Lue keskustelun säännöt.
Välit täysin poikki anoppiin - miten lasten kanssa.
07.09.2018 |
Appiukko kuoli ja paljastui melkoisen ikävä systeemi, jossa kolmesta veljeksestä nuorimmalle oli siirretty ensin iso osa omaisuudesta ja sitten sukupolven vaihdoksella loput.
Juttu ei ollut niinkään omaisuus, vaan appivanhempien valehtelu omille pojilleen, anoppi jäi kantamaan sitten seuraukset, mutta kaikesta käy ilmi että hän oli koko homman primus motor ja appiukko jo hiukan hömelönä allekirjoitti kaiken.
Välit täysin poikki anoppiin miehen tiimoilta (anoppi = miehen äiti). Mies ei halua olla missään tekemisissä äitinsä kanssa, mutta ei ole millään lailla kieltänyt lasten (17 v ja 18 v) kanssakäymistä mummin kanssa. Minä olen käytännön asioita hoitanut paristi perintöasian jälkeen ja minun ja anopin välit ovat asialliset, mutta emme enää soittele niinkään kuulumisia kuten ennen. Yritin olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, muta vaivautunutta se oli ja hiipui pois.
Nuoret kuitenkin tottakai ovat älynneet mistä on kyse eivätkä halua olla missään tekemisissä anopin kanssa. Ovat sen myös sanoneet anopille suoraan puhelimessa, että haluavat pitää etäisyyttä. Anoppi kysyy kuitenkin jatkuvasti meidän lapsia kylään sinne, soittaa heille ja juttelee kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Onko muuta keinoa kuin muuttaa nuorten numerot ja laittaa salaisiksi? He eivät siis halua olla tekemisissä tämän isovanhemman kanssa.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Noin suuria metsätiloja ei Suomessa montaa olekaan jotka voi sukupolvenvaihdoksella siirtää jatkajalle. Ei oikein kuulosta sille että reppana peräkamarin poika sellaista kykenisi hoitamaan. Huolesi on ihan aiheellinen että omaisuus hukkaantuu.
Ripeästi laskettuna kyse on noin 400 ha:n metsäpinta-alasta, koska todennäköisesti jotain on jo hakattu (jos kerran on istutettukin) ja toisaalta tuolla metsää.fi -palvelussa ei ole ainuttakaan metsälöä, joka olisi käytännössä kokonaan hakkuukypsää.
Taitaa sukupolvenvaihos ehdot täytävä metsätila nykyisin olla tuotakin suurempi. Jos kyse olisi viljatilasta tuo hetaari määrä ehkä riittäisi.
Ei sukupolvenvaihdokselle ole olemassa mitään hehtaarikriteerejä! Ainoastaan vaihdokseen rahoitukseen on ja tietty tässä kaupassa liikkuvan rahan verotukseen, mutta kukaan ei kiellä, vaikka antaisi 12 ha seuraavalle sukupolvelle.
Sukupolvenvaihdoksesta puhutaan kun tilaa jatketaan yrityksenä tässä tapauksessa metsätilana. Totta että hehtaari määräisi rajoja ei ole mutta kannattavuus rajat on eikä nykypäivänä 400 ha metsätila siihen riitä.
Omaisuuden voi toki siirtää seuraavalle sukupolvelle ilman sukupolvenvaidostakin esim. ennakkoperintönä tai myymällä, mutta ei silloin puhuta sukupolvenvaihdoksesta.
En ota kantaa tähän ap:n tapaukseen, mutta jännä että ajatellaan, ettei juuri tässä sukupolvenvaihdoksessa käytettäisi todella eteviä lakimiehiä ja käytettäisi jokaikinen mutka minkä laki suo jos on haluttu se yhdelle viedä.
