Lue keskustelun säännöt.
Miten voi olla kielellisesti lahjakas, mutta ei älykäs?
03.09.2018 |
Mun mielestä kielellisesti lahjakas tarkoittaa sellaista, joka oppii helposti kieliä ja osaa käyttää kieltä monipuolisesti ja taitavasti. Se vaatii ainakin hyvää muistia ja kykyä yhdistellä asioita monipuolisesti ja nopeasti. Yleensä kielellisesti lahjakkaalla on myös nokkela huumorintaju, mikä myös on älyyn yhdistettävä ominaisuus.
Asia jäi askarruttamaan minua äo-keskustelun tiimoilta. Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että kielellisesti taitava olisi ainakaan keskivertoa vähemmän älykäs, keskustelussa kuitenkin jotkut vaikuttivat olevan sitä mieltä, että huonot pisteet Mensan testissä saava ei ole älykäs, mutta voi olla silti esimerkiksi kielellisesti lahjakas.
Mitä olette mieltä?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni kielellisesti lahjakkaat ovat yleensä lahjakkaita myös matemaattisesti eli lahjakkuus ei rajoitu vain yhteen asiaan.
Ei se niin ole vaan esim musiikillseti lahjakkaat on usein hyviä myös matemaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stubb on hyvä esimerkki. Osaa taustan ja kasvuympäristön takia useita kieliä. Lukee sosiaalisia tilanteita ja toimii mummeleitten, virastomestarien ja diplomaattien joukossa.
On kuitenkin huono tai oikeastaan erittäin huono matematiikassa ja monessa hallinnon rakenteiden ymmärtämisessä. Siksi oli katastrofi ministerinä vaikka julkisuuskuva säilyi.
Stubbilla on huono empatiakyky ja kehnot sosiaaliset taidot. Verbaalinen hän kyllä on, mutta se on aivan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Stubb on hyvä esimerkki. Osaa taustan ja kasvuympäristön takia useita kieliä. Lukee sosiaalisia tilanteita ja toimii mummeleitten, virastomestarien ja diplomaattien joukossa.
On kuitenkin huono tai oikeastaan erittäin huono matematiikassa ja monessa hallinnon rakenteiden ymmärtämisessä. Siksi oli katastrofi ministerinä vaikka julkisuuskuva säilyi.
Ei Stupido ole kielellisesti lahjakas . Kävi ruots. koulun oppi suomen koska 95 pros täällä puhuu sitä siltä ei voi välttyä ja englanti / saksa on ruotsin sukukieliä eikä silloin vaikea oppia.
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Lapsena "opittu" kieli/kielet on äidinkieliä, mutta niitä ei opita, ne omaksutaan. Se on eri prosessi kuin aikuisena. Kielioppi on kieli, sitä ei voi jättää huomiotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan korkea Äo ei takaa kielissä menestymistä. Itselleni kielet ovat aina olleet vaikeita, johtuen lukihäiriöstä. Minulla on myös huono sävelkorva, joka vaikeuttanee kielten oppimista.
Äo:ni on testattu ja se on erittäin korkea.
Kielellisesti älykäs ei ole välttämättä matemaattis-loogisesti älykäs.
"Kokonaisälykkyydestä" ei ylipäätään ole mitään tieteellisesti pätevää määritelmää. Tästä käydään jatkuvaa - todennäköisesti ikuista - väittelyä tiedemaailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mensan testi testaa mm. teknistä lahjakkuutta ja hahmottamista eli lähinnä miessukupuolen kykyjä.
Totta kai kielellisesti lahjakas ihminen on älykäs. Valtaosa naisista on kielellisesti lahjakkaita.
Mittausvälineitä muuttamalla saa aina haluamansa tuloksen.
Valtaosa naisista EI ole kielellisesti lahjakkaita. Tämä on taas tätä "kaikki ollaan above average". Jos niin olisi mittaustavassa olisi vika.
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti älykäs ei ole välttämättä matemaattis-loogisesti älykäs.
"Kokonaisälykkyydestä" ei ylipäätään ole mitään tieteellisesti pätevää määritelmää. Tästä käydään jatkuvaa - todennäköisesti ikuista - väittelyä tiedemaailmassa.
