Lue keskustelun säännöt.
Miten voi olla kielellisesti lahjakas, mutta ei älykäs?
03.09.2018 |
Mun mielestä kielellisesti lahjakas tarkoittaa sellaista, joka oppii helposti kieliä ja osaa käyttää kieltä monipuolisesti ja taitavasti. Se vaatii ainakin hyvää muistia ja kykyä yhdistellä asioita monipuolisesti ja nopeasti. Yleensä kielellisesti lahjakkaalla on myös nokkela huumorintaju, mikä myös on älyyn yhdistettävä ominaisuus.
Asia jäi askarruttamaan minua äo-keskustelun tiimoilta. Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että kielellisesti taitava olisi ainakaan keskivertoa vähemmän älykäs, keskustelussa kuitenkin jotkut vaikuttivat olevan sitä mieltä, että huonot pisteet Mensan testissä saava ei ole älykäs, mutta voi olla silti esimerkiksi kielellisesti lahjakas.
Mitä olette mieltä?
Kommentit (102)
Miksi jotain tyhmänä pidettyä laitettaisiin gang stalkingin tai rikosten kohteeksi?
Että tajuaisi jotain?
Ei mene läpi. Ei kenellekään tehdä noin, jos oikeasti pidetään tyhmänä, säälittävänä ja avuttomana. Ei nähtäisi vaivaa mihinkään älyttömään mykkään stalkkaukseen. Ei nähtäisi vaivaa sabotointeihin, lavastuksiin ja rikoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen kykenisi tuottamaan älykästä puhetta ja tekstiä, jos hän ei olisi älykäs?
Matkimalla ja omaamalla hyvän muistin.
Naisilla tuo voi olla varsin yleistä. Tyhjää tekstiä osaavat tuottaa paljonkin.
Ei tarvitse olla älykäs osatakseen kieliä. Pitäisi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen kykenisi tuottamaan älykästä puhetta ja tekstiä, jos hän ei olisi älykäs?
Matkimalla ja omaamalla hyvän muistin.
Kyllä nämä erottaa siltikin älykkäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On sellaisia kehityshäiriöitä, joissa kielelliset kyvyt ovat erinomaiset, mutta kognitiiviset älylliset kyvyt äärihuonot.
Ei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.
Eli siis ihmisellä on kehityshäiriö ja hän on kielitaitoinen mutta ei älykäs. Jokaisella meillä on omat vahvuutemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi testaa mm. teknistä lahjakkuutta ja hahmottamista eli lähinnä miessukupuolen kykyjä.
Totta kai kielellisesti lahjakas ihminen on älykäs. Valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita.
Mittausvälineitä muuttamalla saa aina haluamansa tuloksen.
Millä perusteella valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita? Minun mielestä valtaosalla naisista kielellinen itseilmaisu on aika hyvää ja värikästä arjessa, mutta lahjakkuudella tarkoitan kyllä jo sitä vieraiden kielien omaksumista ja muutenkin erinomaista kielikorvaa.
Tässä sekoitetaan kyllä iloisesti kaksi täysin eri asiaa. Ei vieraiden kielten oppimisen helppous ja oman äidinkielen taitava käyttäminen kulje automaattisesti käsi kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotain tyhmänä pidettyä laitettaisiin gang stalkingin tai rikosten kohteeksi?
Että tajuaisi jotain?
Ei mene läpi. Ei kenellekään tehdä noin, jos oikeasti pidetään tyhmänä, säälittävänä ja avuttomana. Ei nähtäisi vaivaa mihinkään älyttömään mykkään stalkkaukseen. Ei nähtäisi vaivaa sabotointeihin, lavastuksiin ja rikoksiin.
Miten tämä liittyy mihinkään 😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen kykenisi tuottamaan älykästä puhetta ja tekstiä, jos hän ei olisi älykäs?
Matkimalla ja omaamalla hyvän muistin.
Muisti kuuluu älykyyteen. Siksi sitä mitataankin älykkyystesteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen juuri tuollainen tapaus. Olen matemaattis-loogisessa mielessä tyhmä kuin saapas, aina ollut. Mutta kielet on mulle ollut aina helppoja. Eihän niissä tarvita älyä, vaan lähinnä muistia ja ahkeruutta opiskella sääntöjä, sanoja jne. Ei tarvitse osata itse päätellä mitään.
Sama pätee matematiikkaan. Opettelee vain ulkoa kaavoja, varsinaista luovaa päättelykykyä ei tarvita - tai tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin koherentin puheen ja tekstin tuottamisessa.
