APUA! Vauva 11 kk ollut päiväkodissa 2 vko ja käytös muuttunut täysin.
Olen huolesta suunniltani. Taloustilanteen takia molempien käytävä töissä. Lapsi muuttunut täysin päiväkodin alettua. Päivät menneet kuulemma suhteellisen hyvin hoidossa, itkuisuutta on ollut vaipanvaihdoissa ja päiväunille mennessä. Tilanne hoitopäivän jälkeen saa minun sydämen särkymään. Lapsi näprää nallea käsissään ja tuijottaa väsyneillä silmillä eteen päin, ei nukahda autoon, ei naura, ei itke eikä juttele pariin kolmeen tuntiin hoitopäivän jälkeen. Ollut hyvin aktiivinen ja puhelias poika, siis tulee sanoja ja omaa kieltä jatkuvasti. Iltaa kohden vähän virkistyy ja leikkii ja jutteleekin, mutta paljon vaisummin kuin aikaisemmin. Ei katso enää silmiin niin paljon vaan nyprää nallea tai vaatteitaan. Apua! Kaikki hokee, että menee ohi. Meneekö? Olenko vain hysteerinen?
Kommentit (259)
Kysyit ap aiemmin, että voiko tuon ikäinen masentua, ja vastaus on että kyllä voi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Palsta menee kohta kiinni, niin en ehdi tarkemmin avaamaan, mutta tuossa kerrotaan myös vauvan masennuksesta.
Osaako sun jupin poika miehes hävetä? Ahne sika sietäs saada kuonoonsa!
Kun omat lapseni menivät päiväkotiin, huomasin heti sellaisen eron, että olivat äänekkäämpiä ja meluisampia kotonakin. Päiväkodin melu ja hälinä vaikuttivat.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää laittaa 11kk ikäinen VAUVA päiväkotiin. 20v sitten oli itsestään selvää, että suurin osa jäi kotiin, kunnen lapsi oli 3v. Kukaan ei ainakaan alle 1v:tä laittanut päiväkotiin. Jää kotiin, et tule katumaan, lupaan sen. Muutama kuukausikin auttaa.
Jaa kyllä minä vaan olen silloin reilu 20v sitten mennyt hoitoon 9kk iässä kun äidin oli pakko mennä töihin. Meidän perhe oli vielä onnekas kun lama-aikana molemmilla vanhemmilla oli töitä.. Minulla tosin oli ihana pph mutta moni meni myös päiväkotiin.
Ei ole alle 3vuotiaan paikka. Kohta teillä se sairastelukierre alkaa. Ensimmäinen tarhatalvi on julmin.
Meillä meni päiväkotiin 11 kk ikäisenä. Ihan hyvin kaikki meni, oli iloinen ja pirteä tyttö. Päiväkodissahan on alle kolmevuotiaiden puoli, siellä oli olot ihan jees.
Voi ei! Varmaan kärsii erosta vanhemmistaan. Aikoinaan kun esikoinen oli 11 kk, kävin hänen kanssaan avoimessa päiväkodissa harjoittelemassa. Siellä tuli huomattua, että ei ollut vielä kypsä hoitoon. Lykkäsin töihin menoa vielä 4 kk, ja hyvä että onnistui työnantajan puolelta. Peruin päiväkotipaikan ja laitoin haun perhepäivähoitoon. Ehdittiin saada paikka juuri sopivasti. Siellä lapsi viihtyikin tosi hyvin. Ja toki hän oli jo hiukan isompi ja tarvitsi vain kolmeen uuteen kaveriin tutustua.
Päiväkoti ei ole noin pienen paikka!!!! Mistä tiedät mitä siellä tapahtuu, kun lapsi ei pysty sitä kertomaan. Häntä voidaan vaikka lyödä siellä! Herää!!!, ja hoida lastasi kotona, tai hanki perhepäivähoitopaikka. Muutkin äidit ovat pystyneet jäämään kotiin hoitamaan lastaan, vaikka tulot ovat pienet. Itse pärjäsin yksinhuoltajana kotihoidontuella. Miksi sinä et pärjäisi???? Jos miehellä kuitenkin tuloja. Nyt järki käteen, ja mieti kumpi on tärkeämpää: raha vai oman lapsen psyyke. Tuo kaikki nimittäin vaikuttaa lapsen elämään. Ensimmäiset kolme vuotta muokkaa aivoja, ja silloin pitäisi saada paljon rakkautta. Esim narsismi tulee siitä, että on lapsena kohdeltu kylmästi. Luuletko oikeasti että tahratädit "rakastavat" lastasi? No ei.
