Lue keskustelun säännöt.
Kotihoidon tuki ja reilu kustannusten jakaminen, tuleva pelottaa :(
06.09.2018 |
Hei!
Onko täällä muita kotihoidon tuella olevia? Meillä on avopuolisoni kanssa puolivuotias vauva ja olemme reilu kolmekymppisiä. Tienaamme työssämme suunnilleen yhtä paljon. Tähän mennessä olemme aina maksaneet kaiken TASAN puoliksi (myös nyt äitiys- ja vanhempainvapan ajalta). Puoliso on myös tarkka rahoistaan, ei esim. tarjoa ravintolassa, tms.
Olen kuitenkin jäämässä, enemmän omasta halustani n. puoleksi vuodeksi hoitovapaalle. Tarkoitus olisi laittaa lapsi 1,5 vuotiaana hoitoon. Pidemäänkin haluaisin olla, mutta säästöt eivät siihen riitä :( Mietin, millaista taloudellista tukea olisi kohtuullista edellyttää tuolta ajalta? Ehdotuksia? Puolet hoitomaksusta ainakin? Meillä on myös yhteinen asuntolaina. Lapsilisät menevät tällä hetkellä puoliksi yhteiselle tilille. Tarkoitus on käyttää tähän asti keräämäni säästöt hoitovapaaseen, mutta todennäköisesti ne eivät riitä ihan puoleen kaikesta...:(
Kommentit (229)
Koska se on yhteinen lapsenne, puolisosi lämää nyt yhteiselle tilille tulonsa, samoin sinä. Päätätte, paljonko sieltä saa nostaa välttämättömien menojen jälkeen, ja jaatte sen nostovaran puoliksi. Erittäin viisasta olisi käväistä maistraatissa vihillä, se legitimoisi teidän keskinäiset vastuunne ja velvollisuutenne sekä lapsen aseman, ei tarvitsisi käydä kertomassa, missä olosuhteissa ja milloin lapsi siitettiin.
On erittäin viisasta tässä kohtaa sopia asiasta, sillä itse olin käytännössä rutiköyhä koko avioliittoni ajan, samalla kun mies säästi itselleen mm. uuden auton ja muuta kivaa. Minä maksoin kaikki juoksevat menot eikä säästöön jäänyt mitään. Kumpikin teki osansa, mutta minun tekemiseni arvotettiin nollan arvoiseksi.
Olin niin rakastunut ja niin tyhmä, että annoin kohdella itseäni kuin paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin maksoin kotonaolon ajan kuluja edelleen puoliksi mun säästöistä, koska mies ei olisi halunnut että jään kotiin, hänelle olisi ollut tärkeämpää saada vaihtaa auto. Kun mun säästöt loppui, jouduin lähteen töihin. Turha sanoakaan että on nykyään exä. Ihmettelin joskus kun hän kadehti tuttavapariskuntaa, kun heillä on yhteiset tavoitteet. En silloin ymmärtänyt että miehen arvot ja tavoitteet hyvälle elämälle on ihan erit kuin minun.
Minkä vuoksi te naiset annatte sellaisille miehille perhe-elämää, lapsia ja parisuhdetta, jotka eivät kykene maksamaan siitä perheen elatuksena vaan laittavat teidät vielä maksumiehiksi? T: Vanhempi nainen, jonka mies piti itsestään selvänä, että lasten ollessa pieni elättää perheensä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on kyllä toisaalta itsekin sitä mieltä, että lasta on hyvä hoitaa kotona ainakin vielä hetken jotta hiukan kasvaa ja vahvisytuu...ei toki esim. 3-vuotiaaksi asti. Tärkeää on myös ettei taloudellinen tilanne pääse huononemaan, esim. säästössä on myös oltava rahaa. Ap.
No ehdota, että mies jää hoitamaan ja maksaa itse ne tasan puolet kustannuksista sillä kh-tuellaan.
Ei ole milään pakko juuri sinun jäädä, mies voi aivan itse hyvin hoitaa lapsensa.
Mies, joka on noin itsekeskeinen, ei luultavasti sovellu lapsen kanssa kotiin. Näitä on tullut nähtyä lähipiirissä ja sitä kauempana valitettavasti. Puoliso on luultavasti vielä toinen äärilaita eli hyvin herkkä lapsen tarpeille, eikä pystyisi ahdistumatta katselemaan isän aikuislähtöistä lapsenhoitoa. Voi olla että arvaus menee pieleen, mutta monessa tapauksessa näin on.
