Ensitreffit alttarilla OFFICIAL 2018
Kommentit (8881)
herneetsieraimiinjabaanalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa maailman avioliitoista on järjestettyjä ja kyllä vain se rakkaus syntyy ajan kanssa. Ei Intiassa esim vanhemmat naita lapsiaan ihan kenelle kaduntallaajalle tahansa vaan etsivät sopivan puolison samaan tapaan kuin nämä eta:n ammattilaiset. Länsimaissa ihmiset vaan hakee nykyisin kaikessa extremetunteita että rakkauden pitää myös olla suurta paloa, ala ja ylämäkeä jotta se tuntuu edes joltain.
Kulissiliittoja. Ei ole rakkausliittoja ne järjästetyt liitot. Rakkauden "syntyminen" on täysin mahdotonta ilman sitä "kemiaa"
Ja ilman sitä kemiaa kyse on kumppanuussuhteesta.
Arvaa muuten mitä, se kemia, tahto voi syntyä ihan yhtä hyvin järjestetyssä avioliitossa. Ei kaikki pariskunnat muutenkaan ping salamaniskusta ala haluamaan toista vaan vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Sen sijaan jos ollaan toinen toiselle inhottavia, itsekkäitä ja kylmiä niin se himokin katoaa taivaan tuuliin. Hyvä puoliso sen sijaan saa lakanat heilumaan vielä vuosikymmenien kuluttuakin.
"Vähän aikaa" Millaista aikajännettä nyt tarkoitat?
Kirjoitin että vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Ajasta en sanonut mitään.
Harva baaripanoreissu johtaa parisuhteeseen mutta sen sijaan on paljon ystävyyssuhteita jotka muuttuu parisuhteeksi. Jotkut rakastuu nopeammin toiset hitaammin. Ei se ole sen kummempaa järjestetyissä avioliitoissakaan.Minkä AIKAA "pitää" tutustua?
Yksinkertainen kysymys. Voisitko vaan vastata, etkä selitellä asian vierestä irrationaalista liibalaabaa.
Minä en puhunut mistään baaripanoista, kun en sellaisia harrasta, vaan aidosta intohimoisesta rakkaudesta, jota sinä et ilmeisesti ole kokenut, joten ethän sä voi ymmärtää mitä se kemia silloin on.
Ystävyyssuhteet muuttuvat parisuhteiksi, ei muutu. Tuo on jotain epätoivoista läheisyyden kaipuuta ja tyytymistä. Eli sitä, että joku pitää olla siinä vieressä.
Rakastuminen/ihastuminen/kiima ja rakastaminen ovat aivan eri asioita eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Yleensäkin rakastuminen-termiä käytetään täysin väärissä yhteyksissä, niinkuin sinäkin tunnut tekevän.
No niin, tulihan sieltä se "eriasia" ja totuutta vääristellään taas. Ette ymmärrä mitä on intohimoinen aito rakkaus.
Herääppä nyt sieltä disney ja hollywood -utopiasta tähän reaalimaailmaan 😂
En ymmärrä mitä tarkoitit.
On huomattu.
Oletko sä sellainen "ammattiloukkaantuja"?
Ihan amatööri, kuten sinäkin rakastumisasiantuntijana.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi niitä varpaankynsiä piti kuvata. Kas kun ei zoomata samalla tavalla vaikkapa hampaisiin.
No ei niissä hampaissakaan kauheasti kehumista ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitä Heikki oikeasti tarkoittaa sillä, että hän toivoo Miinan "hienostelevan"? Eli tekevän mitä / olevan millainen? Vaikuttaa kiertoilmaukselta jollekin, mitä olisi loukkaavaa sanoa ääneen.
Varmaan odottaisi, että nainen olisi miestään palvova ja teatraalisesti hetkittäin heikoksikin heittäytyvä, viileä, arvonsa tunteva älykkö. Yöllä heräisi eloon seksipetona, joka sitoo Heikin sänkyyn ja raapii pitkillä punaisilla kynsillään selkänahan verille.
