Välit täysin poikki anoppiin - miten lasten kanssa.
Appiukko kuoli ja paljastui melkoisen ikävä systeemi, jossa kolmesta veljeksestä nuorimmalle oli siirretty ensin iso osa omaisuudesta ja sitten sukupolven vaihdoksella loput.
Juttu ei ollut niinkään omaisuus, vaan appivanhempien valehtelu omille pojilleen, anoppi jäi kantamaan sitten seuraukset, mutta kaikesta käy ilmi että hän oli koko homman primus motor ja appiukko jo hiukan hömelönä allekirjoitti kaiken.
Välit täysin poikki anoppiin miehen tiimoilta (anoppi = miehen äiti). Mies ei halua olla missään tekemisissä äitinsä kanssa, mutta ei ole millään lailla kieltänyt lasten (17 v ja 18 v) kanssakäymistä mummin kanssa. Minä olen käytännön asioita hoitanut paristi perintöasian jälkeen ja minun ja anopin välit ovat asialliset, mutta emme enää soittele niinkään kuulumisia kuten ennen. Yritin olla kuin mitään ei olisi tapahtunut, muta vaivautunutta se oli ja hiipui pois.
Nuoret kuitenkin tottakai ovat älynneet mistä on kyse eivätkä halua olla missään tekemisissä anopin kanssa. Ovat sen myös sanoneet anopille suoraan puhelimessa, että haluavat pitää etäisyyttä. Anoppi kysyy kuitenkin jatkuvasti meidän lapsia kylään sinne, soittaa heille ja juttelee kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Onko muuta keinoa kuin muuttaa nuorten numerot ja laittaa salaisiksi? He eivät siis halua olla tekemisissä tämän isovanhemman kanssa.
Kommentit (81)
Anopille sanotte suoraan että temppu vei nyt sitten välit koko perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mistäköhän nuo lapset ovat asiat älynneet...? Kyllä sitä on tehty pohjatyö hyvin.
Ai että lukioikäiset eivät ymmärrä esim. perintökaaresta mitään?
En ole ap, mutta omilla lapsillani perintökaari käytiin läpi 8. luokalla, nuoret olivat silloin 15-vuotiaita.
Jos asiasta ei ole mouhotettu kotona, niin nuoria tuskin pahemmin kiinnostaisi. Nuoret ovat aika pitkälti sitä mieltä että jokainen saa päättää itse asioisaan ja omaisuudestaan. Huomaa jos puhutaan jokamiehenoikeuksista, moni nuori pitää kohtuuttomana sitä että voi liikkua muiden omistamilla mailla.
Eiks tää sama aloitus ollut täällä jo aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mistäköhän nuo lapset ovat asiat älynneet...? Kyllä sitä on tehty pohjatyö hyvin.
Ai että lukioikäiset eivät ymmärrä esim. perintökaaresta mitään?
En ole ap, mutta omilla lapsillani perintökaari käytiin läpi 8. luokalla, nuoret olivat silloin 15-vuotiaita.
Aa.. eli kyse oli sittenkin rahasta ja omaisuudesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Noin suuria metsätiloja ei Suomessa montaa olekaan jotka voi sukupolvenvaihdoksella siirtää jatkajalle. Ei oikein kuulosta sille että reppana peräkamarin poika sellaista kykenisi hoitamaan. Huolesi on ihan aiheellinen että omaisuus hukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Sadat tuhannet takoittavat vähintään kymmeniä hehtaareja. 100 hehtaaria todella hyväpuustoista metsää
eteläsuomessa tarkoittaa noin 500.000 euron arvoa. Ihmettelen vähän jos näet eroa siitä että mitä metsän arvo on nyt tai viiden vuoen päästä, se on melko yhdentekevää metsän arvossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
No sittenhän se nuorin on maksanut niistä metsistä satoja tuhansia ja ennakkoperinnöstä verot. Siellä on pesässä todennäköisesti satoja tuhansia rahaa veljen maksamana ja suku luulee, että perinnönjaossa voidaan jakaa vain kiinteistöjä, ei käteistä.
Metsää saa ostaa rahalla kuka tahansa,myös sinä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat siis olleet esim. istuttamassa siellä metsää pienestä pitäen (kuten mieheni ja minä) "omille maille". Viimeksi viime kesänä nuoret rämpivät menemään. Kukaan meistä ei tiennyt että jo silloin metsät kuuluivat miehen veljelle. Ruokapalkalla tokikin.
No on kyllä ollut aikas härskiä toimintaa tuossa tilanteessa käyttää teidän ilmaista työpanosta hyödyksi. Nuorille ikävä malli, että edes lähisukulaisiin ei voi luottaa. Mikä appivanhemmilla oikein on ollut motivaationa?