Tässä oli kyllä niin nappiin avattu se, miksi en erossa suostunut miehen vaatimukseen viikko-viikko-järjestelystä. Se hänen aikuislähtöinen lapsen "hoito".
T. Se joka oli kotona omilla säästöillä...
Kerron oman tarinani.
Kyseessä oli epätasa-arvoinen tilanne kuten teilläkin.
Olin työttömänä ja mies kivasti palkatussa työssä.
Mies maksoi asunnon lainan, sähköt, vedet yms.
Itse maksoin ainoastaan oman autoni verot ja maksut ja muut omat henk.koht. kulut.
Viikolla kävin kaupassa tarjousten perässä ja käytin kaikki ruokavarastot, säilykepurkit ja pakasteen sisällön ruoan laittoon. Mies maksoi viikonlopun ruokaostokset, mutta käytännössä osti ruoan pitkälle seuraavaan viikkoon.
Lopputuloksena miehelleni jäi aiempaa enemmän rahaa säästöön. Itse on joutunut koskemaan säästöihini, vaan säästöt jopa karttuivat ansiosidonnaisen aikana.
Vaatteita tai kenkiä en tuona aikana hankkinut ja kotona ollessa käytin lähinnä huonompia vaatekertoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös hoitovapaalla. Maksan puolet menoista, kuten töissä käydessä. Kun tulot ei tähän nyt riitä, niin jään velkaa ja maksan takaisin, kun palaan töihin. Säästöihin ei kosketa. Minusta tämä on ihan ok, kotona oleilu ilman aikatauluja on ihan lomailua, nautin suuresti lapsen kasvun seuraamisesta ja saan pitää pienen kotona laitoshoidon sijaan. Kun palaan töihin niin tällaisiahan lomat sitten jatkossa ovat (vapaa-aikaa lapsen kanssa/ehdoilla). Miksi miehen pitäisi tämä kustantaa?
No kysytään näin, että miksi miehen pitäisi kustantaa mitään lapsen päivähoitomaksuistakaan. Tai lapsen tarvikkeista. Kuulostaako enää niin järkevältä?
Tapansa tietty kullakin, mutta aika sairasta, että perheessä jäädään velkaa toiselle. Kämppiksiähän te olette, ettekä puolisoja.
Lapsen kulut on yhteisiä kuluja, naisen kulut naisen omia. Lapsen hoitaminen kotona on valinta, ei pakko. Jos valitsee kotihoidon ja tulottomuuden, ei siitä pidä rangaista lapsen toista vanhempaa.
9-10kk ikäisen päiväkotiin laittaminen ei ole niin realistinen ajatus, että kotihoito olisi mukavuusvalinta.
Perheessä itse ajattelen PERHEEN kuluja, en yksittäisten perheenjäsenten. Perheen kun tulisi olla yhteisö, jossa toisistaan huolehditaan. Eli myös puolin ja toisin voi ottaa vetovastuun taloudellisista kuluista.
Jos miehesi jää työttömäksi, niin tuleeko hänenkin maksaa puolet silti? Ja puhutaan etenkin ansiosidonnaisen jälkeisistä tuista.
Miksi työssäkäyvän miehen pitää huolehtia terveestä työssäkäyvästä naisesta vain siksi, että nainen ei suostu menemään töihin vedoten siihen, että ei halua sietää päivähoidon aiheuttamaa epämukavuutta perheelle eli käytännössä itselleen?
En ole ikinä ymmärtänyt, miksi uudet sohvatyynyt ovat perheen kuluja tai naisen kuntosalimaksut. Vetovastuu yhteisistä kuluista on vetovastuuta yhteisistä kuluista, ei yksilön omista. Ja niitä yhteisiä ei ole jommallekummalle erikseen otettu asuntolaina, kyllä se on ihan omia kuluja!
Kyse ei ole "päivähoidon epämukavuudesta perheelle", vaan siitä, ettei vauvan paikka ole päiväkodissa. Perhepäivähoitoa ajetaan alas urakalla, eikä sitä enää saa kaikkialla. Eikä sekään ole välttämättä paikka vauvalle, jos ei ole kypsä kodin ulkopuoliseen hoitoon.
Ja en tiedä mistä kuntosaleista puhut, meillä ainakin jätetty kaikki ylimääräinen pois hoitovapaan ajaksi. Eikä sohvatyynyjäkään osteltu tänä aikana. Näitä ostellaan sitten kun taas on paremmat tulot.