Mä uskoisin että Heikki tarkoittaa enemmän konservatiivista kuin hienostelevaa. Sitä kauhistuttaa edelleen Miinan tatuoinnit yms. Eikä naiselliset kynnet ole se mitä miinasta puuttuu, vaan ehkä heikin silmin ehkä sellainen tietty tätimäisyys.
En ymmärrä miten jostakin voi olla ärsyttävää että toinen laulaa fiiliksissä auton ratissa :O Aika moni on täällä kommentoinut niin. Mutta me ihmiset olemme näemmä tosi erilaisia.
Käyttäjä3133 kirjoitti:
En ymmärrä miten jostakin voi olla ärsyttävää että toinen laulaa fiiliksissä auton ratissa :O Aika moni on täällä kommentoinut niin. Mutta me ihmiset olemme näemmä tosi erilaisia.
No onhan se aika rasittavaa kuultavaa ellei satu olemaan joku laulaja ja laulamaan paitsi puhtaasti myös kauniilla äänenvärillä ja hyviä biisejä (Miinan biisivalinnat oli karseita, mutta ääni ihan jees).
Vierailija kirjoitti:
Arvaa muuten mitä, se kemia, tahto voi syntyä ihan yhtä hyvin järjestetyssä avioliitossa. Ei kaikki pariskunnat muutenkaan ping salamaniskusta ala haluamaan toista vaan vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Sen sijaan jos ollaan toinen toiselle inhottavia, itsekkäitä ja kylmiä niin se himokin katoaa taivaan tuuliin. Hyvä puoliso sen sijaan saa lakanat heilumaan vielä vuosikymmenien kuluttuakin.
Samaa mieltä. Rakastuminen ja rakastaminen ovat ihan eri asioita. "Oikea" rakkaus -kommentti puhui mielestäni rakastumisesta, joka ei ole pitkäikäinen tunne, vaan juuri se alkuhuuma. Rakastaminen taas on sellainen taito, jota voi vaalia tekemällä töitä sen eteen. Rakastumisen keskiössä on oma tunne ja rakastamisen keskiössä se rakas.
T:Keittiöpsykologin käsikirja (kolmas painos)
Vierailija kirjoitti:
Ikävän näköistä kun pitkä mies kulkee huonoryhtisenä kumarassa kuin papparainen konsanaan. Ei ole terveellistäkään, vanhana viim.huomaa.
Eläkeiässä kävelee neljällä raajalla.
En tunne Heikkiä joten voin vain arvailla, mutta luulen, että hän saattaa sanalla hienosteleva nainen tarkoittaa sellaista 50-luvun amerikkalaista paremman yhteiskuntaluokan hillittyä naista, joka ei naura kovaa ääneen vaan pikemminkin kihertää siveästi, pukeutuu nudevärisiin sukkahousuihin ja sievään polvipituiseen hameeseen ja mohairpalmikkoneuleeseen tai paitapuseroon, istuu jalat ristissä hieman sivulle taivutettuna (siveästi), käyttää helmikorvakoruja, kampaus on sellainen siisti ja hillitty lainekihara, ei kiroile, ei ole jätkämäinen, ei koskaan kerro ronskeja juttuja, puhuu hillitysti mutta iloisesti (ei kuitenkaan kuplivan iloisesti), pysyttelee hieman taka-alalla mutta nätisti hymyillen jos seurueessa on muita miehiä kuin oma mies, omaa hienostuneet pöytätavat, käyttää vähän sellaista ylemmän yhteiskuntaluokan korukieltä puhetyylinä (ehkä ajoittain jopa kirjakieltä) ja harrastaa lukemista, käsitöitä, sistustamista sekä sisustuksesta keskustelua ystävättärien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne Heikkiä joten voin vain arvailla, mutta luulen, että hän saattaa sanalla hienosteleva nainen tarkoittaa sellaista 50-luvun amerikkalaista paremman yhteiskuntaluokan hillittyä naista, joka ei naura kovaa ääneen vaan pikemminkin kihertää siveästi, pukeutuu nudevärisiin sukkahousuihin ja sievään polvipituiseen hameeseen ja mohairpalmikkoneuleeseen tai paitapuseroon, istuu jalat ristissä hieman sivulle taivutettuna (siveästi), käyttää helmikorvakoruja, kampaus on sellainen siisti ja hillitty lainekihara, ei kiroile, ei ole jätkämäinen, ei koskaan kerro ronskeja juttuja, puhuu hillitysti mutta iloisesti (ei kuitenkaan kuplivan iloisesti), pysyttelee hieman taka-alalla mutta nätisti hymyillen jos seurueessa on muita miehiä kuin oma mies, omaa hienostuneet pöytätavat, käyttää vähän sellaista ylemmän yhteiskuntaluokan korukieltä puhetyylinä (ehkä ajoittain jopa kirjakieltä) ja harrastaa lukemista, käsitöitä, sistustamista sekä sisustuksesta keskustelua ystävättärien kanssa.
