivakakku, teet niin hyviä. En menetä mitään ja anoppi saa hyvän mielen. Minusta on mukavampaa ettei joka asiassa ole sotajalalla. Puolisoni on myös hyvillään kun välit hänen äitiinsä on kunnossa. Ehkä tekee hyvää meille miniöille katsoa välillä peilin. Mukavaa pääsiäistä kaikuilla tai ilman.
Ja väleissä siis ollaan niin että mennään mutkalle itse? Eikö sen anopin tarvitse yrittää olla kunnioittava ja väleissä?
Todella tökerön ihmissuhdemallin opetat lapsillesi.
Tässä elämässä nyt vaan täytyy vähän sietää erilaisia ihmisiä ja koittaa joustaa. Törkeä käytös on asia erikseen, mutta ei joka asiassa tarvitse heti olla pää punaisena aukomassa päätään, jos ei kaikki mene oman mielen mukaan. Diplomatia ja käytöstavat,
Mä yritin joustaa ja tulla toimeen anoppini kanssa, mutta se ylikävely, pilkkaaminen ja henkinen väkivalta vaan jatkui. Ja jatkui. Ja paheni sitä mukaan kun yritin pitää välit kunnossa. Kun aloin vaatia että anoppi kohtelee mua kuin ihmistä, se oli liikaa, hän ei kersoja tottele. Mä olin lähemmäs 40.
Joo-o, mun anopin kanssa tulee toimeen vain, kun jos tekee täsmälleen kuin hän vaatii. Jos pitää oman päänsä, on hankala ja kunkioittamaton... Kälyn mukaan anoppini oli äitinä kauhea. Hän on myös tunnettu työpaikkakiusaaja. Hän on ollut vuosia puhumatta aikoinaan äitinsä ja siskojensa kanssa. Mitä näilke on yhteistä? Aia ja joka ikinen kerta syy välirikkoon on siinä toisessa osapuolessa.
No, en suostu olemaan tekemisissä tuon painajaisen kanssa harvinaisia sukujuhlia lukuun ottamatta. Mieluummin olisin näkemättä ollenkaan.
Kyllä olen se äiti, joka ei anna mummon olla yhteydessä lapsenlapsiin. Tämä on mun ja mieheni yhteinen päätös.
Meni nyt vähän laukalle, mutta tiivistettynä: se anoppi välttyisi siltä mielipahalta, kun ei veisi leipomuksiaan sinne lapsen kotona järjestettäviin juhliin ilman lupaa.
Vierailija kirjoitti:
älä laita tarjolle anopin kakkua.
Mun anoppi toi lapsen ristiäisiin jotain tarjoiluja, ihan pyytämättä ja omin luvin. Oli jo kaikessa muussakin jyrännyt, tuo vaan oli mulle liikaa. Laitoin tarjolle sen mitä olin aikonutkin, anopin tuomiset jääkaappiin. Kun tuli aika korjata tarjoilut pois ja vieraat tekivät lähtöään, anoppi vei tarjolle ne omat tuomisensa. Ketään ei enää kiinnostanut syödä kun maha oli jo täynnä. Serkun mies vitaili kovaäänisesti, että ei hän ennen ole moista järjestelyä nähnyt.
Anoppi suuttui, mutta mitä siitä? Olen ollut hänelle epämieluisa jo ennen ensitapaamista. Toi kyllä ristiäissankarin 1-vuotissynttäreille myös jotain tarjottavaa. Vei ne suoraan pöytään, minä siirsin pois. Pistin ne anopin mukaan kun lähtivät kotiin. Sen jälkeen ei ole tuonut mitään, mutta muistaa kyllä haukkua tarjoilut joka kerta. Mä en kutsu anoppia, mies kutsuu äitinsä velvollisuudesta.
Onpa teillä kauheita anoppeja. Onneksi oma anoppini on mukava, osaa tulla juhliin ihan vieraana. Autottomana hänet haetaan usein meille ennen juhlien alkamista. Usein hän kysyy, voiko auttaa tai tehdä jotain, mutta yleensä minulla on kaikki valmiina tai ainakin niin valmiit suunnitelmat, ettei siihen voi oikein tulla kukaan toinen auttamaan, joten annan silloin hänelle skumppalasin käteen ja sanon, että joo, ota tästä ja rentoudu.