Tosissasiko väität, että kunnat tahallaan ja tarkoituksella vahingoittavat lapsia tarjoamalla lähes ilmaisen päivähoitopaikan? On pelkästään sinun päässäsi, että vauvan paikka ei ole päiväkodissa ja juuri siksi on ihan OK, että kustannat itse itsellesi tämän ylimääräisen loman.
Miten oma lapsesi jaksoi päivähoidossa pitkät päivät silloin, kun hän ei vielä osannut kävellä eikä puhua?
Varsin hyvin. Keski-Euroopassa on ihan luonnollista, että lapset menevät hoitoon ennen kuin ikää on 1v ja ihan täyspäistä väkeä sielläkin elää. Vain Suomessa kuvitellaan, että äidin seura on lapselle parasta.
Jos jotain oikeasti tietäisit asiasta, niin et vertaisi keskieurooppalaista käytäntöä suomalaiseen. Suomessa äidit, jotka ovat töissä, tekevät eniten työtunteja verrattuna Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Eli siellä tekevät pääasiassa puolikasta tms. työaikaa, jolloin lapsen hoitopäivät ovat _olennaisesti_ erilaiset kuin suomalaisessa totaaliyhteiskunnassa. Älkää tehkö epä-älyllisiä vertailuja kiitos.
No onko epä-älyllistä kertoa, että muualla ei tunneta suomalaista kotihoidontukisysteemiä. Tai että se ruotsalainen lapsi menee päivähoitoon alle 1v iässä ja on hoidossa tilastojen mukaan keskimäärin 7 h/vrk (löytyy ruotsalaisista tilastoista tämäkin luku, katso sieltä osiosta, jossa tiedot ovat erikseen lääneittäin ja koko valtakunnassa keskimäärin). Sinusta se on tietenkin ihan eri asia kuin suomalaisen lapsen 8h hoitopäivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös hoitovapaalla. Maksan puolet menoista, kuten töissä käydessä. Kun tulot ei tähän nyt riitä, niin jään velkaa ja maksan takaisin, kun palaan töihin. Säästöihin ei kosketa. Minusta tämä on ihan ok, kotona oleilu ilman aikatauluja on ihan lomailua, nautin suuresti lapsen kasvun seuraamisesta ja saan pitää pienen kotona laitoshoidon sijaan. Kun palaan töihin niin tällaisiahan lomat sitten jatkossa ovat (vapaa-aikaa lapsen kanssa/ehdoilla). Miksi miehen pitäisi tämä kustantaa?
No kysytään näin, että miksi miehen pitäisi kustantaa mitään lapsen päivähoitomaksuistakaan. Tai lapsen tarvikkeista. Kuulostaako enää niin järkevältä?
Tapansa tietty kullakin, mutta aika sairasta, että perheessä jäädään velkaa toiselle. Kämppiksiähän te olette, ettekä puolisoja.
Lapsen kulut on yhteisiä kuluja, naisen kulut naisen omia. Lapsen hoitaminen kotona on valinta, ei pakko. Jos valitsee kotihoidon ja tulottomuuden, ei siitä pidä rangaista lapsen toista vanhempaa.
9-10kk ikäisen päiväkotiin laittaminen ei ole niin realistinen ajatus, että kotihoito olisi mukavuusvalinta.
Perheessä itse ajattelen PERHEEN kuluja, en yksittäisten perheenjäsenten. Perheen kun tulisi olla yhteisö, jossa toisistaan huolehditaan. Eli myös puolin ja toisin voi ottaa vetovastuun taloudellisista kuluista.
Jos miehesi jää työttömäksi, niin tuleeko hänenkin maksaa puolet silti? Ja puhutaan etenkin ansiosidonnaisen jälkeisistä tuista.
Miksi työssäkäyvän miehen pitää huolehtia terveestä työssäkäyvästä naisesta vain siksi, että nainen ei suostu menemään töihin vedoten siihen, että ei halua sietää päivähoidon aiheuttamaa epämukavuutta perheelle eli käytännössä itselleen?
En ole ikinä ymmärtänyt, miksi uudet sohvatyynyt ovat perheen kuluja tai naisen kuntosalimaksut. Vetovastuu yhteisistä kuluista on vetovastuuta yhteisistä kuluista, ei yksilön omista. Ja niitä yhteisiä ei ole jommallekummalle erikseen otettu asuntolaina, kyllä se on ihan omia kuluja!
Kyse ei ole "päivähoidon epämukavuudesta perheelle", vaan siitä, ettei vauvan paikka ole päiväkodissa. Perhepäivähoitoa ajetaan alas urakalla, eikä sitä enää saa kaikkialla. Eikä sekään ole välttämättä paikka vauvalle, jos ei ole kypsä kodin ulkopuoliseen hoitoon.