Jos homma on tehty taitavasti, niin ei ap;n lakiosa nyt kummoinen ole varmaankaan, koska pesä on lypsetty tyhjiin jo ennen mitään perinönjakoa. Kyllä nää hommat osataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen perintö ei edes tule aloittajan suvun puolelta, mutta eihän suominaisen rahanahneudella ole mitään rajaa. Meinasitko saada paljonkin tuosta potista itsellesi? Kuvottavaa miten rahanahneita suomalaiset naiset ovat. Mihin aloittajan oman (lapset jo melkein täysi-ikäisiä) itse tienaamansa rahat ovat uponneet? Matkoihin, tuikkukuppeihin, muumimukeihin, tähtityynyihin ja kanarianmatkoihin?
Paljonko ap jättää HENKILÖKOHTAISTA omaisuutta lapsilleen?
Niin, mitäs siitä koko omaisuuden vastaanottaneesta miehestä, tai niistä kahdesta miehestä, jotka nyt ovat asiasta niin katkeria, että ovat katkaisseet välit omaan leskiäitiinsä. Kun nainen!!!!!
Sama juttu on tapahtunut täällä. Miehen vanhemmat antoivat koko omaisuuden yhdelle lapselle. Kyseessä ei ole yhtä suuri omaisuus kuin aloittajalla.
Kyse ei ole rahasta. Kyse on sitä että näin toimien lapset kokevat olevansa eriarvoisia. Tekisittekö saman omille lapsillenne? Minä en.
Salassa suhmuroidaan eikä kerrota vuosiin että olemme heidän silmissään täysin arvottomia. Samaan aikaan otetaan palveluksia vastaan, kaikki yhden ahneen laariin. Matto lähti jalkojen alta. Voin kertoa että niin pieni minäkin olen sielultani, että avunanto ja palvelukset loppuivat omalta osaltani siihen.
*ohis
Meillä miehen vanhemmat kustansivat tyttärille ulkomaanmatkoja, ilmaisen opiskeluasunnon, omistusasunnot, kielikursseja, huonekalut...
Meiltä vaadittiin rahaa ja että ostamme heille talon jossa he asuisivat ilmaiseksi ja jonka sitten kälyt meidän kanssa perisivät appivanhempien kuoltua.
Kusipäisiä vanhempia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Noin suuria metsätiloja ei Suomessa montaa olekaan jotka voi sukupolvenvaihdoksella siirtää jatkajalle. Ei oikein kuulosta sille että reppana peräkamarin poika sellaista kykenisi hoitamaan. Huolesi on ihan aiheellinen että omaisuus hukkaantuu.
Ripeästi laskettuna kyse on noin 400 ha:n metsäpinta-alasta, koska todennäköisesti jotain on jo hakattu (jos kerran on istutettukin) ja toisaalta tuolla metsää.fi -palvelussa ei ole ainuttakaan metsälöä, joka olisi käytännössä kokonaan hakkuukypsää.
Taitaa sukupolvenvaihos ehdot täytävä metsätila nykyisin olla tuotakin suurempi. Jos kyse olisi viljatilasta tuo hetaari määrä ehkä riittäisi.
Ei sukupolvenvaihdokselle ole olemassa mitään hehtaarikriteerejä! Ainoastaan vaihdokseen rahoitukseen on ja tietty tässä kaupassa liikkuvan rahan verotukseen, mutta kukaan ei kiellä, vaikka antaisi 12 ha seuraavalle sukupolvelle.
Sukupolvenvaihdoksesta puhutaan kun tilaa jatketaan yrityksenä tässä tapauksessa metsätilana. Totta että hehtaari määräisi rajoja ei ole mutta kannattavuus rajat on eikä nykypäivänä 400 ha metsätila siihen riitä.
Omaisuuden voi toki siirtää seuraavalle sukupolvelle ilman sukupolvenvaidostakin esim. ennakkoperintönä tai myymällä, mutta ei silloin puhuta sukupolvenvaihdoksesta.