Vierailija kirjoitti:
Onpa teillä kauheita anoppeja. Onneksi oma anoppini on mukava, osaa tulla juhliin ihan vieraana. Autottomana hänet haetaan usein meille ennen juhlien alkamista. Usein hän kysyy, voiko auttaa tai tehdä jotain, mutta yleensä minulla on kaikki valmiina tai ainakin niin valmiit suunnitelmat, ettei siihen voi oikein tulla kukaan toinen auttamaan, joten annan silloin hänelle skumppalasin käteen ja sanon, että joo, ota tästä ja rentoudu.
Tuollaisen anopin minäkin itselleni toivoisin. Tai että voisi olla edes sivistyneet välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No on siinä sitten ongelmallinen tilanne (jos siitä tekee ongelman), älä suotta tee siitä ongelmaa. olen tosiaan puolellasi tässä anoppi asiassa. Ihmisen täytyy kuitenkin AINA ajatella VAIN itseään silloin kun juhlat on OMAN PERHEEN omat. Anoppi saa aivan vapaasti loukkaantua! Sanot vaan suoraan, että: Nämä ovat MEIDÄN PERHEEN juhlat ja sinä ET kuulu ydinperheeseen ja näihin MEI-DÄN juhliin leivon MI-NÄ, eikä kukaan muu. voit jäädä vapaasti jopa poiskin juhlista jollei miellytä. PISTE!!!!
Itse ratkaisin yhden ongelman anoppini kanssa varsin suoraan omaan rehelliseen tyyliini, tosin nuorempana pamautin vieläkin suorempaan kuin nykyisin.. Joku huutaa nyt "hep" ja otan sen nuoruuden tyylin takaisin, sillä olisi tilausta tänäkin päivänä. Asia oli seuraavanlainen: Ex-anoppini vinkui lastenlasta. Tästä on siis aikaa jo reilut 25 vuotta. Mä puolestani olin ihan tosissani päättänyt jo 14-vuotiaana, että en ikinä halua omia lapsia lopputu
Tämä on lähinnä pökerryttävä vuodatus. Muutama kohta pisti erityisesti esille.
-ihmiselämän kunnioituksen puute
-käytöstapojen puute
-sinulla ei kai ole perhettä ollut eikä tulekaan, koska perhekäsityksesi on varsin karsinoitu, harmi
-ex-anoppi, - ei herätä ihmetystä se
Ole onnellinen että hän tarjoaa apuaan.
Vielä joskus voi olla tilanne että anoppia ei enää ole tarjoamassa apua ja kenties myös lastenhoitoapua. Kasva aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mitenkä ihana anoppi sulla onkaan . Haluaa olla avuksi ja tarpeellinen .Ota ihmeessä apu vastaan , kyllä on kiva jos tarjottavaa on runsaasti. Mielihyvä puolin ja toisin , ei kaikki tarvitse olla just sun miles mukaan.Yrittäisit olla joustava ,varmaan puolisosikin arvostaisi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Voi mitenkä ihana anoppi sulla onkaan . Haluaa olla avuksi ja tarpeellinen .Ota ihmeessä apu vastaan , kyllä on kiva jos tarjottavaa on runsaasti. Mielihyvä puolin ja toisin , ei kaikki tarvitse olla just sun miles mukaan.Yrittäisit olla joustava ,varmaan puolisosikin arvostaisi sitä.
Ei ole auttamista tuo ja carmasti kaikki arvostaisi sitä että anoppikin osaisi käytöstavat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen anoppi. "Bravuureja" kuivakakut, jotka ei maistu nykyään kenellekään sekä kuivat ja mauttomat täytekakut. Tykkään leipoa ja kokeilen mielellään uusia reseptejä mutta siihen on harvoin tilaisuus kun anoppi leipoo pyytämättä vähänkin isompiin juhliin.
Juurikin näin, minunkaan anopin kuivakakut eivät maistu miltään.
Ap
Periaatteen vuoksi pitää harata vastaan. En todellakaan usko etteikö ne maistuisi vieraille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä laita tarjolle anopin kakkua.