Ja en tiedä mistä kuntosaleista puhut, meillä ainakin jätetty kaikki ylimääräinen pois hoitovapaan ajaksi. Eikä sohvatyynyjäkään osteltu tänä aikana. Näitä ostellaan sitten kun taas on paremmat tulot.
Tosissasiko väität, että kunnat tahallaan ja tarkoituksella vahingoittavat lapsia tarjoamalla lähes ilmaisen päivähoitopaikan? On pelkästään sinun päässäsi, että vauvan paikka ei ole päiväkodissa ja juuri siksi on ihan OK, että kustannat itse itsellesi tämän ylimääräisen loman.
Miten oma lapsesi jaksoi päivähoidossa pitkät päivät silloin, kun hän ei vielä osannut kävellä eikä puhua?
Varsin hyvin. Keski-Euroopassa on ihan luonnollista, että lapset menevät hoitoon ennen kuin ikää on 1v ja ihan täyspäistä väkeä sielläkin elää. Vain Suomessa kuvitellaan, että äidin seura on lapselle parasta.
Jos jotain oikeasti tietäisit asiasta, niin et vertaisi keskieurooppalaista käytäntöä suomalaiseen. Suomessa äidit, jotka ovat töissä, tekevät eniten työtunteja verrattuna Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Eli siellä tekevät pääasiassa puolikasta tms. työaikaa, jolloin lapsen hoitopäivät ovat _olennaisesti_ erilaiset kuin suomalaisessa totaaliyhteiskunnassa. Älkää tehkö epä-älyllisiä vertailuja kiitos.
No onko epä-älyllistä kertoa, että muualla ei tunneta suomalaista kotihoidontukisysteemiä. Tai että se ruotsalainen lapsi menee päivähoitoon alle 1v iässä ja on hoidossa tilastojen mukaan keskimäärin 7 h/vrk (löytyy ruotsalaisista tilastoista tämäkin luku, katso sieltä osiosta, jossa tiedot ovat erikseen lääneittäin ja koko valtakunnassa keskimäärin). Sinusta se on tietenkin ihan eri asia kuin suomalaisen lapsen 8h hoitopäivä.
Ei kotihoidontuki mikään suomalainen keksintö ole. Esim. Norjassa kotona hoidettu lapsi saa saman verran tukea kuin mitä päivähoitopaikkakin kustantaisi. Aivan eri tasoa siis tulonsiirtona kuin kotimainen tuki. Ruotsissa taas perhevapaat ovat vahvasti jaettu sekä isän että äidin välillä. Harva ruotsalainen isä jättää perhevapaitaan käyttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös hoitovapaalla. Maksan puolet menoista, kuten töissä käydessä. Kun tulot ei tähän nyt riitä, niin jään velkaa ja maksan takaisin, kun palaan töihin. Säästöihin ei kosketa. Minusta tämä on ihan ok, kotona oleilu ilman aikatauluja on ihan lomailua, nautin suuresti lapsen kasvun seuraamisesta ja saan pitää pienen kotona laitoshoidon sijaan. Kun palaan töihin niin tällaisiahan lomat sitten jatkossa ovat (vapaa-aikaa lapsen kanssa/ehdoilla). Miksi miehen pitäisi tämä kustantaa?
Jos todella uskot kulujen tasajakoon, niin miehen tulisi maksaa puolet lapsen kuluista. Minimissään puolet oletetusta päivähoitomaksusta, sekä tietenkin huolehtia puolet kotitöistä ja lapsen hoidosta päivittäisen päivähoitopaikan ulkopuolella. Silloin olisit aidosti tasavertaisena valitsemassa, että hoidatkin oman puolikkaasi päivähoidosta kotihoidolla.
Miksi ihmeessä perheessä ei ole yhteiset rahat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran lapsen menot ja kaikki muukin pitää tasan puoliksi silloinhan varmasti molemmat hoitaa tasan puoliksi myös lapsen ja kotityöt. Mies hoitaa sitten 8 h+työmatkoihinsa käyttämänsä ajan lasta illalla ja yöt laitetaan minuutilleen puoliksi. Mies on velkaa jokaisesta imetysminuutista ja raskauskivuista ja hoitaa velanmaksun vaipanvaihtoina ja valvo yöt koliikkivauvan kanssa...Ei kun ihan oikeasti, mitä järkeä on olla perhe, jos ei puhalleta yhteen hiileen vaan kaikilla on omat hiilet ja lasketaan millilleen, ettei kukaan maksa enemmän ja silti nainen hoitaa yksin lapsen ja todennäköisesti kodin...