Mikä on tämä salaperäinen sukupolvenvaihdos, josta täällä kirjoitetaan? Olen aina olettanut, että kyseessä on tietynlainen verotuskäytäntöön liittyvä asia, ei mitään muuta. Ei ole vaatimusta ilmoittaa muille lapsille tai miniälle, on ainoastaan vaatimus sukulaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kuvioita. Tavallaan voin kuvitella että minunkin äitini tekisi jotain vastaavaa nuorimman sisarukseni hyväksi. Äiti aina kokee että kun se x on niiin herkkä, ja sillä on niin vaikeaa. Äitini ajattelee aina, oli tosiasiat mitä vain, että minulla ja toisella siskollani on asiat hyvin ja mitään ei tarvita, mutta nuorinta siskoa pitää erityisesti auttaa. Se on hämmentävää. Siskoani en tästä syytä, se on joku äidin oma sokeus tässä.
Ehkä aloittajankin tapauksessa anoppi on oikeasti hämmästynyt siitä että näin reagoidaan, vaikka hän vain vähän tasasi lastensa tilannetta.
Mihinkäs ne metsän myynnistä tulleet rahat katosivat tässä kuviossa? Ei kait lapselleenkaan voi ilmaiseksi myydä mitään tuollaista helposti hinnoiteltavaa omaisuutta? Ja ei kait sitä rahallista omaisuutta voi siirtää sukupolven vaihdoksessa? Eli pahasti haiskahtaa surkea provo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat siis olleet esim. istuttamassa siellä metsää pienestä pitäen (kuten mieheni ja minä) "omille maille". Viimeksi viime kesänä nuoret rämpivät menemään. Kukaan meistä ei tiennyt että jo silloin metsät kuuluivat miehen veljelle. Ruokapalkalla tokikin.
No voi. Eipä sille nyt enää voi mitään. Jatkakaa omaa elämäänne ja pois tuollaiset murheet painamasta joihin ette enää voi vaikuttaa mitenkään. Ei kannata jäädä siihen katkeruuteen rypemään. Nuoret ovat jo sen ikäisiä että itse päättävät ovatko mummiinsa yhteydessä, ellei kiinnosta niin sitten vaikka estot päälle.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkäs ne metsän myynnistä tulleet rahat katosivat tässä kuviossa? Ei kait lapselleenkaan voi ilmaiseksi myydä mitään tuollaista helposti hinnoiteltavaa omaisuutta? Ja ei kait sitä rahallista omaisuutta voi siirtää sukupolven vaihdoksessa? Eli pahasti haiskahtaa surkea provo?
Vastaan omasta puolestani tietämättä ap:n tilannetta.
Talot ja tilukset toinen vanhemmista lahjoitti ja toinen myi verotusarvolla. Samaan aikaan me olemme maksaneet sairaalamaksuja ja lääkkeitä yms muuta sellaista. Siihen ollaan sentään kelvattu. Hienoa havaita tulleensa hyväksikäytetyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika paljon niitä sisaruksia jotka elävät elämäänsä kaukana vanhemmistaan ja asioiden hoito ym kaikki jää sille yhdelle joka asuu lähellä eli olisiko oikein, että hän perisi saman verran kuin muutkin?
Me olemme ostaneet mieheni sukutilan ja tulevaisuudessa mieheni perii sisaruksiensa kanssa aivan yhtä paljon kuin muutkin eli veikkaan miehen vaimon kihisevän tästä kiukuissaan, kun me olemme vieneet kaiken.
Kukaan muu sisaruksista ei käy auttamassa vanhempiaan vaan tulevat lomalle syömään jne.
Kukaan muu ei yöllä lähde nostamaan vanhempaansa lattialta, kun toinen ei jaksa enää auttaa eli osa sisaruksista tekee vanhempiensa eteen hurjasti enemmä kuin toiset.
Meilläkin on metsää yli 100ha ja kuullaan siitä vihjailuja jo nyt kuinka ollaan saatu helpolla rikas elämä.
Vierailija kirjoitti:
On aika paljon niitä sisaruksia jotka elävät elämäänsä kaukana vanhemmistaan ja asioiden hoito ym kaikki jää sille yhdelle joka asuu lähellä eli olisiko oikein, että hän perisi saman verran kuin muutkin?