Kuulostaa masentuneelta lapselta, tyhjä katse jne. Pieni vauva voi masentua, kun ei saa oikeanlaista huomiota. Nyt ap äkkiä korjausliike, ja jää kotiin lapsen kanssa! Raha ei voi olla etusijalla, jos sinulla on lapsi joka oireilee noin pahasti!.Miksi olet tehnyt lapsen, jos et pysty hoitamaan sitä? Kaikki tietävät, että alle 3- vuotias, eikä VARSINKAAN 1-vuotias kuulu päiväkotiin.
Ap! Meillä lapsenlapsi jouduttiin laittamaan päiväkotiin 1-vuotiaana. Tuntui kauhealta. Perhepäivähoitajia ei todellakaan ollut tarjolla. Eikä saatu edes läheiseen päiväkotiin vaan joutui kauemmas. 5 kuukautta kitkuteltiin hoitopaikassa, jossa hoitajat vaihtuivat koko ajan ja pienillä oli juurikin oma ryhmä. Nyt saatu lapsi lähellä olevaan hoitopaikkaan, johon alunperin haettiin, ja ero on silminnähtävää. Lapsi on iloinen ja kehittyy valtavalla vauhdilla, eikä sairastele koko ajan. Kuulemma ei tahtoisi nyt lähteä hoidosta kotiin, kun on niin kivaa, kun ennen juoksi äidin syliin, kun äiti tuli hakemaan. Eli hoitopaikan vaihtaminen voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa masentuneelta lapselta, tyhjä katse jne. Pieni vauva voi masentua, kun ei saa oikeanlaista huomiota. Nyt ap äkkiä korjausliike, ja jää kotiin lapsen kanssa! Raha ei voi olla etusijalla, jos sinulla on lapsi joka oireilee noin pahasti!.Miksi olet tehnyt lapsen, jos et pysty hoitamaan sitä? Kaikki tietävät, että alle 3- vuotias, eikä VARSINKAAN 1-vuotias kuulu päiväkotiin.
Kerropas tuo kuntiin hoidon järjestäjille ja päättäjille. Ennen meidän kunnassa oli ainakin sääntö, ettei alle 3-vuotiaita laitettu kuin perhepäivähoitoon, nyt pistetään päiväkoteihin. Perhepäivähoidosta pitää maksaa parempaa palkkaa, että siitä tulee houkutteleva työ.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti ei ole noin pienen paikka!!!! Mistä tiedät mitä siellä tapahtuu, kun lapsi ei pysty sitä kertomaan. Häntä voidaan vaikka lyödä siellä! Herää!!!, ja hoida lastasi kotona, tai hanki perhepäivähoitopaikka. Muutkin äidit ovat pystyneet jäämään kotiin hoitamaan lastaan, vaikka tulot ovat pienet. Itse pärjäsin yksinhuoltajana kotihoidontuella. Miksi sinä et pärjäisi???? Jos miehellä kuitenkin tuloja. Nyt järki käteen, ja mieti kumpi on tärkeämpää: raha vai oman lapsen psyyke. Tuo kaikki nimittäin vaikuttaa lapsen elämään. Ensimmäiset kolme vuotta muokkaa aivoja, ja silloin pitäisi saada paljon rakkautta. Esim narsismi tulee siitä, että on lapsena kohdeltu kylmästi. Luuletko oikeasti että tahratädit "rakastavat" lastasi? No ei.
Meillä oli lapsella puremajäljet hoidosta. Hoitotädit eivät kertoneet mitään tapahtuneesta, itse löydettiin jäljet lapsesta kylvettäessä. :(
Voi, äiti, ymmärrän huolesi. On tutkittuakin tietoa(en nyt muista mistä), että jotkut ulospäinsuuntauneet lapset, rohkeat ja jyräävät hyötyvät päiväkodeista jo vuoden iässä, mutta herkemmät, ihanat lapset eivät. Yhdelle lapselle ei riitä huomiota, syliä eikä aikaa päiväkodissa ja lapsesta voi tuntua hylyätyltä.