Mun anoppi toi lapsen ristiäisiin jotain tarjoiluja, ihan pyytämättä ja omin luvin. Oli jo kaikessa muussakin jyrännyt, tuo vaan oli mulle liikaa. Laitoin tarjolle sen mitä olin aikonutkin, anopin tuomiset jääkaappiin. Kun tuli aika korjata tarjoilut pois ja vieraat tekivät lähtöään, anoppi vei tarjolle ne omat tuomisensa. Ketään ei enää kiinnostanut syödä kun maha oli jo täynnä. Serkun mies vitaili kovaäänisesti, että ei hän ennen ole moista järjestelyä nähnyt.
Anoppi suuttui, mutta mitä siitä? Olen ollut hänelle epämieluisa jo ennen ensitapaamista. Toi kyllä ristiäissankarin 1-vuotissynttäreille myös jotain tarjottavaa. Vei ne suoraan pöytään, minä siirsin pois. Pistin ne anopin mukaan kun lähtivät kotiin. Sen jälkeen ei ole tuonut mitään, mutta muistaa kyllä haukkua tarjoilut joka kerta. Mä
Toivottavasti ette odota anopilta perintöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen anoppi. "Bravuureja" kuivakakut, jotka ei maistu nykyään kenellekään sekä kuivat ja mauttomat täytekakut. Tykkään leipoa ja kokeilen mielellään uusia reseptejä mutta siihen on harvoin tilaisuus kun anoppi leipoo pyytämättä vähänkin isompiin juhliin.
Juurikin näin, minunkaan anopin kuivakakut eivät maistu miltään.
Ap
Periaatteen vuoksi pitää harata vastaan. En todellakaan usko etteikö ne maistuisi vieraille
Lastensynttäreillä ei todellakaan kuivakakut maistu vieraille😂😂😂
En tajua tätä joittenkin naisten tapaa tehdä kaikesta joku reviiritaisto?? Mitä hiton väliä kuka ne kakut leipoo? Täytyy olla todella huonoissa kantimissa itsetunto, jos yksistä leipomuksista on koko hyvinvointi kiinni.
Itsekin leivon ja tykkään järjestää, mutta mulla on muitakin lahjoja elämässä, olen fiksu ja lahjakas monessa. Mun leipomukset ja muut on aina olleet ihan jees, ja jos joskus joku on tuonut jotain, sekin on ollut jees.
Musta tää koko homma haiskahtaa siltä että ei ole elämässä päässyt toteuttamaan koko potentiaaliaan ja sitten nää suvun ja perheen sisäiset hierarkiat saa karvat pystyyn, ja kaikessa pitää vetää rajoja ettei vaan kukaan kuvittele olevansa joku ... en tiedä ees mikä? Parempi, tärkeämpi, kuuluvansa johonkin.. ihan oikeesti? Voidaanko vaan olla ystävällisiä toisille. Lapsetkin nauttisi jos heille rakkaat ihmiset olisivat kilttejä toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet lapsellinen ja typerä. Mitä haittaa sinulle siitä on, jos juhlissa on joku anopin leipoma kuivakakku? Anoppi on onnellinen ja koko perhe on onnellinen. Kaikilla hyvä mieli.
Mitä onnea saat vanhan ihmisen mielen pahoittamisesta lapsellisella nillityksellä jostain kakusta?
Olisit onnellinen, että sinulla on anoppi. Ja vieläpä mukava sellainen, joka haluaa osallistua lastensa ja lastenlastensa elämään.
Kaikilla ei ole mummoja, äitejä ja anoppeja. Heitäkin vielä kaipaat, kun heitä ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä joittenkin naisten tapaa tehdä kaikesta joku reviiritaisto?? Mitä hiton väliä kuka ne kakut leipoo? Täytyy olla todella huonoissa kantimissa itsetunto, jos yksistä leipomuksista on koko hyvinvointi kiinni.
Itsekin leivon ja tykkään järjestää, mutta mulla on muitakin lahjoja elämässä, olen fiksu ja lahjakas monessa. Mun leipomukset ja muut on aina olleet ihan jees, ja jos joskus joku on tuonut jotain, sekin on ollut jees.
