Lue keskustelun säännöt.
Miten voi olla kielellisesti lahjakas, mutta ei älykäs?
03.09.2018 |
Mun mielestä kielellisesti lahjakas tarkoittaa sellaista, joka oppii helposti kieliä ja osaa käyttää kieltä monipuolisesti ja taitavasti. Se vaatii ainakin hyvää muistia ja kykyä yhdistellä asioita monipuolisesti ja nopeasti. Yleensä kielellisesti lahjakkaalla on myös nokkela huumorintaju, mikä myös on älyyn yhdistettävä ominaisuus.
Asia jäi askarruttamaan minua äo-keskustelun tiimoilta. Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että kielellisesti taitava olisi ainakaan keskivertoa vähemmän älykäs, keskustelussa kuitenkin jotkut vaikuttivat olevan sitä mieltä, että huonot pisteet Mensan testissä saava ei ole älykäs, mutta voi olla silti esimerkiksi kielellisesti lahjakas.
Mitä olette mieltä?
Kommentit (76)
Kielellinen lahjakkuus korreloi myös korkean ÄO:n kanssa. Tätä on ihan tutkittukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä kuten muutkin älykkyystestit. Jos tuosta testistä tulee korkeat pisteet, se tarkoittaa lahjakkuutta muillakin älykkyyden osa-alueella. Älykkyys voi olla profiililtaan eri tavoin painottunut, mutta jos puhutaan korkeista pisteistä, niin niitä ei pysty saavuttamaan yhden osa-alueen vahvuuksilla. Itseäni ei ole Mensan testillä testattu, tekemässäni testissä oli verbaalista suorituskykyä mittaava osio myös.
Avaruudellinen logiikkaa on vissiiin yleislogikkann tajuaaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Tämä. Myös kyvykkyys lyriikan ja proosan saralla kertoo kielelleisestä lahjakkuudesta. Vieraiden kielten oppiminenhan on suurimmaksi osaksi ulkoa opettelua ja kieliopin omaksumista - siihen pystyy jokainen pelkällö ahkeruudella.
Moni oppii uusia kieliä helposti ilman ahkeruutta, sanat ja systeemit jää helposti mieleen mitenkään ulkoa opettelematta. Onhan maailmalla ihmisiä jotka osaa monia kieliä mitään kouluja käymättä ja kielioppia osaamatta - ovat vaan puhuneet monien erikielisten ihmisten kanssa. Ap
Kyllä, mutta uusien kielten handlaaminen helposti on vain yksi osa kielellistä lahjakkuutta. Se, että taivut siinä moneen, (lyriikka, proosa), tuotat sitä sujuvasti, ehkä jopa uutta luoden - se on lahjakkuutta.
Niin, ei varmaan ole mitään virallista määritelmää, mitä tarkoittaa kielellinen lahjakkuus. Ajattelen itse jotenkin siten, että kielellinen lahjakkuus on pohjana oleva ominaisuus, joka on aika synnynnäinen ja lapsuudessa kehittynyt, ja sisältää noita molempia - kykyä oppia kieltä/kieliä ja tuottaa sitä. Sitten jos se lahjakkuus on, niin voi halutessaan erikoistua harjaannuttamaan jompaa kumpaa osa-aluetta tai molempia. Mun on vaikea uskoa, että toinen voisi olla ilman toista, mutta en kiellä etteikö se olisi mahdollista.
Minäpäs olen tyhmempi kuin kukaan teistä, nih.
No jos on vaikka joku hahmotushäiriö, niin kuviotestit ei ehkä niin hyvin mene. Tai sitten on ihan vain ahdistunut tai masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielellinen lahjakkuus korreloi myös korkean ÄO:n kanssa. Tätä on ihan tutkittukin.
Aivan, mutta silloinhan pitäisi olla harvinainen poikkeus, että jollain on matala tai tavallinen äo, mutta kielellinen lahjakkuus todetaan tavallista korkeammaksi?! Tätä juuri hain aloituksessa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.
