Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi minä saan aina kaiken kultalusikalla nenän eteen?
06.09.2018 |
Onko täällä muita oman elämänsä Hannu Hanhia?
Hyvä tuurini tuntuu välillä olevan ihan käsittämätöntä. Koko elämäni on mennyt ihan täysin lusmuilemalla ja näkemättä vaivaa minkään eteen, mutta silti kaikki on mennyt aivan kuin oppikirjassa.
Yläasteella en koskaan lukenut kokeisiin vaan vietin aikaa lähinnä kavereideni kanssa, mutta sain silti todella hyvät arvosanat ja pääsin lukioon. Sama linja jatkui lukiossa, en muista koska olisin lukiossa oikeasti kuunnellut tunnilla erityisemmin tai tehnyt läksyjä, mutta silti onnistuin aina saamaan kaikista aineista vähintään kiitettävän arvosanan ja lukion loputtua todistukseni olivat koulumme parhaat. Minulla oli ja on edelleen myös erittäin laaja kaveri- ja ystäväpiiri.
Lukion loputtua hain yliopistoon ja sain paikan koulusta, johon on kuulemma todella vaikea päästä sisään, käytännössä vain selailemalla kirjoja. Lykkäsin opiskelua vuodella koska halusin asua hetken ulkomailla. Tuohon aikaan se oli vielä mahdollista.
Hain yhteen ainoaan työpaikkaan, joka sopi välivuoteeni ja suunnitelmiini täydellisesti ja sain sen. Lukiossa olin myös kesätöissä ja sain aina valita mihin halusin mennä, koska minut haluttiin melkein jokaiseen hakemaani työpaikkaan. Välivuoteni oli upea ja palasin takaisin Suomeen koulun penkille ja tapasin nykyisen aviomieheni.
Päästyäni yliopistosta sain jälleen ensimmäisen työpaikan jota hain. Voitin pienen summan lotossa, jonka avulla ostimme mieheni kanssa talon. Nyt on suunnitelmissa lisääntyminen.
Kaikki muut ystäväni ovat taistelleet koulupaikoista, työpaikoista, rahan riittävyydestä ja jopa parisuhteen löytämisestä, mutta minulle tulee kaikki aina lusikalla nenän eteen ilman mitään vaivaa. Osa kavereistani on vuosien varrella jopa katkaissut välit minun kanssani tuon takia. Onko täällä muita, joilla on sama "ongelma"? Kaikki ihmiset, jotka minut tuntevat, ovat ihmetelleet että miten voin aina saada vain tyhjästä kaiken mitä haluan pikkuasioista isoihin.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä pärjäsit esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa tekemättä koskaan läksyjä?
Tosi vaikea sanoa. Luin pitkän matematiikan sekä kaikki fysiikan ja kemian kurssit. Tunnilla tein tehtäviä mutta siihen se melkolailla jäi. Toisaalta meidän lukiossamme oli pari muutakin opiskelijaa, jotka menestyivät luonnontieteissä hyvin vähäisellä opiskelulla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut koskaan harrastaa hyväntekeväisyyttä,esim.lahjoittaa joihinkin joulukeräyksiin kun sinulle menee noin hyvin?
Vai onko niin Suomessa ei maan tapana harrastaa sitä?
Tätä palstaa lukiessa sinulle varmaan selvinnyt osalle ei osunut yhtä hyvät kortit.
Olen auttanut kavereita ja sisaruksiani kun heillä on ollut vaikeaa. Yritin joskus olla mukana Facebookin joulukeräyksissä mutta siellä oli niin kiittämätöntä väkeä että en viitsinyt kovin pitkään jatkaa. Rehellisesti sanottuna en ole juuri ajatellut muunlaista hyväntekeväisyyttä tällä hetkellä, koska on tuota perhettäkin ajateltu perustaa mutta jos asiat näin hyvin jatkuvat niin voisin hyvin kuvitella lahjoittavani rahaa enemmän.
Ap
Henkiset kyvyt takasivat opiskelumenestyksen
pientä tuuria on työpaikkojen yms saamisessa mutta niissäkin henkiset kyvyt ja asenne auttamassa
isompaa tuuria on sitten se lottovoitto
Vierailija kirjoitti:
”Voitin pienen summan lotossa” tässä kohtaa meni viimeistään överiksi.
Miten niin? Kyllähän niitä pienempiä voittoja koko ajan joku voittaa. Vanhempani voittivat muutama vuosi sitten 100 000 euroa.
Nauti ap elämästäsi. Se on epäreilua
t. työttömänä 2 vuotta vaikka haen koko ajan töitä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä närästi lukea ap.n kirjoitusta. T. Aku Ankka
Itse asiassa Akuhan aina välillä onnistuu pääsemään jonkin alan ylivoimaiseksi mestariksi. Sitten saa jonkun pakkomielteen johonkin asiaan ja tuhoaa bisneksensä (ja samalla hieman Ankkalinnaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on että k-päillä menee jatkuvasti hyvin ja ne ahkerat ketkä yrittää ja tekee töitä asioiden eteen saavat paskaa palkaksi.
Millähän vuostuhannella muuten oot koulusi käynyt. Nykyään ei ole mahdollista lusmuilla lukiossa.
Eikä myöskään työpaikan saaminen muuten kuin suhteilla ole mahdollista. Tai sitten käytät naisena muita
keinoja.
