Lue keskustelun säännöt.
Miten voi olla kielellisesti lahjakas, mutta ei älykäs?
03.09.2018 |
Mun mielestä kielellisesti lahjakas tarkoittaa sellaista, joka oppii helposti kieliä ja osaa käyttää kieltä monipuolisesti ja taitavasti. Se vaatii ainakin hyvää muistia ja kykyä yhdistellä asioita monipuolisesti ja nopeasti. Yleensä kielellisesti lahjakkaalla on myös nokkela huumorintaju, mikä myös on älyyn yhdistettävä ominaisuus.
Asia jäi askarruttamaan minua äo-keskustelun tiimoilta. Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että kielellisesti taitava olisi ainakaan keskivertoa vähemmän älykäs, keskustelussa kuitenkin jotkut vaikuttivat olevan sitä mieltä, että huonot pisteet Mensan testissä saava ei ole älykäs, mutta voi olla silti esimerkiksi kielellisesti lahjakas.
Mitä olette mieltä?
Kommentit (76)
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi testaa mm. teknistä lahjakkuutta ja hahmottamista eli lähinnä miessukupuolen kykyjä.
Totta kai kielellisesti lahjakas ihminen on älykäs. Valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita.
Mittausvälineitä muuttamalla saa aina haluamansa tuloksen.
Millä perusteella valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita? Minun mielestä valtaosalla naisista kielellinen itseilmaisu on aika hyvää ja värikästä arjessa, mutta lahjakkuudella tarkoitan kyllä jo sitä vieraiden kielien omaksumista ja muutenkin erinomaista kielikorvaa.
Varmaan tämmöisellä ihmisellä yleensä tarkoitetaan tyyppiä, joka "puhuu paljon, mutta p*skaa". Monet myyjät on tämmöisiä. Monet heistä ovat myös hyviä puhumaan houkuttelevasti ja fiksun kuuloisesti, mutta sisältö vaan on ihan olematonta. Olemattomuus voi johtua joko siitä, että se ei kiinnosta tai siitä, että puhuja ei tajua sitä (eikä ehkä edes sitä, että fiksummat näkevät huuhaan taakse). Ja tosiaan, se ei vaadi mitenkään keskivertoa kummempaa älyä, eikä aina ihan sitä keskivertoakaan.
Todellinen kielellinen lahjakkuus on tosiaan sitä, että oppii kieliä ja oppii analysoimaan niitä, mikä usein on myös kielipelien ja kielihuumorin pohjalla. Ja tämmöinen on yhden sortin älykkyyttä.
Mutta kylmä tosiasia on, että älykkyys sinänsä on ihan turhaa. Sanon tämän ihmisenä, joka on parillakin eri metodilla testattu varsin älykkääksi, ja muutamalla muullakin tavalla lahjakkaaksi, mutta koska minua on kiinnostanut vain osa lahjoistani, olen kehittänyt vain osaa ja siksi vain osasta on mitään iloa kenellekään. Ja niissäkin asioissa on vain yksi jossa minua lahjattomammat eivät menesty lähes tai ihan yhtä hyvin pelkän työn avulla. Oikeasti työllä pääsee todella pitkälle ja ilman sitä ei pääse mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Onko kovinkin yleistä, että joku on oikein taitava äidinkielessä, mutta oppii muita kieliä jähmeästi? Oletan, että ei. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa valtaosa naisista kielellisesti lahjakkaita! No ainakin tässä oli viikon huumoripläjäys!
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Tämä. Myös kyvykkyys lyriikan ja proosan saralla kertoo kielelleisestä lahjakkuudesta. Vieraiden kielten oppiminenhan on suurimmaksi osaksi ulkoa opettelua ja kieliopin omaksumista - siihen pystyy jokainen pelkällö ahkeruudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Onko kovinkin yleistä, että joku on oikein taitava äidinkielessä, mutta oppii muita kieliä jähmeästi? Oletan, että ei. Ap
Mä olen aina ollut tuollainen. Äidinkieli meni koulussa aina hyvin ja joskus haaveilin jopa kirjailijan ammatista, kun lahjoja kirjoittamiseen on. Mutta voi taivas nuo vieraat kielet, ei taivu, ei sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Ap on älykäs.
No en mä sitä hakenut, että tässä keskustelussa täytyy se todeta, vaikka pelkäsinkin että aloitus tulkitaan niin... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi testaa mm. teknistä lahjakkuutta ja hahmottamista eli lähinnä miessukupuolen kykyjä.
Totta kai kielellisesti lahjakas ihminen on älykäs. Valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita.
Mittausvälineitä muuttamalla saa aina haluamansa tuloksen.
Millä perusteella valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita? Minun mielestä valtaosalla naisista kielellinen itseilmaisu on aika hyvää ja värikästä arjessa, mutta lahjakkuudella tarkoitan kyllä jo sitä vieraiden kielien omaksumista ja muutenkin erinomaista kielikorvaa.