Sinähän sen tiedät. https://www.youtube.com/watch?v=3QeRB-XbM2s
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku voi sanoa että on älykkyyttä muistaa joku sana ja tietää mitenkä joku lause pistetään äidinkielellisesti tietyn kielen järjestykseen. Eihän se ole mitään älykkyyttä vaan kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan ja lisäksi vielä se että mikä on kiinnostuksen taustalla. Halu lähteä ulkomaille, työskennellä ulkomailla tai vaikka päteä taidoilla. Jos matemaattisesti älykästä vertaa niin kyllä se että olet matemaattisesti älykäs niin ei ole verrattavissa kielten opiskeluun. Jos kieliä ei osaa niin sen oppii kyllä. Matematiikkaa et oikein voi myöhemmin oppia kun sen opetteluun mennään askel askeleelta vaativampaan. Jos joku osuus on peitossa niin se hankaloittaa. Toki mahdollista mutta erittäin vaikeaa itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Joo, lapset oppii yleensä hyvin kielen, koska aivot on alttiissa vaiheessa/plastisemmat tai jotain. Mutta yksilöissä on varmasti huomattavia eroja sekä lapsissa ja aikuisissa, joku oppii nopeasti ja hyvin, joku hitaasti ja huonommin. Pitäis varmaan lukea aiheesta enemmän. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa että on älykkyyttä muistaa joku sana ja tietää mitenkä joku lause pistetään äidinkielellisesti tietyn kielen järjestykseen. Eihän se ole mitään älykkyyttä vaan kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan
Kieli =/= kulttuuri.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kielellisesti lahjakas tarkoittaa sellaista, joka oppii helposti kieliä ja osaa käyttää kieltä monipuolisesti ja taitavasti. Se vaatii ainakin hyvää muistia ja kykyä yhdistellä asioita monipuolisesti ja nopeasti. Yleensä kielellisesti lahjakkaalla on myös nokkela huumorintaju, mikä myös on älyyn yhdistettävä ominaisuus.
Asia jäi askarruttamaan minua äo-keskustelun tiimoilta. Minusta vaikuttaa mahdottomalta, että kielellisesti taitava olisi ainakaan keskivertoa vähemmän älykäs, keskustelussa kuitenkin jotkut vaikuttivat olevan sitä mieltä, että huonot pisteet Mensan testissä saava ei ole älykäs, mutta voi olla silti esimerkiksi kielellisesti lahjakas.
Mitä olette mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Joo, lapset oppii yleensä hyvin kielen, koska aivot on alttiissa vaiheessa/plastisemmat tai jotain. Mutta yksilöissä on varmasti huomattavia eroja sekä lapsissa ja aikuisissa, joku oppii nopeasti ja hyvin, joku hitaasti ja huonommin. Pitäis varmaan lukea aiheesta enemmän. Ap
Pitäis. Lopputuloksessa ei ole eroja, ja prosessikin on pitkälti kaikilla sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Lapsena "opittu" kieli/kielet on äidinkieliä, mutta niitä ei opita, ne omaksutaan. Se on eri prosessi kuin aikuisena. Kielioppi on kieli, sitä ei voi jättää huomiotta.
Älä usko kaikkea, mitä sinulle on oppilaitoksissa opetettu. Hanki laajemmin tietoa, käytä omaa ajattelua ja ymmärrystäsi. Kyllä se äidinkieli opitaan, vaikka sitä kuinka omaksumiseksi kutsutaan. Samaan aikaan voidaan oppia eli "omaksua" useampikin kieli. Ja todellakin, se ei vaadi kovin suurta älykkyyttä. Jos haluat pitää tiukasti käsitteistä kiinni niin, että "kielioppi on kieli", niin ei senkään oppiminen suurta älyä vaadi, myös sen oppivat lapset lähes täydellisesti jo ennen äidinkielen kieliopin opiskelua. Kumpi on tärkeämpää, hallita kieli oikein (kieliopillisesti), vai tuntea kieliopin käsitteet. Jos osaa joitakin kieliä hyvin, opittuaan ne esimerkiksi jo lapsena monikielisessä perheessä, katson että hänen voidaan sanoa osaavan monia kieliä. Mielestäni menee vähän saivarteluksi määritellä kielitaito sen pohjalta, miten hyvin tuntee kieliopin käsitteet. Valtaosa ihmisistä unohtaa ne peruskoulun jälkeen ennemmin tai myöhemmin, silti he hallitsevat sekä äidinkielen että monesti muitakin kieliä.
Käsittelillä voi saivarrella, mutta enemmän alitajuisen, vähemmän tietoisen prosessin avulla voi oppia aikuisenakin uutta kieltä nopeammin kuin tietoisen prosessin avulla. Voit kutsua sitä omaksumiseksi, mutta jos henkilö lopulta hallitsee vieraan kielen puhumisen ja kirjoittamisen hyvin, on tapana sanoa että hän osaa tätä kieltä hyvin.
Ainakin koulussa ne, joilla oli 10 pitkässä matikassa, olivat taitavia myös äidinkielessä ja kielissä.
Matematiikkaa osaattomalla kielinerolla voi olla jonkinlainen hahmotushäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin koulussa ne, joilla oli 10 pitkässä matikassa, olivat taitavia myös äidinkielessä ja kielissä.
Matematiikkaa osaattomalla kielinerolla voi olla jonkinlainen hahmotushäiriö.
Siis osaamattomalla. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Lapsena "opittu" kieli/kielet on äidinkieliä, mutta niitä ei opita, ne omaksutaan. Se on eri prosessi kuin aikuisena. Kielioppi on kieli, sitä ei voi jättää huomiotta.