Osaan lukea sujuvasti 6 eri kieltä, mutta äännän huonosti englantia enkä ymmärrä sen kielen ääntämissääntöjä. Bear, beer, beard, bird... Olen myös epämusikaalinen ja kielten lausumisrytmi ja sävelkulku tuottavat ongelmia. Pystyn lukemaan Shakespearea englanniksi ja muitakin alkukielillä. Saksan kielen säännöt tajuan ja parhaiten äännän ranskaa. En pysty vaihtamaan nopeasti kielestä toiseen kuten esim. Stubb. Hämmennyn ja kadotan pasmat, jos Virossa pitää puhua toiselle englantia ja toiselle saksaa. Ymmärrän kyllä toisten jutut. Ja 10 minuutin päästä osaisin muodostella lauseet omissa oloissa oikein... En ole kirjoittanut kirjaa suomeksi. En harrasta vitsailua, tykkään lukea filosofiaa. En ole älykäs, olen tavallinen tallukka. Kirjoitin lyhyestä matematiikasta laudaturin ja selviän prosenttilaskuista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi testaa mm. teknistä lahjakkuutta ja hahmottamista eli lähinnä miessukupuolen kykyjä.
Totta kai kielellisesti lahjakas ihminen on älykäs. Valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita.
Mittausvälineitä muuttamalla saa aina haluamansa tuloksen.
Mensan standarditesti testaa loogista päättelykykyä. Logiikka on kaikkialla sama, eikä se ole täten kulttuurikysymys, joten standardiälykkyystesti ei loogisesti voi olla kulttuurisesti harhainen mittari. Looginen päättelykyky on tärkeää, mutta yksistään se ei riitä, vaan tarvitaan myös intuitiota, joka toimii luovuuden perustana. Intuitiota ei voi luotettavasti testata, mutta se on tärkeä asia loogisen päättelykyvyn ohella. Korkea älykkyysosamäärä ilman vahvaa intuitiota ei johda mihinkään merkittävään suoritukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen juuri tuollainen tapaus. Olen matemaattis-loogisessa mielessä tyhmä kuin saapas, aina ollut. Mutta kielet on mulle ollut aina helppoja. Eihän niissä tarvita älyä, vaan lähinnä muistia ja ahkeruutta opiskella sääntöjä, sanoja jne. Ei tarvitse osata itse päätellä mitään.
Sama pätee matematiikkaan. Opettelee vain ulkoa kaavoja, varsinaista luovaa päättelykykyä ei tarvita - tai tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin koherentin puheen ja tekstin tuottamisessa.
Matematiikka on tieteen peruskieli, jonka ymmärtämiseen vaaditaan kognitiivisia taitoja, joita vain osalla on. Fysiikka perustuu matematiikkaa, ja on yleisesti todettu, että fysiikan ymmärtämiseen tarvitaan mensatason älykkyysosamäärää. Yleisen suhteellisuusteorian keksimiseen tarvittiin paljon luovuutta, ja sen pohjana toimiva tensorilaskenta on monimutkaista matematiikkaa, jota vain harva pystyy ymmärtämään kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lörpöttelyä lörpöttelyn päälle ilman mitään järjellistä sisältöä
Onko kielellinen tai vaikka taiteellinen lahjakkuus eri asia kuin menestyä älykkyystestissä? Älykkyyshän koostuu monesta eri taipumuksesta ja isosta työmuistista. Kielellinen lahjakkuushan tarkoittaa kykyä omaksua vieraskieli kuuntelemalla ja sanat jäävät miekeen kerra vilkaisemmalla. Ei sitä voi oppia koulussa vaan se tulee luonnostaan kuin jollakin toisella on täydellinen kehonhallinta.
Kielellisesti lahjakas on ihan eri asia kuin helposti muita kieliä oppiva ihminen. Et ap vaikuta hirveän älykkäältä.
Ihan siten kuten 160 cm voi olla jonkun mielestä pitkä. 3v lapsen silmissä hän on pitkä ja 2 metrisen silmissä lyhyt. Kyse on aina katsojasta. Ymmärrätkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni kielellisesti lahjakkaat ovat yleensä lahjakkaita myös matemaattisesti eli lahjakkuus ei rajoitu vain yhteen asiaan.
Ei se niin ole vaan esim musiikillseti lahjakkaat on usein hyviä myös matemaattisesti.
Musikaaliset ihmiset ovat useimmiten sekä matemaattisesti että kielellisesti lahjakkaita, ihan tutkimustenkin mukaan. Nuo kaikki perustuvat paljon samoihin kognitiivisiin ja neurologisiin prosesseihin.
Vierailija kirjoitti:
On sellaisia kehityshäiriöitä, joissa kielelliset kyvyt ovat erinomaiset, mutta kognitiiviset älylliset kyvyt äärihuonot.
Ei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.
Miten voit pitää kielelliset kyvyt erillään kognitiivisista kyvyistä? Kielihän on aivan keskeinen kaikissa kognitiivisissa toiminnoissa. Miten sinä havaitset, muistat, puhut, kirjoitat, ylipäätään ajattelet, jos sinulla ei ole kieltä? Kielen meriktys jopa tunteiden käsittelyssä ja säätelyssä on aivan olennainen. Koko inhimillinen kulttuuri perustuu hyvin vahvasti kieleen ja kielen avulla ajattelemiseen ja tiedon jakamiseen.
On sellaisia kehityshäiriöitä, joissa kielelliset kyvyt ovat erinomaiset, mutta kognitiiviset älylliset kyvyt äärihuonot.
Ei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.