Miten voi olla kielellisesti lahjakas, mutta ei älykäs?

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Juu, älykkyyteeni riittää juuri ja juuri tunnistamaan huvittavat asiat. Vai onkohan se lahjakkuutta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Juu, älykkyyteeni riittää juuri ja juuri tunnistamaan huvittavat asiat. Vai onkohan se lahjakkuutta? 

Älykkyytesi riittää sitten kaiketi siihen, että ymmärrät sen, että kun maallikot sanovat, että asiasta on kiistaa tiedemaailmassa, niin todellisuudessa ei ole kiistaa, vaan asia on ihan selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vieraiden kielten nopea oppiminen ole edellytys kielelliselle lahjakkuudelle, riittää että käyttää sujuvasti äidinkieltään.

Onko kovinkin yleistä, että joku on oikein taitava äidinkielessä, mutta oppii muita kieliä jähmeästi? Oletan, että ei. Ap

Mä olen aina ollut hyvä äidinkielessä, todistuksissa kymppejä ja yo-kokeista laudatur, mutta vieraat kielet ei tahdo upota mitenkään. Mielestäni nuo ovat kaksi eri taitoa.

Nykyään opiskelen kielialalla ja sen myötä on kehittynyt jonkinlainen universaali ymmärrys siitä miten kielet toimivat, mutta se ei auta uuden kielen sanojen tai varsinkaan epäsäännöllisten aikamuotojen ulkoa muistamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin koulussa ne, joilla oli 10 pitkässä matikassa, olivat taitavia myös äidinkielessä ja kielissä.

Matematiikkaa osaattomalla kielinerolla voi olla jonkinlainen hahmotushäiriö.

Kyllä se näin on, että älykkyystesteissä hyvin korkeita pisteitä saaneet menestyvät kaikissa aineissa, ovat monilahjakkaita. Oppiminen on heille helppoa. Älykkyystestit mittaavat yleisälykkyyttä, mutta joku voi silti olla hyvin lahjakas yksittäisellä alueella, hänellä ei silti voi olla korkeaa pistemäärää virallisessa älykkyystestissä. Tämä on siis vastaus ap:lle.

Minä olen kielellisesti lahjakas tai ainakin omaan jotain, joka auttaa vieraiden kielten oppimista ja pidänkin kielistä paljon. Muistan visuaalisesti hyvin sanoja, miltä näyttää eri kirjaimet ja niiden järjestys, sekä sanojen järjestys lauseessa. Ja kun minä kuulen vieraan kielen niin se on kuin laulua - siinä on painoja eri kohdissa, korkeita tai matalia, mitkä auttaa vielä lisää muistamaan rakennetta. Myös ääntäminen on verrattavissa laulamiseen koska silloin täytyy etsiä ja löytää oikea äänne. Suomihan ei sisällä kaikkien kielien olemassa olevia äänteitä, vaan ne täytyy erikseen opetella. Tässä siis halusin selittää miltä kielellinen "lahjakkuus" minulle näyttää, mutta älykkyyteen en ota kantaa. Mensa luvuin olen epävirallisesti 123, mutta matemaattisuus ym. ei ole minun vahvuuteni.

Työpaikan soveltuvuusarvioinnissa sain kielellisen lahjakkuuden osalta huipputuloksen l. 95% verrokkiryhmästä (johto ja asiantuntijat) sai minua huonomman tuloksen. Matikkakin meni keskivertoa paremmin, mikä yllätti, koska en pidä itseäni matemaattisesti lahjakkaana. Esim lukiossa pitkä matikka oli liikaa.

Kielellisen lahjakkuuden olen itse tajunnut, sanaleikit ja muu verbaalinen nokkeluus ovat aina olleet mulle ominaisia. Ei siitä silti ammattia tullut ja koulumenestys oli sellaista keskivertoa. Tuskin pärjäisin Mensan testeissä mitenkään erityisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Juu, älykkyyteeni riittää juuri ja juuri tunnistamaan huvittavat asiat. Vai onkohan se lahjakkuutta? 

Älykkyytesi riittää sitten kaiketi siihen, että ymmärrät sen, että kun maallikot sanovat, että asiasta on kiistaa tiedemaailmassa, niin todellisuudessa ei ole kiistaa, vaan asia on ihan selvä.