Noinhan se menisi, jos nainen suostuisi maksamaan puolet perheen kuluista! Mutta kun nainen ei suostu vaan ällittelee, että ei voi maksaa, kun ei ole rahaa ja samaan hengenvetoon itkee sitä, että on väsynyt eikä jaksa valvottavan vauvan kanssa. Miksi siis miehen pitäisi sekä maksaa kaikki laskut että hoitaa koti ja vauva? Miksi naisen ei tarvitsisi tehdä mitään?
Ja jos naisen saa maksattaa raskauspahoinvointinsa miehellä, niin samalla tavalla se nainen joutuu maksamaan varpajaiskrapulat. Vai miehenkö pahoinvointi ei nyt sitten olekaan sellainen asia, joka pitää ottaa huomioon?
Ai niin, fiksu mies ottaa äitinsä asumaan yhteiseen kotiin. Mies voi käydä töissä ja anoppi hoitaa vauvan. Kaikki on tyytyväisiä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä perheessä ei ole yhteiset rahat?
Koska äärettömän harva nainen tajuaa, että perhe on kokonaisuus, jossa yhteisiä ovat niin kotityöt, vastuut kuin rahatkin. Jos on yhteiset rahat, niin niiden tilillepanosummat ovat suorassa suhteessa kotitöiden määrään. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän kotitöitä, koska ei voida ajatella, että mies sekä maksaa kaiken että tekee kaikki kotityöt.
Enkä keksi mitään syytä tehdä lapsia, jos ei ole varaa niitä elättää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muuten hakea hoitovapaan ajaksi lyhennysvapaata lainoihin, niin talous ei ole niin kovilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös hoitovapaalla. Maksan puolet menoista, kuten töissä käydessä. Kun tulot ei tähän nyt riitä, niin jään velkaa ja maksan takaisin, kun palaan töihin. Säästöihin ei kosketa. Minusta tämä on ihan ok, kotona oleilu ilman aikatauluja on ihan lomailua, nautin suuresti lapsen kasvun seuraamisesta ja saan pitää pienen kotona laitoshoidon sijaan. Kun palaan töihin niin tällaisiahan lomat sitten jatkossa ovat (vapaa-aikaa lapsen kanssa/ehdoilla). Miksi miehen pitäisi tämä kustantaa?
No kysytään näin, että miksi miehen pitäisi kustantaa mitään lapsen päivähoitomaksuistakaan. Tai lapsen tarvikkeista. Kuulostaako enää niin järkevältä?
Tapansa tietty kullakin, mutta aika sairasta, että perheessä jäädään velkaa toiselle. Kämppiksiähän te olette, ettekä puolisoja.
Lapsen kulut on yhteisiä kuluja, naisen kulut naisen omia. Lapsen hoitaminen kotona on valinta, ei pakko. Jos valitsee kotihoidon ja tulottomuuden, ei siitä pidä rangaista lapsen toista vanhempaa.
9-10kk ikäisen päiväkotiin laittaminen ei ole niin realistinen ajatus, että kotihoito olisi mukavuusvalinta.
Perheessä itse ajattelen PERHEEN kuluja, en yksittäisten perheenjäsenten. Perheen kun tulisi olla yhteisö, jossa toisistaan huolehditaan. Eli myös puolin ja toisin voi ottaa vetovastuun taloudellisista kuluista.
Jos miehesi jää työttömäksi, niin tuleeko hänenkin maksaa puolet silti? Ja puhutaan etenkin ansiosidonnaisen jälkeisistä tuista.
Miksi työssäkäyvän miehen pitää huolehtia terveestä työssäkäyvästä naisesta vain siksi, että nainen ei suostu menemään töihin vedoten siihen, että ei halua sietää päivähoidon aiheuttamaa epämukavuutta perheelle eli käytännössä itselleen?
En ole ikinä ymmärtänyt, miksi uudet sohvatyynyt ovat perheen kuluja tai naisen kuntosalimaksut. Vetovastuu yhteisistä kuluista on vetovastuuta yhteisistä kuluista, ei yksilön omista. Ja niitä yhteisiä ei ole jommallekummalle erikseen otettu asuntolaina, kyllä se on ihan omia kuluja!
Kyse ei ole "päivähoidon epämukavuudesta perheelle", vaan siitä, ettei vauvan paikka ole päiväkodissa. Perhepäivähoitoa ajetaan alas urakalla, eikä sitä enää saa kaikkialla. Eikä sekään ole välttämättä paikka vauvalle, jos ei ole kypsä kodin ulkopuoliseen hoitoon.