Tätä mäkin ajattelin. Vähän joo ulkoistakin olemusta tarkoittaa, mutta lähinnä sitä luonnetta ja käytöstä.
Toisaalta Heikki vois ymmärtää että elämä Miinan kanssa voi olla hauskempaa ja helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne Heikkiä joten voin vain arvailla, mutta luulen, että hän saattaa sanalla hienosteleva nainen tarkoittaa sellaista 50-luvun amerikkalaista paremman yhteiskuntaluokan hillittyä naista, joka ei naura kovaa ääneen vaan pikemminkin kihertää siveästi, pukeutuu nudevärisiin sukkahousuihin ja sievään polvipituiseen hameeseen ja mohairpalmikkoneuleeseen tai paitapuseroon, istuu jalat ristissä hieman sivulle taivutettuna (siveästi), käyttää helmikorvakoruja, kampaus on sellainen siisti ja hillitty lainekihara, ei kiroile, ei ole jätkämäinen, ei koskaan kerro ronskeja juttuja, puhuu hillitysti mutta iloisesti (ei kuitenkaan kuplivan iloisesti), pysyttelee hieman taka-alalla mutta nätisti hymyillen jos seurueessa on muita miehiä kuin oma mies, omaa hienostuneet pöytätavat, käyttää vähän sellaista ylemmän yhteiskuntaluokan korukieltä puhetyylinä (ehkä ajoittain jopa kirjakieltä) ja harrastaa lukemista, käsitöitä, sistustamista sekä sisustuksesta keskustelua ystävättärien kanssa.
Tällainen nainen vaan ei halua aviomiehekseen Heikkityyppistä miestä vaan jonkun varakkaan suomenruotsalaisen toimitusjohtajan tai juristin, joka harrastaa golffia tai purjehdusta ja voi kustantaa vaimonsa elämäntyylin kuten ne helmikorvakorut.
Heikin kuittailut vaatteista ja sukkiksista ovat ärsyttäviä, mutta luonteeseen ja käytökseen liittyvät kommentit ovat loukkaavia. Ne ovat yrityksiä muuttaa toista mieleisekseen. Minulla oli aikoinaan työkaveri, joka seurusteli mukavan miehen kanssa. Miehessä ei kuulemma ollut muuta vikaa kuin että oli hiljainen. Arvasin kyllä, että romanssi ei tule kestämään, koska tätä hiljaista miestä yritettiin koko ajan saada puheliaammaksi. Kuitenkin on niin, että ainoastaan itseään voi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
herneetsieraimiinjabaanalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa maailman avioliitoista on järjestettyjä ja kyllä vain se rakkaus syntyy ajan kanssa. Ei Intiassa esim vanhemmat naita lapsiaan ihan kenelle kaduntallaajalle tahansa vaan etsivät sopivan puolison samaan tapaan kuin nämä eta:n ammattilaiset. Länsimaissa ihmiset vaan hakee nykyisin kaikessa extremetunteita että rakkauden pitää myös olla suurta paloa, ala ja ylämäkeä jotta se tuntuu edes joltain.
Kulissiliittoja. Ei ole rakkausliittoja ne järjästetyt liitot. Rakkauden "syntyminen" on täysin mahdotonta ilman sitä "kemiaa"
Ja ilman sitä kemiaa kyse on kumppanuussuhteesta.