Minäkin aikoinaan vaihdoin perhepäivähoitoon, vaikkei oikeastaan ongelmia ollut paljon aikoinaan.
Toisaalta lapsesi kohdalla voi olla kysymys vielä alusta...mutta 11kk on vielä vauva.
Paljonko lapsia ryhmässä on? Entä hoitajia? Tuntuuko sinusta, että voit luottaa, mitä hoitajat kertovat?
Vierailija kirjoitti:
Voi, äiti, ymmärrän huolesi. On tutkittuakin tietoa(en nyt muista mistä), että jotkut ulospäinsuuntauneet lapset, rohkeat ja jyräävät hyötyvät päiväkodeista jo vuoden iässä, mutta herkemmät, ihanat lapset eivät. Yhdelle lapselle ei riitä huomiota, syliä eikä aikaa päiväkodissa ja lapsesta voi tuntua hylyätyltä.
Minäkin aikoinaan vaihdoin perhepäivähoitoon, vaikkei oikeastaan ongelmia ollut paljon aikoinaan.
Toisaalta lapsesi kohdalla voi olla kysymys vielä alusta...mutta 11kk on vielä vauva.
Paljonko lapsia ryhmässä on? Entä hoitajia? Tuntuuko sinusta, että voit luottaa, mitä hoitajat kertovat?
Rohkeat ja jyräävät vs herkät ja ihanat..hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysyit ap aiemmin, että voiko tuon ikäinen masentua, ja vastaus on että kyllä voi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…Palsta menee kohta kiinni, niin en ehdi tarkemmin avaamaan, mutta tuossa kerrotaan myös vauvan masennuksesta.
Tuolta linkistä kopioitua:
"Vauvaikäisen ja pikkulapsen masennus ilmenee usein ns. anakliittisenä depressiona, joka kehittyy pikkulapsen menettäessä äkillisesti äitinsä tai muun tärkeän läheisensä. Pikkulasten depressio voi ilmetä kehityksen pysähtymisenä tai jopa taantumisena, painon putoamisena, runsaana itkuna, ärtyisyytenä, pysyvästi surullisena ja ilottomana ilmeenä ja tyhjänä katsekontaktina. Vauvaikäinen liikkuu vain vähän, ei ime innokkaasti eikä nauti syömisestään. Unirytmi häiriintyy, ja ympäristöön kohdistuva innostus ja uteliaisuus puuttuu tai on vähäinen. Vauvan masennus on usein yhteydessä vanhempien ja ympäristön vaikeuksiin vastata vauvan tarpeisiin."
Kuulostaako tutulta ap?
voi hellan lettas nyt sentään :((( nyt pitää haastaa päiväkoti oikeuteen ja tehdä iltalehteen haastattelu :/
Nyt ihan alkuun molemmille vanhemmille nelipäiväinen työviikko. Se on vanhemman oikeus, sitä ei pitäisi työnantajan pystyä kieltämään. Käteen jäävät tulot eivät tuossa juurikaan laske, koska verotus tasaa eron tehokkaasti. Ja lapsi saa olla kotona vanhemman kanssa neljä päivää viikossa, eli valtaosan ajasta.
Sitten ne jäljelle jäävät kolme tarhapäivää, niitä pitää lyhentää. Toinen vanhemmista vie ja toinen hakee, yrittäkää lisäksi löytää joku apuvoima, joka voisi hakea vielä aikaisemmin jonakin päivänä.
Toki tietysti tuo menee tavallaan odottamalla ohi. Lapsen tarhapäivät muuttuvat siedettävämmiksi heti, kun hän oppii kävelemään kunnolla (myös talvivarusteissa ulkona) ja puhumaan niin, että vieraampi hoitaja ymmärtää. Siinä kestää vuoden tai kaksi. Ennen sitä tuo ehtii kyllä jättää häneen jäljet.
Voisitko itse jäädä kotiin ja ottaa vaikka hoitolapsen siihen kaveriksi? Auttaisit sekä itseäsi että jotakin toista.
Kuulostaa ihan joltain sairaalta dystopialta. Yhteiskunta ei omista ihmisia.