Ei siitä mitään kiistaa ole. Korkeimpia pistemääriä saaneet eivät saisi korkeita pisteitä, elleivät olisi hyviä jokaisella osa-alueella. Vähemmän pisteitä saaneissa voi sitten olla niitä, jotka eivät ole hyviä matikassa, mutta ovat lahjakkaita verbaalisesti. Itse asia ei siitä mitenkään muutu, ei myöskään mielestäni ole vaikeatajuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Juu, älykkyyteeni riittää juuri ja juuri tunnistamaan huvittavat asiat. Vai onkohan se lahjakkuutta? 

Älykkyytesi riittää sitten kaiketi siihen, että ymmärrät sen, että kun maallikot sanovat, että asiasta on kiistaa tiedemaailmassa, niin todellisuudessa ei ole kiistaa, vaan asia on ihan selvä.

Ei siitä mitään kiistaa ole. Korkeimpia pistemääriä saaneet eivät saisi korkeita pisteitä, elleivät olisi hyviä jokaisella osa-alueella. Vähemmän pisteitä saaneissa voi sitten olla niitä, jotka eivät ole hyviä matikassa, mutta ovat lahjakkaita verbaalisesti. Itse asia ei siitä mitenkään muutu, ei myöskään mielestäni ole vaikeatajuinen.

Mistä ei ole kiistaa - älykkyyden määritelmästä tieteen piirissäkö? Asiasta on kiistelty pitkään ja kiistellään edelleen. Se ei ole mikään mielipidekysymys vaan helposti todennettavissa oleva fakta. Älykkyystestistä saatu pistemäärä taas ei ole sama asia kuin älykkyys (koska siitä ei ole olemassa yksiselitteistä, tieteellisesti validoitua määritelmää).  

up

Oppiihan pienet lapsetkin uuden kielen usein nopeasti. Esimerkiksi viisivuotiaana Suomeen tulleet maahan muuttajat puhuvat jo teininä kuin natiivit. Sekä on olemassa jopa älyllisesti kehitysvammaisia, jotka pystyvät puhumaan sujuvasti jotain vierasta kieltä. Näissä tapauksissa tosin kehitysvamma on lievä ja taustalla on asuminen jossain toisessa maassa.

Itse käytän psykologina "älykkyystestiä", jossa älykkyys on jaettu kielelliseen päättelyyn, näönvaraiseen päättelyyn, prosessointinopeuteen ja työmuistin kapasiteettiin. Tarkoituksena ei niinkään ole laskea mitään älykkyysosamäärää, vaan saada selville se yksilöllinen profiili.

Yleensä ihmiset ovat kaikilla osa-alueilla melko samalla tasolla, mutta poikkeuksia on paljon. Kielellisessä erityisvaikeudessa painottuvat kielellisen päättelyn ongelmat, esim kuvajoukon jatkaminen sen sijaan onnistuu. Lukivaikeuden taustatekijä on heikko työmuisti. Hahmotushäiriössä nimenomaan visuaaliset tehtävät ovat vaikeita.

Kielellisen päättelyn arviossa korostuu käsitteiden hallinta, eli kyky ilmaista suuri määrä tietoa lyhyesti ja täsmällisesti. Sananselitystä ja yläkäsitteen löytämistä esimerkiksi. Ei siis kysellä, miten sujuu kielioppi tai vieraat kielet, vaan arvioidaan kykyä ymmärtää ja tuottaa kieltä ja käyttää sitä päättelyn välineenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Juu, älykkyyteeni riittää juuri ja juuri tunnistamaan huvittavat asiat. Vai onkohan se lahjakkuutta? 

Älykkyytesi riittää sitten kaiketi siihen, että ymmärrät sen, että kun maallikot sanovat, että asiasta on kiistaa tiedemaailmassa, niin todellisuudessa ei ole kiistaa, vaan asia on ihan selvä.

Ei siitä mitään kiistaa ole. Korkeimpia pistemääriä saaneet eivät saisi korkeita pisteitä, elleivät olisi hyviä jokaisella osa-alueella. Vähemmän pisteitä saaneissa voi sitten olla niitä, jotka eivät ole hyviä matikassa, mutta ovat lahjakkaita verbaalisesti. Itse asia ei siitä mitenkään muutu, ei myöskään mielestäni ole vaikeatajuinen.