Ei lukio nyt sentään mitään ydinfysiikkaa ole. Jos on tavallista nopeampi oppimaan niin ihan hyvin lukion voi saada läpi lusmuilemalla. Itse en juurikaan lukenut kirjoituksiin mutta silti sain pelkkiä hyviä tuloksia. Tunneillakin enimmäkseen keskityin ihan johonkin muuhun kuin opetettavaan asiaan, mutta kokeissa menestyin hyvin. Ihmiset oppii eri tahtiin ja jotkut vaativat enemmän toistoja kuin toiset. Lukiosta valmistuin 2010 eli tuskin ovat asiat kokonaan muuttuneet kymmenessä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä harha-aivoja on. He elävät kuvitelmissaan.
Mä olen taas se täysi ääripää. Ikinä en voita missään, mitään en saa helpolla, todellakaan pääse kouluun ekalla, enkä tokallakaan yrittämällä, tentteihin pitää lukea viikko kausia ja silti hyvä että pääsee läpi, rahan kanssa on aina hankalaa, ja jatkuvasti tulee jotain ikäviä yllätyksiä nurkan takaa, vaikka kuinka olisi varautunut. Plus kaiken tämän päälle minä todellakin sairastuin pitkäaikaissairauteen. Odotan jatkuvasti milloin seuraava epäonni seuraisi minua.
Tälläistä on ollut koko elämäni. Synnyin huonoon perheeseen, ei ole äitiä, ei isää, ei sisaruksia.. Kai jostain kumman syystä, en ansaitse mitään hyvää ja sinä ap, taas kaiken hyvän ja helppouden :) Ole onnellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet kaunis ja älykäs ja lisäksi sinulla on ollut hyvä onni.
Paljonko Hannu Hanhi tienaa vuodessa? Liikutaanko miljoonissa ja jos ei niin eikö kannattaisi vaihtaa työpaikkaa tai perustaa oma firma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elät vasemmistolaista unelmaa. Kun elämä näyttää nurjan puolen, voit lähteä osoittamaan mieltäsi ja syyttää epäonnesta muita.
Voi olla että sulla on satumainen onni. Toisaalta kannattaa ihan oikeasti googlata huijarisyndrooma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein suurin vaikutus on lapsuuden kotioloilla.
No kerrankin näin! Onnea, kuulut niihin harvoihin, joilla elämä on sujunut ilman suurempia haasteita. Toivottavasti osaat aidosti nauttia elämästäsi ja olet välttynyt kateellisilta ihmisiltä.
Hyvä juttu. Nosta vähän rimaa, jos olet mielestäsi saanut helpolla asioita. Itse olen joutunut sinnittelemään, luopumaan, raahautumaan, nöyrtymään ja vaikka mitä saadakseni elämän, jota nyt elän.
Kaikki on mennyt niin, että en olisi ikinä osannut odottaa. Aivan kaikki on mennyt opiskeluista, työelämästä, perheen perustamisesta ihan eri tavalla kuin käsikirjassa.
Odotan innolla, mitä elämällä on tulevaisuudessa tarjottavana.
Näen oman olemiseni ja tekemiseni kirkkaana, toimin sisäisen pakon ja vaiston sanelemana.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että sulla on satumainen onni. Toisaalta kannattaa ihan oikeasti googlata huijarisyndrooma.
Googlasin, mutta ei kuulosta kovin tutulta. Olen luonteeltani pääasiassa aika huoleton enkä pelkää töissä, että muut huomaisivat etten osaa mitään, koska varsin hyvin minä mielestäni töissä pärjään.
Ap
Mulla on suunnilleen vastaava tarina.
Sellaista se on kun syntyy suomenruotsalaiseen perheeseen jossa isä on tj/yrittäjä ja oli nuoruudessaan koulun parhaimpia. Geenit takasivat komeuden ja koulumenestyksen minulle.
Sitten kun vielä pääsin jenkkeihin hyvään yliopistoon niin oli kaikki ovet auki. Helppoahan se oli vanhempien rahoilla maksaa. Myös tytöt olivat siellä paremman näköisiä kuin suomessa ja nykyinen vaimo on sellainen että ihan turha minkään perus suomalaisen janterin on sellaisesta uneksia.
Ei mitään tuuria kyllä ollut tuon mun alkuasetelman lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein suurin vaikutus on lapsuuden kotioloilla.
Hyvin mahdollista. Vanhempanikin ovat aina olleet todella rentoja, elämästä nauttivia ja onnellisia. Ei heillä samanlainen merkillinen tuuri ole kuin minulla, mutta hyvin ovat pärjänneet.
Ap
Alue: Aihe vapaa
En minä ole k-pää, ihan mukava ja tavallinen ihminen mielestäni. Eikä ole kyllä muutkaan minun luonteestani koskaan valittaneet. Olen nyt 27-vuotias, joten ei siitä kovin kauaa ole.
Ihan helposti meni lukio läpi lusmuilemalla. Monesti koulussa tuntui, että tiesin jo asiat mitä tunnilla käytiin, minkä vuoksi koulu oli niin helppoa (etenkin esim. historiassa, yhteiskuntaopissa, uskonnossa, terveystiedossa..)
Aika vaikeaksi menisi elämä jos vain ja ainoastaan suhteilla pystyisi saamaan työpaikan.