Musta tää koko homma haiskahtaa siltä että ei ole elämässä päässyt toteuttamaan koko potentiaaliaan ja sitten nää suvun ja perheen sisäiset hierarkiat saa karvat pystyyn, ja kaikessa pitää vetää rajoja ettei vaan kukaan kuvittele olevansa joku ... en tiedä ees mikä? Parempi, tärkeämpi, kuuluvansa johonkin.. ihan oikeesti? Voidaanko vaan olla ystävällisiä toisille. Lapsetkin nauttisi jos heille rakkaat ihmiset olisivat kilttejä toisilleen.
Miksi pitää tunkea toisen kotiin ja toisen perheeseen????
Vierailija kirjoitti:
Olet lapsellinen ja typerä. Mitä haittaa sinulle siitä on, jos juhlissa on joku anopin leipoma kuivakakku? Anoppi on onnellinen ja koko perhe on onnellinen. Kaikilla hyvä mieli.
Mitä onnea saat vanhan ihmisen mielen pahoittamisesta lapsellisella nillityksellä jostain kakusta?
Olisit onnellinen, että sinulla on anoppi. Ja vieläpä mukava sellainen, joka haluaa osallistua lastensa ja lastenlastensa elämään.
Kaikilla ei ole mummoja, äitejä ja anoppeja. Heitäkin vielä kaipaat, kun heitä ei enää ole.
Ei se ap:n perhe ole mikään anopin terapiakeskus.
Ap on ainoa, joka tarvitsee terapiaa.
Nillittää jostain ystävällisen ihmisen tarjoamasta kuivakakusta oikein nettipalstalla asti.
Jotain on päässä pahasti pielessä. Ja käsitys elämästä pahasti vinoutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä laita tarjolle anopin kakkua.
Mun anoppi toi lapsen ristiäisiin jotain tarjoiluja, ihan pyytämättä ja omin luvin. Oli jo kaikessa muussakin jyrännyt, tuo vaan oli mulle liikaa. Laitoin tarjolle sen mitä olin aikonutkin, anopin tuomiset jääkaappiin. Kun tuli aika korjata tarjoilut pois ja vieraat tekivät lähtöään, anoppi vei tarjolle ne omat tuomisensa. Ketään ei enää kiinnostanut syödä kun maha oli jo täynnä. Serkun mies vitaili kovaäänisesti, että ei hän ennen ole moista järjestelyä nähnyt.
Anoppi suuttui, mutta mitä siitä? Olen ollut hänelle epämieluisa jo ennen ensitapaamista. Toi kyllä ristiäissankarin 1-vuotissynttäreille myös jotain tarjottavaa. Vei ne suoraan pöytään, minä siirsin pois. Pistin ne anopin mukaan kun lähtivät kotiin. Sen jälkeen ei ole tuonut mitään, mu
En ole perimässä mitään anopiltani ilman testamenttia, ihan Suomen laki sen niin määrää. En keksi mitään syytä, miksi hän testamenttaisi minulle mitään. Jos hän jostain syystä testamenttaisi minulle jotain, niin en ota vastaan. Ainoa mitä häneltä toivon on se, että hän jättää minut ja minun lapseni rauhaan. Mieheni hoitaa (tai on hoitamatta) omalta osaltaan asiat parhaaksi näkemällään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ap on ainoa, joka tarvitsee terapiaa.
Nillittää jostain ystävällisen ihmisen tarjoamasta kuivakakusta oikein nettipalstalla asti.
Jotain on päässä pahasti pielessä. Ja käsitys elämästä pahasti vinoutunut.
Ei ystävällinen ihminen tyrkytä ja tuppaa, vaan käyttäytyy kunnioittaen muita kohtaan.
Alue: Aihe vapaa
Juuri tuosta alentamisestahan tuossa on kysymys. Anoppi ei voi tyytyä rooliinsa vieraana vaan on pakko saada tuntea olevansa tärkeä ja rikkoa juhlan järjestäjän asettamia rajoja. Sitä turhuuden tunnetta anopin olisi hyvä käsitellä terapiassa. Kävellä nyt toisen yli ja vielä pahimmillaan juhlien järjestäjän omassa kodissa.