Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies tekemään kotitöitä?
05.09.2018 |
Alussa mies teki paljonkin kotitöitä, käytännössä suunnilleen puolet, eikä asiasta tarvinnut koskaan edes keskustella, vaan oma-aloitteisesti hoiti ja hyvin hoitikin (hänellä on korkeammat standardit kuin minulla, minä olen vähemmän vaativa sen suhteen että mikä taso on riittävä). Tämän vuoksi tietenkin kuvittelin, että olen valinnut miehen, joka tulee aina tekemään osan kotitöistä, ehdittiin naimisiinkin ennen kuin toinen totuus paljastui. Nyt mies ei tee enää yhtään mitään kotitöitä, ei suostu edes ruokakaupassa käyntejä hoitamaan tai laittamaan ruokaa (vaikka osaa hyvin). Miten saan hänet tekemään kotitöitä?
Olen kokeillut jo nämä:
-pyytänyt
-antanut tehdä omaan tahtiinsa ilman että olisin edes pyytänyt
-käskenyt
-nalkuttanut
-riidellyt
-itkenyt
-kehunut että on tietyissä kotitöissä minua parempi
-laittanut jääkaapin oveen listan siitä mitä minä olen tehnyt ja mitä hän on tehnyt (ja hänen nimen alla oli sitten vain tyhjää, minun nimen alla pitkä luettelo tekemistäni kotitöistä)
-jättänyt osan kotitöistä kokonaan tekemättä ja odottanut että koska asia alkaa häntä häiritsemään
-avannut keskustelun siitä, että miksi ei tee kotitöitä ja mitä kotitöitä haluaisi tehdä
Mikään näistä ei ole toiminut. Hän ei suostu tekemään.
Kommentit (446)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mitä asioita tulee esille kun keskustelette kotitöistä?
Keskustelu ei koskaan ole vaatimista, selitysten vaatimista, painostamista, nalkuttamista...Ei tule mitään asioita esille. Vaikka miten ystävällisesti avaisin keskustelun, että mitä kotitöitä hän haluaisi hoitaa, niin ensimmäinen ja ainoa kommentti häneltä on, että "älä nalkuta". Ap
Jos puoliso kysyisi mitä minä haluan kotitöistä tehdä kuulen kyllä sen vaatimuksena (jotakin toinen vaatii kuitenkin tekemään) en neutraalina keskustelun avauksena.
Aaaargh! Miten sun kuninkaalliselle korkeudelle pitäisi puhua?? Mikä on oikea äänensävy?? Kyllä ne kotityöt itsestäänselvysytenä kuuluu myös sulle. Sun pitäisi osata tehdä osuutesi ilman pyyntöäkin. Et ole lapsi. (Kai?)
Sama vastaus kuin edellä. Vuorovaikutuksesta löytyy paljon hyvääkin kirjallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä yhtään ihmettele miksei aloittajan mies tee enään kotitöitä.
Kertoo palstalaisista aika paljon, ettei edes vakavat toimintakykyrajoitteet ole alapeukutuksista päätellen pätevä syy kotitöiden tekemättömyydelle. :(
Kamalaa ajatella, minkälaisten pirttihirmujen kanssa suuri(n?) osa miehistä joutuu elämänsä jakamaan, jos empatiakyky on tuolla tasolla.
Aloitus ja osa vastauksista on niinkuin minun tilanteestani. Mies teki aluksi, ja sitten ei. Meillä molemmilla sattui olemaan töissä rankkaa, mutta kotityöt jäi täysin minun vastuulle. Yritin ihan kaikkea, mitä ap:kin tuossa luetteli. En tiedä mikä lopulta auttoi niin, että miehelläkin tilanne naksahti, ja alkoi tsemppaamaan. Jaksoi siis aina huomautella sotkuista, eli hoksasi ne kyllä, mutta aina kun ehdotin, että siivoaisi, niin silloin ne eivät enää vaivanneetkaan.