Tämä. Myös kyvykkyys lyriikan ja proosan saralla kertoo kielelleisestä lahjakkuudesta. Vieraiden kielten oppiminenhan on suurimmaksi osaksi ulkoa opettelua ja kieliopin omaksumista - siihen pystyy jokainen pelkällö ahkeruudella.
Moni oppii uusia kieliä helposti ilman ahkeruutta, sanat ja systeemit jää helposti mieleen mitenkään ulkoa opettelematta. Onhan maailmalla ihmisiä jotka osaa monia kieliä mitään kouluja käymättä ja kielioppia osaamatta - ovat vaan puhuneet monien erikielisten ihmisten kanssa. Ap
Kyllä, mutta uusien kielten handlaaminen helposti on vain yksi osa kielellistä lahjakkuutta. Se, että taivut siinä moneen, (lyriikka, proosa), tuotat sitä sujuvasti, ehkä jopa uutta luoden - se on lahjakkuutta.
Niin, se on lahjakkuutta, ei älykkyyttä. Älykkyydestä on suht yhtenäinen näkemys mitä se sisältää, lahjakkuus voi olla paljon kapea-alaisempaa. Älykkyys on sikäli aina eduksi, että voi kehittää lahjakkuuttaan älynsä avulla enemmän kuin sellainen, joka on vain lahjakas, mutta ei älykäs. Poikkeuksellisuuteen tai nerouteen kuuluu monesti se, että ymmärtää kehittyä omanlaisekseen, näkee ne asiat, joita muut eivät ole nähneet ja saavuttaa näin jotakin ainutlaatuisen uutta. Älykkyys auttaa myös hahmottamaan todellista suorituskykyä. Harvoin todella älykkäät suhtautuvat työhönsä ylimielisesti, vaan näkevät, että oma taso tulee aina vastaan, kun rima kohoaa riittävästi. Ilman tuota viimeksimainittua tuskin on sieltä fiksummasta päästä älykkyyden janaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiellinen lahjakkuus ei ole vain sitä että oppii kieliä helposti, vaan pystyy esim yhdistelemään lauseita loogisesti ja tekemään loogisia päättelyjä kielen avulla. Minä kykenen siihen helposti, mutta jos kielen tilalle vaihdetaan joku muu väline jonka perusteella pitäisi tehdä loogisia päätelmiä, esim numerot tai kuviot, en kykene siihen enää lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä kuten muutkin älykkyystestit. Jos tuosta testistä tulee korkeat pisteet, se tarkoittaa lahjakkuutta muillakin älykkyyden osa-alueella. Älykkyys voi olla profiililtaan eri tavoin painottunut, mutta jos puhutaan korkeista pisteistä, niin niitä ei pysty saavuttamaan yhden osa-alueen vahvuuksilla. Itseäni ei ole Mensan testillä testattu, tekemässäni testissä oli verbaalista suorituskykyä mittaava osio myös.
Avaruudellinen logiikkaa on vissiiin yleislogikkann tajuaaa.
Elii voisi sanoaa jokseenkin että se on reiluin testi sinälläään. Yleensä logiikkaa opppimisessa näkyy esim siinä milllä tavoin kykeneee vaikkapaa ottamaaan asiatt haltuunn niin että sen kykenee muokkamaan nopeastoii itsellee sopivaan muotooon omaksuaa asia nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä kuten muutkin älykkyystestit. Jos tuosta testistä tulee korkeat pisteet, se tarkoittaa lahjakkuutta muillakin älykkyyden osa-alueella. Älykkyys voi olla profiililtaan eri tavoin painottunut, mutta jos puhutaan korkeista pisteistä, niin niitä ei pysty saavuttamaan yhden osa-alueen vahvuuksilla. Itseäni ei ole Mensan testillä testattu, tekemässäni testissä oli verbaalista suorituskykyä mittaava osio myös.