Me olemme ostaneet mieheni sukutilan ja tulevaisuudessa mieheni perii sisaruksiensa kanssa aivan yhtä paljon kuin muutkin eli veikkaan miehen vaimon kihisevän tästä kiukuissaan, kun me olemme vieneet kaiken.
Kukaan muu sisaruksista ei käy auttamassa vanhempiaan vaan tulevat lomalle syömään jne.
Kukaan muu ei yöllä lähde nostamaan vanhempaansa lattialta, kun toinen ei jaksa enää auttaa eli osa sisaruksista tekee vanhempiensa eteen hurjasti enemmä kuin toiset.
Meilläkin on metsää yli 100ha ja kuullaan siitä vihjailuja jo nyt kuinka ollaan saatu helpolla rikas elämä.
Outs, veljen sana välistä puuttuu eli miehen veljen vaimo kihisee kiukusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aika paljon niitä sisaruksia jotka elävät elämäänsä kaukana vanhemmistaan ja asioiden hoito ym kaikki jää sille yhdelle joka asuu lähellä eli olisiko oikein, että hän perisi saman verran kuin muutkin?
Me olemme ostaneet mieheni sukutilan ja tulevaisuudessa mieheni perii sisaruksiensa kanssa aivan yhtä paljon kuin muutkin eli veikkaan miehen vaimon kihisevän tästä kiukuissaan, kun me olemme vieneet kaiken.
Kukaan muu sisaruksista ei käy auttamassa vanhempiaan vaan tulevat lomalle syömään jne.
Kukaan muu ei yöllä lähde nostamaan vanhempaansa lattialta, kun toinen ei jaksa enää auttaa eli osa sisaruksista tekee vanhempiensa eteen hurjasti enemmä kuin toiset.
Meilläkin on metsää yli 100ha ja kuullaan siitä vihjailuja jo nyt kuinka ollaan saatu helpolla rikas elämä.
Jos tämä on tehty avoimesti ja rehellisesti niin eihän tuossa ole mitään ongelmaa.
meillä miehen veli jatkoi tilaa ja se meni nihan kaikkien systeemien mukaan, eikä kenelläkään siihen ollut mitään sanomista vastaan. Metsien osalta varmasti hyötyi taloudellisesti, mutta niitä ja appivanhempia myös hoiti. Asia ei ollut salaisuus.
Jos asia olisi jotenkin selän takana junailtu ja pelattu tietoisesti mies ja hänen siskonsa pois, olisi meilläkin tilanne ollut varmasti aika erilainen. Tässä appivanhemmat ja sisarukset istuivat yhteiseen pöytään ja sopivat asioisa. Me sukuun naidut ei tietty asiaan puututtu millään lailla.
Onko teillä asioista keskusteltu?
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuoret eivät vain voi olla vastaamatta anoppisi puheluihin? Luulisi että hoksaisi lopettaa ennenpitkää soittelun kun ei lapsenlapset vastaa.
Haluamalleen puhelinnumerolle voi laittaa eston. Helppoa kuin mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika paljon niitä sisaruksia jotka elävät elämäänsä kaukana vanhemmistaan ja asioiden hoito ym kaikki jää sille yhdelle joka asuu lähellä eli olisiko oikein, että hän perisi saman verran kuin muutkin?
Me olemme ostaneet mieheni sukutilan ja tulevaisuudessa mieheni perii sisaruksiensa kanssa aivan yhtä paljon kuin muutkin eli veikkaan miehen vaimon kihisevän tästä kiukuissaan, kun me olemme vieneet kaiken.
Kukaan muu sisaruksista ei käy auttamassa vanhempiaan vaan tulevat lomalle syömään jne.
Kukaan muu ei yöllä lähde nostamaan vanhempaansa lattialta, kun toinen ei jaksa enää auttaa eli osa sisaruksista tekee vanhempiensa eteen hurjasti enemmä kuin toiset.