Koska me olemme. On myös teitä, jotka ette ole.
Todettu tekemilläni luotettavilla "Mensa"-testeillä.
Muistaakseni kielellisesti lahjakkaat ovat yleensä lahjakkaita myös matemaattisesti eli lahjakkuus ei rajoitu vain yhteen asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen juuri tuollainen tapaus. Olen matemaattis-loogisessa mielessä tyhmä kuin saapas, aina ollut. Mutta kielet on mulle ollut aina helppoja. Eihän niissä tarvita älyä, vaan lähinnä muistia ja ahkeruutta opiskella sääntöjä, sanoja jne. Ei tarvitse osata itse päätellä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni kielellisesti lahjakkaat ovat yleensä lahjakkaita myös matemaattisesti eli lahjakkuus ei rajoitu vain yhteen asiaan.
Eri asia osaako tai tajuaako kaikki hyödyntää asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Tämä. Myös kyvykkyys lyriikan ja proosan saralla kertoo kielelleisestä lahjakkuudesta. Vieraiden kielten oppiminenhan on suurimmaksi osaksi ulkoa opettelua ja kieliopin omaksumista - siihen pystyy jokainen pelkällö ahkeruudella.
Moni oppii uusia kieliä helposti ilman ahkeruutta, sanat ja systeemit jää helposti mieleen mitenkään ulkoa opettelematta. Onhan maailmalla ihmisiä jotka osaa monia kieliä mitään kouluja käymättä ja kielioppia osaamatta - ovat vaan puhuneet monien erikielisten ihmisten kanssa. Ap
Olen tuollainen: todettu testeissä kielellisesti poikkeuksellisen lahjakkaaksi mutta niiden Mensa-testien mukaan olen vähä-älyinen :D Ne mittaa jotain sellaista mitä mulla ei lainkaan ole
Vierailija kirjoitti:
Mä olen juuri tuollainen tapaus. Olen matemaattis-loogisessa mielessä tyhmä kuin saapas, aina ollut. Mutta kielet on mulle ollut aina helppoja. Eihän niissä tarvita älyä, vaan lähinnä muistia ja ahkeruutta opiskella sääntöjä, sanoja jne. Ei tarvitse osata itse päätellä mitään.
Matematiikka ja logiikka tulee erottaa toisistaan koska matemaattisuuteen liitty ominainen edellytyshahmottaa numeraalisiaa ideoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Tämä. Myös kyvykkyys lyriikan ja proosan saralla kertoo kielelleisestä lahjakkuudesta. Vieraiden kielten oppiminenhan on suurimmaksi osaksi ulkoa opettelua ja kieliopin omaksumista - siihen pystyy jokainen pelkällö ahkeruudella.
Moni oppii uusia kieliä helposti ilman ahkeruutta, sanat ja systeemit jää helposti mieleen mitenkään ulkoa opettelematta. Onhan maailmalla ihmisiä jotka osaa monia kieliä mitään kouluja käymättä ja kielioppia osaamatta - ovat vaan puhuneet monien erikielisten ihmisten kanssa. Ap
Kyllä, mutta uusien kielten handlaaminen helposti on vain yksi osa kielellistä lahjakkuutta. Se, että taivut siinä moneen, (lyriikka, proosa), tuotat sitä sujuvasti, ehkä jopa uutta luoden - se on lahjakkuutta.
Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä kuten muutkin älykkyystestit. Jos tuosta testistä tulee korkeat pisteet, se tarkoittaa lahjakkuutta muillakin älykkyyden osa-alueella. Älykkyys voi olla profiililtaan eri tavoin painottunut, mutta jos puhutaan korkeista pisteistä, niin niitä ei pysty saavuttamaan yhden osa-alueen vahvuuksilla. Itseäni ei ole Mensan testillä testattu, tekemässäni testissä oli verbaalista suorituskykyä mittaava osio myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Tämä. Myös kyvykkyys lyriikan ja proosan saralla kertoo kielelleisestä lahjakkuudesta. Vieraiden kielten oppiminenhan on suurimmaksi osaksi ulkoa opettelua ja kieliopin omaksumista - siihen pystyy jokainen pelkällö ahkeruudella.
SNIP Onhan maailmalla ihmisiä jotka osaa monia kieliä SNIP kielioppia osaamatta SNIP Ap
Ei ole mahdollista. Kielioppi on kieli.
Mensan testi testaa mm. teknistä lahjakkuutta ja hahmottamista eli lähinnä miessukupuolen kykyjä.
Totta kai kielellisesti lahjakas ihminen on älykäs. Valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita.
Mittausvälineitä muuttamalla saa aina haluamansa tuloksen.