Ja en tiedä mistä kuntosaleista puhut, meillä ainakin jätetty kaikki ylimääräinen pois hoitovapaan ajaksi. Eikä sohvatyynyjäkään osteltu tänä aikana. Näitä ostellaan sitten kun taas on paremmat tulot.
Tosissasiko väität, että kunnat tahallaan ja tarkoituksella vahingoittavat lapsia tarjoamalla lähes ilmaisen päivähoitopaikan? On pelkästään sinun päässäsi, että vauvan paikka ei ole päiväkodissa ja juuri siksi on ihan OK, että kustannat itse itsellesi tämän ylimääräisen loman.
Miten oma lapsesi jaksoi päivähoidossa pitkät päivät silloin, kun hän ei vielä osannut kävellä eikä puhua?
Varsin hyvin. Keski-Euroopassa on ihan luonnollista, että lapset menevät hoitoon ennen kuin ikää on 1v ja ihan täyspäistä väkeä sielläkin elää. Vain Suomessa kuvitellaan, että äidin seura on lapselle parasta.
Jos jotain oikeasti tietäisit asiasta, niin et vertaisi keskieurooppalaista käytäntöä suomalaiseen. Suomessa äidit, jotka ovat töissä, tekevät eniten työtunteja verrattuna Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Eli siellä tekevät pääasiassa puolikasta tms. työaikaa, jolloin lapsen hoitopäivät ovat _olennaisesti_ erilaiset kuin suomalaisessa totaaliyhteiskunnassa. Älkää tehkö epä-älyllisiä vertailuja kiitos.
No onko epä-älyllistä kertoa, että muualla ei tunneta suomalaista kotihoidontukisysteemiä. Tai että se ruotsalainen lapsi menee päivähoitoon alle 1v iässä ja on hoidossa tilastojen mukaan keskimäärin 7 h/vrk (löytyy ruotsalaisista tilastoista tämäkin luku, katso sieltä osiosta, jossa tiedot ovat erikseen lääneittäin ja koko valtakunnassa keskimäärin). Sinusta se on tietenkin ihan eri asia kuin suomalaisen lapsen 8h hoitopäivä.
Ei kotihoidontuki mikään suomalainen keksintö ole. Esim. Norjassa kotona hoidettu lapsi saa saman verran tukea kuin mitä päivähoitopaikkakin kustantaisi. Aivan eri tasoa siis tulonsiirtona kuin kotimainen tuki. Ruotsissa taas perhevapaat ovat vahvasti jaettu sekä isän että äidin välillä. Harva ruotsalainen isä jättää perhevapaitaan käyttämättä.
Jaha, oli siis epä-älyllistä kertoa, että muualla ei tunneta suomalaista kotihoidontukisysteemiä. Voit verrata norjalaista ja ruotsalaista järjestelmää suomalaiseen, mutta jos yhtään osaisit googlettaa, niin huomaisit, että yhteistä on vain systeemin nimi, ei sen sisältö!
Ruotsalainen perhevapaa on sekin jotain muuta kuin suomalainen kotihoidontuki, mutta pidä ihmeessä oletuksesi ja mutusi, juuri niiden ansiosta perheiden asiat Suomessa ovat juuri niin huonosti kuin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan suoraan istut alas miehen kanssa ja teette laskelmat, joilla osoitat ettei kotihoidontuella yksinkertaisesti maksets puolia. Tähän lisäät myös, ettei kotihoito ole mitään kotona oleskelua, vaan hoidat TEIDÄN lastanne.
Ei voi vaan purematta niellä sitä, että lapsi joutuu 9-10kk ikäisenä päivähoitoon vain koska isä ei halua maksaa enempää kuin puolet. Miettisin tuossa jo vähän tulevaisuuttakin, että meneekö jatkossakin ne iskän periaatteet lapsen hyvinvoinnin edelle.Ja joo, meillä mies tienaa bruttona 2200-2500€/kk. Itse kotihoidan lapsen kolmevuotiaaksi.
Meillä ollut jo aikoinaan yhteenmuuttaessa selvää, että enemmän tienaava maksaa enemmän, mikäli toisen tulot merkittävästi pienemmän. Itse olen maksanut enemmän silloin kun mies opiskeli ja itse olin töissä.