Mistä ei ole kiistaa - älykkyyden määritelmästä tieteen piirissäkö? Asiasta on kiistelty pitkään ja kiistellään edelleen. Se ei ole mikään mielipidekysymys vaan helposti todennettavissa oleva fakta. Älykkyystestistä saatu pistemäärä taas ei ole sama asia kuin älykkyys (koska siitä ei ole olemassa yksiselitteistä, tieteellisesti validoitua määritelmää).  

Siitä ei ole kiistaa, etteikö älykkyystesti mittaisi älykkyyttä siten kuin testin tekijät määrittävät.

Et todennäköisesti ole tutkija, sillä muuten tietäisit, että jokaisen tutkimuskäytössä olevan testin lähtökohta ovat tarkasti määritellyt lähtökohdat ja käsitteet rajoituksineen. Tässä mielessä tiede ei koskaan ole absoluuttisesti totta, sillä tiede on itseään korjaava ja täydentävä, toistettavissa ja todistettavissa oleva tutkimusmenetelmä.

Se, miten eri käsitteitä määritellään on jokaisen tutkimuksen lähtöasetelma, joten viestisi sisältää truismin. Jokainen tutkimus alkaa siitä, että otetaan kantaa niihin käsitteisiin, joita käytetään. Mitään "tieteellisesti todettua älykkyyden määritelmää" ei siis koskaan voi ollakaan olemassa. Jos sellaista joku väittää, ei hänen tekstinsä ole tutkimusta/tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huvittavaa seurata sivutolkulla jatkuvaa maallikkojen sapelienkalistelua asiassa, joka on tiedemaailmassakin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Sinähän sen tiedät.

Juu, älykkyyteeni riittää juuri ja juuri tunnistamaan huvittavat asiat. Vai onkohan se lahjakkuutta? 

Älykkyytesi riittää sitten kaiketi siihen, että ymmärrät sen, että kun maallikot sanovat, että asiasta on kiistaa tiedemaailmassa, niin todellisuudessa ei ole kiistaa, vaan asia on ihan selvä.

Ei siitä mitään kiistaa ole. Korkeimpia pistemääriä saaneet eivät saisi korkeita pisteitä, elleivät olisi hyviä jokaisella osa-alueella. Vähemmän pisteitä saaneissa voi sitten olla niitä, jotka eivät ole hyviä matikassa, mutta ovat lahjakkaita verbaalisesti. Itse asia ei siitä mitenkään muutu, ei myöskään mielestäni ole vaikeatajuinen.

Mistä ei ole kiistaa - älykkyyden määritelmästä tieteen piirissäkö? Asiasta on kiistelty pitkään ja kiistellään edelleen. Se ei ole mikään mielipidekysymys vaan helposti todennettavissa oleva fakta. Älykkyystestistä saatu pistemäärä taas ei ole sama asia kuin älykkyys (koska siitä ei ole olemassa yksiselitteistä, tieteellisesti validoitua määritelmää).  

Siitä ei ole kiistaa, etteikö älykkyystesti mittaisi älykkyyttä siten kuin testin tekijät määrittävät.

Et todennäköisesti ole tutkija, sillä muuten tietäisit, että jokaisen tutkimuskäytössä olevan testin lähtökohta ovat tarkasti määritellyt lähtökohdat ja käsitteet rajoituksineen. Tässä mielessä tiede ei koskaan ole absoluuttisesti totta, sillä tiede on itseään korjaava ja täydentävä, toistettavissa ja todistettavissa oleva tutkimusmenetelmä.

Se, miten eri käsitteitä määritellään on jokaisen tutkimuksen lähtöasetelma, joten viestisi sisältää truismin. Jokainen tutkimus alkaa siitä, että otetaan kantaa niihin käsitteisiin, joita käytetään. Mitään "tieteellisesti todettua älykkyyden määritelmää" ei siis koskaan voi ollakaan olemassa. Jos sellaista joku väittää, ei hänen tekstinsä ole tutkimusta/tiedettä.

Kyllä, standardoitu älykkyystesti mittaa korkeintaan sitä, mitä sen väitetään mittaavan. "Absoluuttista älykkyyttä" se ei mittaa, koska se on mahdotonta. Älykkyystesti antaa tulokseksi älykkyysosamäärän, ei "älykkyyden määrää". Eli, kuten jo edellä sanoin: älykkyystestistä saatu pistemäärä ei ole sama asia kuin älykkyys.

Matikka oli koulussa 9-10 ja kielet enkku ja ruotsi 4-6 :D