Pyysin usein että hän siivoaisi, että minä tekisin toista, ja hän toista siivousta silläaikaa. Aina tuli jokin este tai huono-olo ja, "siivoa sinä ensin, niin minä sitten". Lopulta jätin siivoamatta, ja odotin ikuisuuden että hänkin alkaisi siivoamaan. Ei siivonnut.
Olen odottanut että hän siivoaisi omaan tahtiinsa, ja tätä ei tosiaan tapahtunut. Huomautteli, muttei tehnyt. Jätin ihan kaiken siivoamatta pariksi kuukaudeksi, kunnes oli pakko kun jo iljetti (vessa ygh). Ja mieskin oli siis käynyt taivastelemasas vessaa tekemättä mitään!
Käskenyt, ei mitään vaikutusta "kohta kohta" "tänään oli rankka päivä, huomenna!".
Nakuttanut, tai no, varmaan nätitkin pyytämiset oli miehelle nalkuttamista. Ja aina tuli riitaa.
Keskustellut, ja aina mies sanoi, että hän haluaa siivota yhdessä viikonloppuna. Tätä ei koskaan tapahtunut. Hän ei tehnyt ikinä aloitusta siihen, eikä toiminut/keskustellut asiasta kun mitä tein aloitusta. Mies aina hoki, että kyllä hän tekee kotitöitä. Kyllähän teki jotain pientä, osan ruuasta, ja pyyhkäisi valtavia pölypalloja huonekalujen alta taloupaperilla (kutsui tätä imuroinniksi, kun yhden huonekalun alta sipaisi pölyt).
Lopulta tein listoja, mitä töitä mies teki, ja mitä minä. Miehen listassa muutama rasti, itsellä liuta. Perusteli, että ei hän merkitse listaan kaikkia tekemisiään. Kun pyysin, että merkkaisi, niin piti ajatusta typeränä.
En sitten tiedä, helpottiko työtilanne, ja mies siinä alkoi kiinnittää enemmän huomiota kotitöihin, vai tuottiko lukuisat ja lukuisat keskustelut ja riidat jotain tulosta. Vai sitten se, että keskityin yhden tehtävän jakamiseen kerrallaan, eli vaikka huomauttelee vain imuroinnista miehelle, ja yrittää delegoida sitä, kunnes homma sujuu, ja sitten vasta huomauttaa toisesta. Nyt mies tekee suunnilleen yhtä paljon. Minun pitää silti olla harvemmin tehtävissä hommissa komentamassa, että nyt tehdään. Olen nykyään äärimmäisen tarkka, että tilanne ei pääse enää tuohon. Vaikka olisin työttömänä, niin työt menee silti tasan. Muuten homma saattaa keikahtaa taas tuohon, luotto on mennyt, ja olen sen suoraan miehelle sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mitä asioita tulee esille kun keskustelette kotitöistä?
Keskustelu ei koskaan ole vaatimista, selitysten vaatimista, painostamista, nalkuttamista...Ei tule mitään asioita esille. Vaikka miten ystävällisesti avaisin keskustelun, että mitä kotitöitä hän haluaisi hoitaa, niin ensimmäinen ja ainoa kommentti häneltä on, että "älä nalkuta". Ap
Jos puoliso kysyisi mitä minä haluan kotitöistä tehdä kuulen kyllä sen vaatimuksena (jotakin toinen vaatii kuitenkin tekemään) en neutraalina keskustelun avauksena.
No miten herra prinsessalle pitäisi se keskustelu sitten avata, jotta herra prinsessa kokisi sen neutraalina avauksena eikä vaatimuksena????
Suosittelisin sinua lukemaan vuorovaikutusta käsitteleviä kirjoja.
Voi apua miten ärsyttävä äijä. Yäkyäk yäk yäk!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teet ap vain itsellesi ruuan. Kun mies tulee nälkäisenä kotiin, sanot vain että "oho, en tajunnut että sinullekin pitää tehdä!". Jääkaapin pidät tietenkin mahdollisimman tyhjänä. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa, ja nälkä miehen.
Vessapaperin piilotat pois jonnekin omaan jemmaan. Kun mies kummastelee sen loppuneen, kysy: "no mistäs vessapaperia oikein saisi?" Jos ei loisija tästä älyä mitään asialle tehdä, niin ei jatkoon.