Avaruudellinen logiikkaa on vissiiin yleislogikkann tajuaaa.
Elii voisi sanoaa jokseenkin että se on reiluin testi sinälläään. Yleensä logiikkaa opppimisessa näkyy esim siinä milllä tavoin kykeneee vaikkapaa ottamaaan asiatt haltuunn niin että sen kykenee muokkamaan nopeastoii itsellee sopivaan muotooon omaksuaa asia nopeasti.
Taii että se ehkää se siinä millä tavoiin se hyödytttää elämässsä, työssä ja arjersssa.
Kaks ihan eriasiaa noi ''kielellisesti lahjakas'' ja hyvä kielipää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellinen lahjakkuus korreloi myös korkean ÄO:n kanssa. Tätä on ihan tutkittukin.
Aivan, mutta silloinhan pitäisi olla harvinainen poikkeus, että jollain on matala tai tavallinen äo, mutta kielellinen lahjakkuus todetaan tavallista korkeammaksi?! Tätä juuri hain aloituksessa. Ap
Epätasaista kyvykkyyttä esiintyy ainakin aspergereilla...
Vierailija kirjoitti:
Kiellinen lahjakkuus ei ole vain sitä että oppii kieliä helposti, vaan pystyy esim yhdistelemään lauseita loogisesti ja tekemään loogisia päättelyjä kielen avulla.
Ja tämä on joku virallinen määritelmä? Jooei. Ihan perheestänne te näitä revitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielellinen lahjakkuus korreloi myös korkean ÄO:n kanssa. Tätä on ihan tutkittukin.
Aivan, mutta silloinhan pitäisi olla harvinainen poikkeus, että jollain on matala tai tavallinen äo, mutta kielellinen lahjakkuus todetaan tavallista korkeammaksi?! Tätä juuri hain aloituksessa. Ap
Epätasaista kyvykkyyttä esiintyy ainakin aspergereilla...
Näillä olen tavannut uskomattomia (kapea-alaisia) suorituksia.
Vierailija kirjoitti:
Kiellinen lahjakkuus ei ole vain sitä että oppii kieliä helposti, vaan pystyy esim yhdistelemään lauseita loogisesti ja tekemään loogisia päättelyjä kielen avulla. Minä kykenen siihen helposti, mutta jos kielen tilalle vaihdetaan joku muu väline jonka perusteella pitäisi tehdä loogisia päätelmiä, esim numerot tai kuviot, en kykene siihen enää lainkaan.
Mutta voisiko se johtua siihen, että et ole tottunut käyttämään numeroita ja kuvioita välineinä? Jos olisit tasaisesti keskittynyt kaikkiin yhtä paljon, olisit ehkä yhtä taitava kaikissa, mutta nyt olet valinnut kielen omimmaksesi, koska se on eniten miellyttänyt ja olet saanut onnistumisen kokemuksia? Ap
On myös ollut lähes täydellistä lausuntaa mutta kielellisesti sitten melko lahjaton.
Ällöttää ihmiset jotka kuvittelevat olevansa tosi älykkäitä.
Stubb on hyvä esimerkki. Osaa taustan ja kasvuympäristön takia useita kieliä. Lukee sosiaalisia tilanteita ja toimii mummeleitten, virastomestarien ja diplomaattien joukossa.
On kuitenkin huono tai oikeastaan erittäin huono matematiikassa ja monessa hallinnon rakenteiden ymmärtämisessä. Siksi oli katastrofi ministerinä vaikka julkisuuskuva säilyi.
Itse olen kielellisesti lahjakas. Puhun sujuvasti kuutta kieltä ja leikittelen verbaliikalla mielelläni. Olen myös hauska ja nokkela. Tuo matematiikka tai mensan testit ovat kynnyskiveni, joten kai minä olen tyhmä sitten. :D