Arvaa muuten mitä, se kemia, tahto voi syntyä ihan yhtä hyvin järjestetyssä avioliitossa. Ei kaikki pariskunnat muutenkaan ping salamaniskusta ala haluamaan toista vaan vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Sen sijaan jos ollaan toinen toiselle inhottavia, itsekkäitä ja kylmiä niin se himokin katoaa taivaan tuuliin. Hyvä puoliso sen sijaan saa lakanat heilumaan vielä vuosikymmenien kuluttuakin.
"Vähän aikaa" Millaista aikajännettä nyt tarkoitat?
Kirjoitin että vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Ajasta en sanonut mitään.
Harva baaripanoreissu johtaa parisuhteeseen mutta sen sijaan on paljon ystävyyssuhteita jotka muuttuu parisuhteeksi. Jotkut rakastuu nopeammin toiset hitaammin. Ei se ole sen kummempaa järjestetyissä avioliitoissakaan.Minkä AIKAA "pitää" tutustua?
Yksinkertainen kysymys. Voisitko vaan vastata, etkä selitellä asian vierestä irrationaalista liibalaabaa.
Minä en puhunut mistään baaripanoista, kun en sellaisia harrasta, vaan aidosta intohimoisesta rakkaudesta, jota sinä et ilmeisesti ole kokenut, joten ethän sä voi ymmärtää mitä se kemia silloin on.
Ystävyyssuhteet muuttuvat parisuhteiksi, ei muutu. Tuo on jotain epätoivoista läheisyyden kaipuuta ja tyytymistä. Eli sitä, että joku pitää olla siinä vieressä.
Rakastuminen/ihastuminen/kiima ja rakastaminen ovat aivan eri asioita eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Yleensäkin rakastuminen-termiä käytetään täysin väärissä yhteyksissä, niinkuin sinäkin tunnut tekevän.
No niin, tulihan sieltä se "eriasia" ja totuutta vääristellään taas. Ette ymmärrä mitä on intohimoinen aito rakkaus.
Herääppä nyt sieltä disney ja hollywood -utopiasta tähän reaalimaailmaan 😂
En ymmärrä mitä tarkoitit.
On huomattu.
Oletko sä sellainen "ammattiloukkaantuja"?
Ihan amatööri, kuten sinäkin rakastumisasiantuntijana.
Vai että ihan "Parisuhdeasiantuntija". Apupyörät aikuisille, kolmas sekopää hämmentään kahden ihmisen välistä yksityiselämää.
Ai että, apupyöräaikuiset. Hah hah
Mitä mahtaisi käydä jos aito introvertti kohtaisi aidon rakkauden? Tai siis, kunhan koulutustausta on sama eikä ole liian feministi.
Käyttäjä3133 kirjoitti:
En ymmärrä miten jostakin voi olla ärsyttävää että toinen laulaa fiiliksissä auton ratissa :O Aika moni on täällä kommentoinut niin. Mutta me ihmiset olemme näemmä tosi erilaisia.
Tuollainen laulamisesta ärsyyntyminen on vaan pieni pintaraapaisu erilaisuudesta. Ennemminkin tuo on aika pikkumaista. En ikinä ymmärrä ihmisiä, joita positiivisuus ja iloisuus ärsyttää ja muillakin pitäisi olla paha mieli, kun heillä itselläänkin on.
Jotkut ovat vaan "asennevammaisia", eihän sille mitään voi.
Voi kumpa tietäisitkin, miten eritavalla ihmiset ajattelevat ja hahmottavat elämän, monilla se käsitys perustuu kylläkin valheellisiin uskomuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Heikin kuittailut vaatteista ja sukkiksista ovat ärsyttäviä, mutta luonteeseen ja käytökseen liittyvät kommentit ovat loukkaavia. Ne ovat yrityksiä muuttaa toista mieleisekseen. Minulla oli aikoinaan työkaveri, joka seurusteli mukavan miehen kanssa. Miehessä ei kuulemma ollut muuta vikaa kuin että oli hiljainen. Arvasin kyllä, että romanssi ei tule kestämään, koska tätä hiljaista miestä yritettiin koko ajan saada puheliaammaksi. Kuitenkin on niin, että ainoastaan itseään voi muuttaa.