Jätä kotityöt tekemättä ja vietä mahdollisimman paljon aikaa poissa kotoa. Anna miehen maistaa omaa lääkettään. Jätä viesti keittiön pöydälle, ettet aio enää katsella loisijamiestä - joko heivaa peränsä pihalle tai ryhdistäytyy. Selkeästi pitää varmaan näin vauvamaiselle loisijalle sanoa ehdot.
Olen jo kokeillut sitä, että ostan vain itselleni ruokia, mutta mies syö ne yön aikana salaa nälkäänsä. Kun kysyn aamulla, että miksi söit ruokani, niin vastaus on, että "oli kamala nälkä, eikö täällä saa enää mitään tehdä".
Tuo "ei jatkoon" -neuvo ei enää toimi, koska olemme jo naimisissa. Erolla en ole vielä uhkaillut mutta ei siihen varmaan kauaa mene, että sen teen. Ap
Lopeta passaaminen. Jos ei vieläkään nappaa, potkaise pellolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mitä asioita tulee esille kun keskustelette kotitöistä?
Keskustelu ei koskaan ole vaatimista, selitysten vaatimista, painostamista, nalkuttamista...Ei tule mitään asioita esille. Vaikka miten ystävällisesti avaisin keskustelun, että mitä kotitöitä hän haluaisi hoitaa, niin ensimmäinen ja ainoa kommentti häneltä on, että "älä nalkuta". Ap
Jos puoliso kysyisi mitä minä haluan kotitöistä tehdä kuulen kyllä sen vaatimuksena (jotakin toinen vaatii kuitenkin tekemään) en neutraalina keskustelun avauksena.
No miten herra prinsessalle pitäisi se keskustelu sitten avata, jotta herra prinsessa kokisi sen neutraalina avauksena eikä vaatimuksena????
a
Suosittelisin sinua lukemaan vuorovaikutusta käsitteleviä kirjoja.Sinä se vasta oletkin vuorovaikutuksen mestari. Kun sinulta kysytään suora kysymys, niin et vastaa kysymykseen, vaan kommentoit sarkastisesti, että lue vastaus kirjoista.
Minun vastaukset ei kelpaa sinulle joten en enää vastaa.
Meillä tosin kotityöt tehdään tasa-arvoisesti ja luulen kyllä että syy siihen löytyy vastauksistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mitä asioita tulee esille kun keskustelette kotitöistä?
Keskustelu ei koskaan ole vaatimista, selitysten vaatimista, painostamista, nalkuttamista...Ei tule mitään asioita esille. Vaikka miten ystävällisesti avaisin keskustelun, että mitä kotitöitä hän haluaisi hoitaa, niin ensimmäinen ja ainoa kommentti häneltä on, että "älä nalkuta". Ap
Jos puoliso kysyisi mitä minä haluan kotitöistä tehdä kuulen kyllä sen vaatimuksena (jotakin toinen vaatii kuitenkin tekemään) en neutraalina keskustelun avauksena.
Aaaargh! Miten sun kuninkaalliselle korkeudelle pitäisi puhua?? Mikä on oikea äänensävy?? Kyllä ne kotityöt itsestäänselvysytenä kuuluu myös sulle. Sun pitäisi osata tehdä osuutesi ilman pyyntöäkin. Et ole lapsi. (Kai?)
Sama vastaus kuin edellä. Vuorovaikutuksesta löytyy paljon hyvääkin kirjallisuutta.
Olet naurettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mitä asioita tulee esille kun keskustelette kotitöistä?
Keskustelu ei koskaan ole vaatimista, selitysten vaatimista, painostamista, nalkuttamista...Ei tule mitään asioita esille. Vaikka miten ystävällisesti avaisin keskustelun, että mitä kotitöitä hän haluaisi hoitaa, niin ensimmäinen ja ainoa kommentti häneltä on, että "älä nalkuta". Ap
Jos puoliso kysyisi mitä minä haluan kotitöistä tehdä kuulen kyllä sen vaatimuksena (jotakin toinen vaatii kuitenkin tekemään) en neutraalina keskustelun avauksena.