Nyt sitten mies maksaa enemmän.Toki itsekin pyrin pienillä tuloilla saamaan pientä lisätienestiä vähän väliä, kotihoidon ohellahan voi tehdä keikkatyötä, kunhan ilmoittaa tulot Kelaan. Itse teen siis satunnaisia työkeikkoja silloin kun miehellä on vapaapäivä.
Kirppispöydän myös olen ottanut kerran vuodessa, kun pieneksi jääneitä varusteita myy pois, niin tuotolla saa rahoitettua uutta.
Juuri itseasiassa lapsen talvihaalari kustannettiin kirppistuotolla 👌Miksi miehen pitää kustantaa se, että nainen on omasta halusta kotona tilanteessa, jossa yhteiskunta tarjoaa edullisen päivähoidon? Eli miehen pitäisi maksaa siitä, että nainen aiheuttaa yhteiselle lapselle ongelmia, koska tutkimukset osoittavat, että kotihoidetuilla lapsilla on edessään huono tulevaisuus. Kuka järkevä mies sanoo, että ilman muuta maksan sinulle siitä, että pilaat lapsen loppuelämän itsekkäistä syistä?
Ja jos on ihan pakko sitä lasta hoitaa, niin ottaa siihen muutama hoitolapsi seuraksi, sellaisia lapsia, joiden vanhemmilla on tarvetta lastenhoitajalle esim. satunnaisina viikonloppuina tms.
On jokseenkin eri asia pitää lasta kotona kuusi vuotta kuin ihan ensimmäiset kaksi vuotta. Pienillä ei päivähoito tuo mitään muuta etua elämään kuin sairastelun. Varhaiskasvatus koskee sitten leikki-ikäisiä.
Varhaiskasvatuslaki koskee kaikkia alle kouluikäisiä ja selvitykset ovat aukottomasti osoittaneet, että myöhäinen päivähoidon aloitus (3v) varmistaa sen, että lapsen syrjäytymisvaara kasvaa huomattavasti. Lapsen paikka ei koskaan ole kotona vanhemman kanssa, jos lapselle halutaan hyvä elämä. OECD on puuttunut tähän, mutta suomalaiset eivät vain suostu asiaa hyväksymään.
Voi herranjumala. Se päivähoito hyödyttää tasan niitä alle 3-vuotiaita, joilla kotona on huono tilanne eikä vanhemmilla taloudellista eikä henkistä resurssia tarjota tarpeeksi turvallista ja virikkeellistä ympäristöä. Joku juuri 1-vuotias on vielä älyttömän pieni. Ei leiki muiden kanssa eikä osaa hyvin puhua, ei edes hyvin kävellä. Lähemmäs 2-vuotias on jo eri asia, ja heistäkin monet niin pikkuisia ja kypsymättömiä, että hyvä ja turvallinen koti on heille ihan kelpo ympäristö kasvaa. Ei todellakaan ole mitään lapsen pilaamista, jos tämän laittaa vasta 2-vuotiaana päiväkotiin. Mikään tutkimus ei tosiaan yksioikoisesti tällaisia johtopäätöksiä vedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä perheessä ei ole yhteiset rahat?
Koska äärettömän harva nainen tajuaa, että perhe on kokonaisuus, jossa yhteisiä ovat niin kotityöt, vastuut kuin rahatkin. Jos on yhteiset rahat, niin niiden tilillepanosummat ovat suorassa suhteessa kotitöiden määrään. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän kotitöitä, koska ei voida ajatella, että mies sekä maksaa kaiken että tekee kaikki kotityöt.
Enkä keksi mitään syytä tehdä lapsia, jos ei ole varaa niitä elättää!
Ei vaan rahat yhteisiä ja molemmat tekevät saman verran työtunteja, olivat ne sitten kodinhoitoa, työntekoa yms...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä perheessä ei ole yhteiset rahat?
Koska äärettömän harva nainen tajuaa, että perhe on kokonaisuus, jossa yhteisiä ovat niin kotityöt, vastuut kuin rahatkin. Jos on yhteiset rahat, niin niiden tilillepanosummat ovat suorassa suhteessa kotitöiden määrään. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän kotitöitä, koska ei voida ajatella, että mies sekä maksaa kaiken että tekee kaikki kotityöt.
Enkä keksi mitään syytä tehdä lapsia, jos ei ole varaa niitä elättää!
Ei vaan rahat yhteisiä ja molemmat tekevät saman verran työtunteja, olivat ne sitten kodinhoitoa, työntekoa yms...