Älä usko kaikkea, mitä sinulle on oppilaitoksissa opetettu. Hanki laajemmin tietoa, käytä omaa ajattelua ja ymmärrystäsi. Kyllä se äidinkieli opitaan, vaikka sitä kuinka omaksumiseksi kutsutaan. Samaan aikaan voidaan oppia eli "omaksua" useampikin kieli. Ja todellakin, se ei vaadi kovin suurta älykkyyttä. Jos haluat pitää tiukasti käsitteistä kiinni niin, että "kielioppi on kieli", niin ei senkään oppiminen suurta älyä vaadi, myös sen oppivat lapset lähes täydellisesti jo ennen äidinkielen kieliopin opiskelua. Kumpi on tärkeämpää, hallita kieli oikein (kieliopillisesti), vai tuntea kieliopin käsitteet. Jos osaa joitakin kieliä hyvin, opittuaan ne esimerkiksi jo lapsena monikielisessä perheessä, katson että hänen voidaan sanoa osaavan monia kieliä. Mielestäni menee vähän saivarteluksi määritellä kielitaito sen pohjalta, miten hyvin tuntee kieliopin käsitteet. Valtaosa ihmisistä unohtaa ne peruskoulun jälkeen ennemmin tai myöhemmin, silti he hallitsevat sekä äidinkielen että monesti muitakin kieliä.
Käsittelillä voi saivarrella, mutta enemmän alitajuisen, vähemmän tietoisen prosessin avulla voi oppia aikuisenakin uutta kieltä nopeammin kuin tietoisen prosessin avulla. Voit kutsua sitä omaksumiseksi, mutta jos henkilö lopulta hallitsee vieraan kielen puhumisen ja kirjoittamisen hyvin, on tapana sanoa että hän osaa tätä kieltä hyvin.
Voi kiesus! Ja sinä kuvittelet opettavasi minua. Otapa itse asioista selvää lukematta vain ja ainoastaan sanomalehdissä ja maallikkojen foorumeilla toistettuja "faktoja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppiminen ei vaadi älykkyyttä. Oppihan lapsikin kieliä tosi pienenä. Se on enemmän automaattisten, tiedostamattomien aivojen osien prosessi. Aikuinenkin oppii paremmin kielen, jos hän ei keskity liikaa tietoiseen, kontrolloituun pänkkäämiseen, vaan antaa alitajunnan viedä ja koetta kuunnella ja puhua vuorovaikutustilanteissa rennommin, keskittymättä ajattelemaan. Kielioppia voi sitten viilata myöhemmin, aivan kuten lapsi koulussa.
Lapsena "opittu" kieli/kielet on äidinkieliä, mutta niitä ei opita, ne omaksutaan. Se on eri prosessi kuin aikuisena. Kielioppi on kieli, sitä ei voi jättää huomiotta.
Älä usko kaikkea, mitä sinulle on oppilaitoksissa opetettu. Hanki laajemmin tietoa, käytä omaa ajattelua ja ymmärrystäsi. Kyllä se äidinkieli opitaan, vaikka sitä kuinka omaksumiseksi kutsutaan. Samaan aikaan voidaan oppia eli "omaksua" useampikin kieli. Ja todellakin, se ei vaadi kovin suurta älykkyyttä. Jos haluat pitää tiukasti käsitteistä kiinni niin, että "kielioppi on kieli", niin ei senkään oppiminen suurta älyä vaadi, myös sen oppivat lapset lähes täydellisesti jo ennen äidinkielen kieliopin opiskelua. Kumpi on tärkeämpää, hallita kieli oikein (kieliopillisesti), vai tuntea kieliopin käsitteet. Jos osaa joitakin kieliä hyvin, opittuaan ne esimerkiksi jo lapsena monikielisessä perheessä, katson että hänen voidaan sanoa osaavan monia kieliä. Mielestäni menee vähän saivarteluksi määritellä kielitaito sen pohjalta, miten hyvin tuntee kieliopin käsitteet. Valtaosa ihmisistä unohtaa ne peruskoulun jälkeen ennemmin tai myöhemmin, silti he hallitsevat sekä äidinkielen että monesti muitakin kieliä.
Käsittelillä voi saivarrella, mutta enemmän alitajuisen, vähemmän tietoisen prosessin avulla voi oppia aikuisenakin uutta kieltä nopeammin kuin tietoisen prosessin avulla. Voit kutsua sitä omaksumiseksi, mutta jos henkilö lopulta hallitsee vieraan kielen puhumisen ja kirjoittamisen hyvin, on tapana sanoa että hän osaa tätä kieltä hyvin.
Kielet noudattavat loogisia rakenteita, ja on ihan tutkittu, että korkea ÄO korreloi myös kielitaidon helpon "omaksumisen"/"oppimisen" kanssa.
-eri
Williamin syndromasta kärsivillä on äo keskimäärin 60, mutta he voivat olla verbaalisesti lahjakkaita ja ovat yleensä iloisia ja sosiaalisia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Williams_syndrome