Aaaargh! Miten sun kuninkaalliselle korkeudelle pitäisi puhua?? Mikä on oikea äänensävy?? Kyllä ne kotityöt itsestäänselvysytenä kuuluu myös sulle. Sun pitäisi osata tehdä osuutesi ilman pyyntöäkin. Et ole lapsi. (Kai?)
Sama vastaus kuin edellä. Vuorovaikutuksesta löytyy paljon hyvääkin kirjallisuutta.
Hahhah, tämä passiivis-aggressiivinen loisijamies on italialaisessa lakossa joka nettikeskustelussa aiheesta. Se että hön lukee ja jopa kommentoi ketjua osoittaa, että asia on hänelle tärkeä ja vastustus on ideologista, ei välipitämättömyydestä johtuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mitä asioita tulee esille kun keskustelette kotitöistä?
Keskustelu ei koskaan ole vaatimista, selitysten vaatimista, painostamista, nalkuttamista...Ei tule mitään asioita esille. Vaikka miten ystävällisesti avaisin keskustelun, että mitä kotitöitä hän haluaisi hoitaa, niin ensimmäinen ja ainoa kommentti häneltä on, että "älä nalkuta". Ap
Jos puoliso kysyisi mitä minä haluan kotitöistä tehdä kuulen kyllä sen vaatimuksena (jotakin toinen vaatii kuitenkin tekemään) en neutraalina keskustelun avauksena.
No miten herra prinsessalle pitäisi se keskustelu sitten avata, jotta herra prinsessa kokisi sen neutraalina avauksena eikä vaatimuksena????
a
Suosittelisin sinua lukemaan vuorovaikutusta käsitteleviä kirjoja.Sinä se vasta oletkin vuorovaikutuksen mestari. Kun sinulta kysytään suora kysymys, niin et vastaa kysymykseen, vaan kommentoit sarkastisesti, että lue vastaus kirjoista.
Minun vastaukset ei kelpaa sinulle joten en enää vastaa.
Meillä tosin kotityöt tehdään tasa-arvoisesti ja luulen kyllä että syy siihen löytyy vastauksistani.
Olet nettitrolli, joka provoaa täällä red pill -ideologiaa. Sinulla ei ole mitään parisuhdetta, kunhan provoilet vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä asia hoitui rahalla. Teen kaikki kotityöt ja mies maksaa kaiken, siis ihan kaiken. Ihan itse aloitin tämän systeemin antamalla laskut miehen maksettaviksi. Pienen vastaanpullikoinnin jälkeen mies suostui ehdotukseni. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia hoitui rahalla. Teen kaikki kotityöt ja mies maksaa kaiken, siis ihan kaiken. Ihan itse aloitin tämän systeemin antamalla laskut miehen maksettaviksi. Pienen vastaanpullikoinnin jälkeen mies suostui ehdotukseni. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.
Miten se on kaikki voittaa -tilanne, jos sinä joudut raatamaan ja toinen lepäilee ja heiluttelee seteleitä? Ainakaan minä en ehdi enkä jaksa tehdä yksin kaikkia kotitöitä, vaikka siitä maksettaisiinkin palkkaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia hoitui rahalla. Teen kaikki kotityöt ja mies maksaa kaiken, siis ihan kaiken. Ihan itse aloitin tämän systeemin antamalla laskut miehen maksettaviksi. Pienen vastaanpullikoinnin jälkeen mies suostui ehdotukseni. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.
Meillä mies on niin köyhä, ettei hänellä olisi varaa maksaa, minä osittain elätän häntäkin. En myöskään pidä kotitöistä ja haluan tehdä vain oman osuuteni. Miehen pitäisi tehdä omansa siis, mutta ei tee.
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia hoitui rahalla. Teen kaikki kotityöt ja mies maksaa kaiken, siis ihan kaiken. Ihan itse aloitin tämän systeemin antamalla laskut miehen maksettaviksi. Pienen vastaanpullikoinnin jälkeen mies suostui ehdotukseni. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.