Perheessä laskut ja kotityöt hoitaa se, jolla on niihin mahdollisuus eli aikaa ja varaa. Kannattaa siten tasata kaikki yhteiseksi, niin pankkitilit kuin tiskivuorotkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran lapsen menot ja kaikki muukin pitää tasan puoliksi silloinhan varmasti molemmat hoitaa tasan puoliksi myös lapsen ja kotityöt. Mies hoitaa sitten 8 h+työmatkoihinsa käyttämänsä ajan lasta illalla ja yöt laitetaan minuutilleen puoliksi. Mies on velkaa jokaisesta imetysminuutista ja raskauskivuista ja hoitaa velanmaksun vaipanvaihtoina ja valvo yöt koliikkivauvan kanssa...Ei kun ihan oikeasti, mitä järkeä on olla perhe, jos ei puhalleta yhteen hiileen vaan kaikilla on omat hiilet ja lasketaan millilleen, ettei kukaan maksa enemmän ja silti nainen hoitaa yksin lapsen ja todennäköisesti kodin...
Noinhan se menisi, jos nainen suostuisi maksamaan puolet perheen kuluista! Mutta kun nainen ei suostu vaan ällittelee, että ei voi maksaa, kun ei ole rahaa ja samaan hengenvetoon itkee sitä, että on väsynyt eikä jaksa valvottavan vauvan kanssa. Miksi siis miehen pitäisi sekä maksaa kaikki laskut että hoitaa koti ja vauva? Miksi naisen ei tarvitsisi tehdä mitään?
Ja jos naisen saa maksattaa raskauspahoinvointinsa miehellä, niin samalla tavalla se nainen joutuu maksamaan varpajaiskrapulat. Vai miehenkö pahoinvointi ei nyt sitten olekaan sellainen asia, joka pitää ottaa huomioon?
Ai niin, fiksu mies ottaa äitinsä asumaan yhteiseen kotiin. Mies voi käydä töissä ja anoppi hoitaa vauvan. Kaikki on tyytyväisiä!
No mutta onnea sinun ja äitisi yhteiseen elämään, voitte ne vauvatkin yhdessä väkertää :,D hyi he#vetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran lapsen menot ja kaikki muukin pitää tasan puoliksi silloinhan varmasti molemmat hoitaa tasan puoliksi myös lapsen ja kotityöt. Mies hoitaa sitten 8 h+työmatkoihinsa käyttämänsä ajan lasta illalla ja yöt laitetaan minuutilleen puoliksi. Mies on velkaa jokaisesta imetysminuutista ja raskauskivuista ja hoitaa velanmaksun vaipanvaihtoina ja valvo yöt koliikkivauvan kanssa...Ei kun ihan oikeasti, mitä järkeä on olla perhe, jos ei puhalleta yhteen hiileen vaan kaikilla on omat hiilet ja lasketaan millilleen, ettei kukaan maksa enemmän ja silti nainen hoitaa yksin lapsen ja todennäköisesti kodin...
Noinhan se menisi, jos nainen suostuisi maksamaan puolet perheen kuluista! Mutta kun nainen ei suostu vaan ällittelee, että ei voi maksaa, kun ei ole rahaa ja samaan hengenvetoon itkee sitä, että on väsynyt eikä jaksa valvottavan vauvan kanssa. Miksi siis miehen pitäisi sekä maksaa kaikki laskut että hoitaa koti ja vauva? Miksi naisen ei tarvitsisi tehdä mitään?
Ja jos naisen saa maksattaa raskauspahoinvointinsa miehellä, niin samalla tavalla se nainen joutuu maksamaan varpajaiskrapulat. Vai miehenkö pahoinvointi ei nyt sitten olekaan sellainen asia, joka pitää ottaa huomioon?
Ai niin, fiksu mies ottaa äitinsä asumaan yhteiseen kotiin. Mies voi käydä töissä ja anoppi hoitaa vauvan. Kaikki on tyytyväisiä!
Hyi olkoon millaista tekstiä suollat näppäimistöltäsi. Älä hyvä ihminen IKINÄ lisäänny.
Minä olin 4 vuotta kotona kahden lapsen kanssa. Ostin kaikki ruuat ja maksoin Visalla kaupassa. Miehen oli sitten helppo maksaa se Visa-lasku, jos minulla ei ollut rahaa.
Tai vähintäänkin toinen valmistelee eroa, mikäli on tärkeää pitää kustannukset 50-50.
Etenkil tuo, että puolisolle jäädään "velkaa" hoitovapaasta, niin eiköhän ero ole tulossa. Muilla kun nuo tasoittuu vuosien mittaan, kun milloin kumpikin tienaa vähemmän syystä tai toisesta.