Niin tyypillistä, niin surullista. Ei saanut tuossakaan suhteessa mies olla oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa maailman avioliitoista on järjestettyjä ja kyllä vain se rakkaus syntyy ajan kanssa. Ei Intiassa esim vanhemmat naita lapsiaan ihan kenelle kaduntallaajalle tahansa vaan etsivät sopivan puolison samaan tapaan kuin nämä eta:n ammattilaiset. Länsimaissa ihmiset vaan hakee nykyisin kaikessa extremetunteita että rakkauden pitää myös olla suurta paloa, ala ja ylämäkeä jotta se tuntuu edes joltain.
Kulissiliittoja. Ei ole rakkausliittoja ne järjästetyt liitot. Rakkauden "syntyminen" on täysin mahdotonta ilman sitä "kemiaa"
Ja ilman sitä kemiaa kyse on kumppanuussuhteesta.
Arvaa muuten mitä, se kemia, tahto voi syntyä ihan yhtä hyvin järjestetyssä avioliitossa. Ei kaikki pariskunnat muutenkaan ping salamaniskusta ala haluamaan toista vaan vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Sen sijaan jos ollaan toinen toiselle inhottavia, itsekkäitä ja kylmiä niin se himokin katoaa taivaan tuuliin. Hyvä puoliso sen sijaan saa lakanat heilumaan vielä vuosikymmenien kuluttuakin.
"Vähän aikaa" Millaista aikajännettä nyt tarkoitat?
Kirjoitin että vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Ajasta en sanonut mitään.
Harva baaripanoreissu johtaa parisuhteeseen mutta sen sijaan on paljon ystävyyssuhteita jotka muuttuu parisuhteeksi. Jotkut rakastuu nopeammin toiset hitaammin. Ei se ole sen kummempaa järjestetyissä avioliitoissakaan.Minkä AIKAA "pitää" tutustua?
Yksinkertainen kysymys. Voisitko vaan vastata, etkä selitellä asian vierestä irrationaalista liibalaabaa.
Minä en puhunut mistään baaripanoista, kun en sellaisia harrasta, vaan aidosta intohimoisesta rakkaudesta, jota sinä et ilmeisesti ole kokenut, joten ethän sä voi ymmärtää mitä se kemia silloin on.
Ystävyyssuhteet muuttuvat parisuhteiksi, ei muutu. Tuo on jotain epätoivoista läheisyyden kaipuuta ja tyytymistä. Eli sitä, että joku pitää olla siinä vieressä.
Rakastuminen/ihastuminen/kiima ja rakastaminen ovat aivan eri asioita eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Yleensäkin rakastuminen-termiä käytetään täysin väärissä yhteyksissä, niinkuin sinäkin tunnut tekevän.
No niin, tulihan sieltä se "eriasia" ja totuutta vääristellään taas. Ette ymmärrä mitä on intohimoinen aito rakkaus.
Herääppä nyt sieltä disney ja hollywood -utopiasta tähän reaalimaailmaan 😂
En ymmärrä mitä tarkoitit.
On huomattu.
Ette ole nähneet. Onko siellä montakin keha"ria vääntämässä minusta psykologista profiilia? :D
Passiivikongruenssi. Kaverit käski lähettää terveisiä.
Vierailija kirjoitti:
herneetsieraimiinjabaanalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa maailman avioliitoista on järjestettyjä ja kyllä vain se rakkaus syntyy ajan kanssa. Ei Intiassa esim vanhemmat naita lapsiaan ihan kenelle kaduntallaajalle tahansa vaan etsivät sopivan puolison samaan tapaan kuin nämä eta:n ammattilaiset. Länsimaissa ihmiset vaan hakee nykyisin kaikessa extremetunteita että rakkauden pitää myös olla suurta paloa, ala ja ylämäkeä jotta se tuntuu edes joltain.