Oikeasti? No mikäs siinä jos sulle ok olla miehellesi työsuhteessa kodinhoitajana. Mä en suostuisi, koska mulla on jo työ ja ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia hoitui rahalla. Teen kaikki kotityöt ja mies maksaa kaiken, siis ihan kaiken. Ihan itse aloitin tämän systeemin antamalla laskut miehen maksettaviksi. Pienen vastaanpullikoinnin jälkeen mies suostui ehdotukseni. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.
Meillä mies on niin köyhä, ettei hänellä olisi varaa maksaa, minä osittain elätän häntäkin. En myöskään pidä kotitöistä ja haluan tehdä vain oman osuuteni. Miehen pitäisi tehdä omansa siis, mutta ei tee.
Kai tilanne voi ihan hyvin olla toisinkin päin että maksat palkkaa miehelle kotitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia hoitui rahalla. Teen kaikki kotityöt ja mies maksaa kaiken, siis ihan kaiken. Ihan itse aloitin tämän systeemin antamalla laskut miehen maksettaviksi. Pienen vastaanpullikoinnin jälkeen mies suostui ehdotukseni. Tämä on kaikki voittaa -tilanne.
Millään rahalla ei vain saa ostettua vuorokauteen lisätunteja. Meillä on kaikilla se 24 h/vrk. Aika monessa perheessä nainen tekee kaikki kotityöt oman palkkatyön lisäksi ja hoitaa lapsiperheen arkitoimet muutenkin. Kyllä se tiivistä ajankäyttöä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko perustelua siihen, miksi ei hoida osuuttaan?
Ei ole ainakaan koskaan sanonut perustelua siihen. Vaikenee, kun vaadin perusteluja. Ap
Mä luulen että hän rakentaa nyt poteroa, mitä enemmän asiasta kiistellään sitä vähemmän hän tekee ja enemmän vaikenee. Kotityöt kyllästyttää ja hän tuntee sisimmässään kyllä syyllisyyttä siitä, mutta toisaalta on antaa itselleen helposti anteeksi, koska "kotityöt on naisten hommaa". Hän on mielestään ollut jo niin urhea ja ahkera, sen pitäisi riittää. Ja hän on loukkaantunut kun se ei riitäkään.
Nostan vielä tämän kommentin, koska mielestäni tämä osuu oikeaan. Osaisiko joku selittää, että miksi mies alkaa rakentaa parisuhteessa poteroa? Ja miksi hän loukkaantuu? Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikään näistä ei ole toiminut. Hän ei suostu tekemään.
Päivittäkää huushollinne säännöt, pistä siitä virallisen oloinen sääntölappu vaikka siihen jääkaapin oveen. Määrittelette yhteisen siivouspäivän jossa joka iikka muksujakin myöten siivoaa jonkin osa-alueen talossa. Laiminlyöjille tulee jonkinlainen rangaistus, esimerkkinä kulho täynnä lappuja jossa pitää tehdä epämiellyttäviä tempauksia. Tällä tavalla opiskeluaikoina sai laiskat jonnetkin siivouspäivinä aktiiviseksi.
Teet ap vain itsellesi ruuan. Kun mies tulee nälkäisenä kotiin, sanot vain että "oho, en tajunnut että sinullekin pitää tehdä!". Jääkaapin pidät tietenkin mahdollisimman tyhjänä. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa, ja nälkä miehen.
Vessapaperin piilotat pois jonnekin omaan jemmaan. Kun mies kummastelee sen loppuneen, kysy: "no mistäs vessapaperia oikein saisi?" Jos ei loisija tästä älyä mitään asialle tehdä, niin ei jatkoon.
Jätä kotityöt tekemättä ja vietä mahdollisimman paljon aikaa poissa kotoa. Anna miehen maistaa omaa lääkettään. Jätä viesti keittiön pöydälle, ettet aio enää katsella loisijamiestä - joko heivaa peränsä pihalle tai ryhdistäytyy. Selkeästi pitää varmaan näin vauvamaiselle loisijalle sanoa ehdot.