Meilläkin on metsää yli 100ha ja kuullaan siitä vihjailuja jo nyt kuinka ollaan saatu helpolla rikas elämä.Jos tämä on tehty avoimesti ja rehellisesti niin eihän tuossa ole mitään ongelmaa.
meillä miehen veli jatkoi tilaa ja se meni nihan kaikkien systeemien mukaan, eikä kenelläkään siihen ollut mitään sanomista vastaan. Metsien osalta varmasti hyötyi taloudellisesti, mutta niitä ja appivanhempia myös hoiti. Asia ei ollut salaisuus.
Jos asia olisi jotenkin selän takana junailtu ja pelattu tietoisesti mies ja hänen siskonsa pois, olisi meilläkin tilanne ollut varmasti aika erilainen. Tässä appivanhemmat ja sisarukset istuivat yhteiseen pöytään ja sopivat asioisa. Me sukuun naidut ei tietty asiaan puututtu millään lailla.
Onko teillä asioista keskusteltu?
Kyllä on keskusteltu ja 25v sitten tehty kaupat tilasta eli homma kaikille selvä, paitsi miehen veljen uudelle vaimolle.
Ikävää vaan kuulla olevan vienyt viekkaudella kaiken vaikka ei todellakaan ole näin.
Mikäli ap tapaus on noin tehty, niin ymmärrän katkeruuden vaan tekisi mieli epäillä olisiko kuitenkaan noin salassa puuhattu asioita.
Lakiosa on kuitenkin ja siitä ei puhunut mitään.
Meillä ei myöskään puhuttu. Sepä on se juttu, salailu. Miksi pitää salata, se on loukkaavaa.
Vanhemmat menetti lapsen ja samalla neljä lastenlasta. No samapa tuo, kyllä yksi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Appiukko kuoli ja paljastui melkoisen ikävä systeemi, jossa kolmesta veljeksestä nuorimmalle oli siirretty ensin iso osa omaisuudesta ja sitten sukupolven vaihdoksella loput.
Juttu ei ollut niinkään omaisuus, vaan appivanhempien valehtelu omille pojilleen, anoppi jäi kantamaan sitten seuraukset, mutta kaikesta käy ilmi että hän oli koko homman primus motor ja appiukko jo hiukan hömelönä allekirjoitti kaiken.
Välit täysin poikki anoppiin miehen tiimoilta (anoppi = miehen äiti). Mies ei halua olla missään tekemisissä äitinsä kanssa, mutta ei ole millään lailla kieltänyt lasten (17 v ja 18 v) kanssakäymistä mummin kanssa. Minä olen käytännön asioita hoitanut paristi perintöasian jälkeen ja minun ja anopin välit ovat asialliset, mutta emme enää soittele niinkään kuulumisia kuten ennen. Yritin olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, muta vaivautunutta se oli ja hiipui pois.
Nuoret kuitenkin tottakai ovat älynneet mistä on kyse eivätkä halua olla missään tekemisissä anopin kanssa. Ovat sen myös sanoneet anopille suoraan puhelimessa, että haluavat pitää etäisyyttä. Anoppi kysyy kuitenkin jatkuvasti meidän lapsia kylään sinne, soittaa heille ja juttelee kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Onko muuta keinoa kuin muuttaa nuorten numerot ja laittaa salaisiksi? He eivät siis halua olla tekemisissä tämän isovanhemman kanssa.
OLISKO helpoin laittaa ihan estot luurista päälle.
Metsän omistaminen pitäisi kieltää lailla. Miten on mahdollista, että elämän edellytys ja hiilinielut ovat yksityisten käsissä, joita kiinnostaa vain raha? Puupeltoa toisensa perään täynnä koko eteläinen Suomi, eipä siellä juuri mustikka kuki tai rastas laula kun monimuotoisuus on karsittu minimiin taloudellisen tehokkuuden nimissä. Sitten lopuksi vielä avohakataan koko pas*ka sileäksi per*kele.
Nykyisin ei juuri metsän myynnillä rikastu. Hyvä kun korjuukustannusten, verotuksen ja uudelleen istutuksen jälkeen jää plussalle.