Kulissiliittoja. Ei ole rakkausliittoja ne järjästetyt liitot. Rakkauden "syntyminen" on täysin mahdotonta ilman sitä "kemiaa"
Ja ilman sitä kemiaa kyse on kumppanuussuhteesta.
Arvaa muuten mitä, se kemia, tahto voi syntyä ihan yhtä hyvin järjestetyssä avioliitossa. Ei kaikki pariskunnat muutenkaan ping salamaniskusta ala haluamaan toista vaan vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Sen sijaan jos ollaan toinen toiselle inhottavia, itsekkäitä ja kylmiä niin se himokin katoaa taivaan tuuliin. Hyvä puoliso sen sijaan saa lakanat heilumaan vielä vuosikymmenien kuluttuakin.
"Vähän aikaa" Millaista aikajännettä nyt tarkoitat?
Kirjoitin että vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Ajasta en sanonut mitään.
Harva baaripanoreissu johtaa parisuhteeseen mutta sen sijaan on paljon ystävyyssuhteita jotka muuttuu parisuhteeksi. Jotkut rakastuu nopeammin toiset hitaammin. Ei se ole sen kummempaa järjestetyissä avioliitoissakaan.Minkä AIKAA "pitää" tutustua?
Yksinkertainen kysymys. Voisitko vaan vastata, etkä selitellä asian vierestä irrationaalista liibalaabaa.
Minä en puhunut mistään baaripanoista, kun en sellaisia harrasta, vaan aidosta intohimoisesta rakkaudesta, jota sinä et ilmeisesti ole kokenut, joten ethän sä voi ymmärtää mitä se kemia silloin on.
Ystävyyssuhteet muuttuvat parisuhteiksi, ei muutu. Tuo on jotain epätoivoista läheisyyden kaipuuta ja tyytymistä. Eli sitä, että joku pitää olla siinä vieressä.
Rakastuminen/ihastuminen/kiima ja rakastaminen ovat aivan eri asioita eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. Yleensäkin rakastuminen-termiä käytetään täysin väärissä yhteyksissä, niinkuin sinäkin tunnut tekevän.
No niin, tulihan sieltä se "eriasia" ja totuutta vääristellään taas. Ette ymmärrä mitä on intohimoinen aito rakkaus.
Herääppä nyt sieltä disney ja hollywood -utopiasta tähän reaalimaailmaan 😂
En ymmärrä mitä tarkoitit.
On huomattu.
Oletko sä sellainen "ammattiloukkaantuja"?
Ihan amatööri, kuten sinäkin rakastumisasiantuntijana.
Oletko sinä sittenkin sellainen rakkauden ammattilainen, eli sarjarakastaja? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaa muuten mitä, se kemia, tahto voi syntyä ihan yhtä hyvin järjestetyssä avioliitossa. Ei kaikki pariskunnat muutenkaan ping salamaniskusta ala haluamaan toista vaan vasta kun vähän alkaa tutustumaan. Sen sijaan jos ollaan toinen toiselle inhottavia, itsekkäitä ja kylmiä niin se himokin katoaa taivaan tuuliin. Hyvä puoliso sen sijaan saa lakanat heilumaan vielä vuosikymmenien kuluttuakin.
Samaa mieltä. Rakastuminen ja rakastaminen ovat ihan eri asioita. "Oikea" rakkaus -kommentti puhui mielestäni rakastumisesta, joka ei ole pitkäikäinen tunne, vaan juuri se alkuhuuma. Rakastaminen taas on sellainen taito, jota voi vaalia tekemällä töitä sen eteen. Rakastumisen keskiössä on oma tunne ja rakastamisen keskiössä se rakas.
T:Keittiöpsykologin käsikirja (kolmas painos)
Ei ei. Tarkotin nimenomaan aidolla intohimoisella rakkaudella sitä tunnetta, joka ei laannu ikinä.
Se on kuin magnetismi.
Intohimo on intohimoa, seksuaalista halua, joka on biologinen vietti lajin säilymisen turvaamiseksi, rakkaus on rakkautta. Joskus ne voivat kyllä kohdistua samaan henkilöön ja jopa yhtä aikaa.