Saa kai sitä omaisuutensa antaa tai myydä kenelle haluaa, vai oletteko ahneita? Rahanko takia olette vain olleet sukua ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Noin suuria metsätiloja ei Suomessa montaa olekaan jotka voi sukupolvenvaihdoksella siirtää jatkajalle. Ei oikein kuulosta sille että reppana peräkamarin poika sellaista kykenisi hoitamaan. Huolesi on ihan aiheellinen että omaisuus hukkaantuu.
Ripeästi laskettuna kyse on noin 400 ha:n metsäpinta-alasta, koska todennäköisesti jotain on jo hakattu (jos kerran on istutettukin) ja toisaalta tuolla metsää.fi -palvelussa ei ole ainuttakaan metsälöä, joka olisi käytännössä kokonaan hakkuukypsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
No jos niitä veljeksiä on vaan kolme, niin kyllähän lakiosakin on varmaan ihan ok ollut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mistäköhän nuo lapset ovat asiat älynneet...? Kyllä sitä on tehty pohjatyö hyvin.
Ai että lukioikäiset eivät ymmärrä esim. perintökaaresta mitään?
En ole ap, mutta omilla lapsillani perintökaari käytiin läpi 8. luokalla, nuoret olivat silloin 15-vuotiaita.
Meillä lapset tietää, että periä voi vain sitä omaisuutta,jonka vainaja on aikoinaan omistanut, ei sitä, minkä vainaja on eläissään ennen kuolemaansa myynyt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä kieltäisin myös lasten yhtrydenpidon, koska tuo teko kohdistui myös lapsiin
No eiköhän ole lasten oma asia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä kieltäisin myös lasten yhtrydenpidon, koska tuo teko kohdistui myös lapsiin
No eiköhän ole lasten oma asia!
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävä temppu miestäsi kohtaan, mutta miettisin vielä tuota lasten näkökulmasta ja myös sen mummelin.
Mikä tämä mummon selitys on muuten ollut asialle? Jos tuollaista suosimista ei ole millään muulla tavalla näkyny aiemmin, ni kuulostaa todella oudolta kyllä... Yleensä se rahan saaja saa paljon muutakin suosioo huomioo, kehuja, aikaa, vaivannäköö ym.
Reppana. Peräkammari. Kun kaksi muuta pärjäsivät, niin tälle yhdelle jäi sitten isän metsät .
Omaisuus on melko huomattava, puhutaan sadoista tuhansista euroista metsänä kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenistä. Suurin osa omaisuudesta arvokasta, n. 5 v, päästä hakattavaa metsää, josta todella, todella iso raha. Ja sitten tietty hehtaaritolkulla mestää, jossa meidänkin nuoret pistäneet taimia "papan metsään"...
Noin suuria metsätiloja ei Suomessa montaa olekaan jotka voi sukupolvenvaihdoksella siirtää jatkajalle. Ei oikein kuulosta sille että reppana peräkamarin poika sellaista kykenisi hoitamaan. Huolesi on ihan aiheellinen että omaisuus hukkaantuu.
Peräkammarin poika nai tietty naisen, jonka isän tilasta metsät on ostettu pakkohuutokaupassa... Pieni piiri pyörii. Tämä on valitettavasti just näin tietyssä osassa Suomea.
Ja tietenkään teinien ei ole pakko pitää yhteyttä. Eivät pidä. Anopin puhelut menevät punaiseen luuriin. Anoppi haluaa kovasti rakentaa, itse olen ollut neutraali, mutta varsinkin esikoinen voi päättää ja on päättänyt ettei halua olla tekemisissä. Tajuaa kyllä mistä on kyse, kun pienestä pitäen sitä hemmetin metsänhoitoa syötettiin.
Vierailija kirjoitti:
Anopille sanotte suoraan että temppu vei nyt sitten välit koko perheeseen.
Jokaisella on oikeus päättä itse. Marttyyrimamma tai -pappa ei päätä lastensa puolesta, vaikka olisi kuinka kostonhaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä kieltäisin myös lasten yhtrydenpidon, koska tuo teko kohdistui myös lapsiin
No eiköhän ole lasten oma asia!
Ei ole.
Totta hemmetissä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopille sanotte suoraan että temppu vei nyt sitten välit koko perheeseen.
Jokaisella on oikeus päättä itse. Marttyyrimamma tai -pappa ei päätä lastensa puolesta, vaikka olisi kuinka kostonhaluinen.
Huoltajan tehtävä on suojella lapsiaan.
Lähtisin siitä mitkä ovat anopin ja lasten suhteet.
Ei kai sinun ylipäätään tarvi sekaantua liki aikuisten lasten ja anopin suhteisiin? Tekevät kuten itse parhaaksi näkevät.
Itsellä oli sellainen tilanne että meni välit omiin vanhempiin. Mutta kun lapset olivat sen ikäisiä että pystyivät sinne itse matkustamaan, niin en mitenkään estänyt heitä, vaan suhtauduin siihen neutraalisti. Lapset kävivät omatoimiseti isovanhemmillaan ja se siitä, mitä se minulle kuuluu.