Suurin syy ruokahävikkiin on jättimarketit ja kerran viikossa kaupassa käyminen
Olen jonkin ajan seurannut anopin tapaa: joka päivä laitetaan ruokaa (ei eineksiä), jääkaappi näyttää tyhjältä ja kaupassa käydään lähes joka päivä. Ruoka on perinteistä kotiruokaa. Ostoksissa ei ole välipaloja, kuten jugurtteja, vaan välipalaksi ja jälkiruuaksi tehdään mm. vispipuuroa ja mustikkakeittoa.
Jos käy kerran viikossa jättimarketissa, tulee kaappiin ostettua varmuuden vuoksi ylimääräistä, jotka täydessä jääkaapissa unohtuvat kaapin perälle ja ehtivät vanhentua ennen käyttöä.
Kommentit (39)
Käyn kaupassa 1-2 x vko ja vielä.ei ole vanhaksi mennyt, päinvastoin pitää joskus jotain hakea työmatkalla lisää että saa ruuat tehtyä. Ehkä jos olis tarkempi lista ei tulis täydennyksiä pikkukaupasta, mulla lukee vaan tyyliin possuvokki tai kalakeitto ja maininta että possua on pakkasessa valmiina.
Meillä pieneni ruokahävikki ja väheni heräteostokset, kun aloimme käydä kaupassa harvoin. Kotivara pitää aina olla.
Kun osaa säilöä, ei haittaa, jos ostaa kerralla paljon. Tuotteet käytetään päiväysjärjestyksessä vanhin ensin. Pakastin on hyvä keksintö, kuivattaminen vielä parempi.
Ympäristön kannalta olisi kauheaa ajaa 20 km kauppaan joka päivä hakemaan jauhelihaa, pottupussia ja sämpyläjauhoja.
Mulla on hyväksi hioutunut tapa käyttää kaikki syötäväksi kelpaava, sovellan joka ruokalajin kohdalla jotain. Käyn kaupassa tosi tosi harvoin. Kerään pitkään ostoslistaa ja kun on se viimeinen pakko lähteä kauppaan, ostan listan mukaan ja jos kaupassa on jotain hyviä tarjouksia, hyödynnän ne myös, jos se on sillä kerralla järkevää. Mulla on kaiken kattava kotivara, joka tulee myös käytettyä, sillä noudatan periaatetta "varastoi mitä syöt, syö mitä varastoit". En osta kaappeihin sellaista, mitä ei tule käytettyä. Esim meillä ei syödä makaronia, puuroa tai riisiä, niitä ei osteta kotivaraankaan. Kompostiin on viime vuosina päätynyt vain kahvinpurut, kananmunankuoret, kasvisten ja hedelmien kuoret. Ennen kompostia meillä oli kanoja, jolloin kanat saivat kaikki nuo (paitsi kahvinpurut).
Käyn siis kaupassa pari kertaa kuukaudessa. Jos jokin tuote loppuu niin sitten se loppuu ja eletään ilman sitä, kunnes loppuu joku sellainen, mitä ilman ei voi olla. Joskus työmatkan varrella saatan poiketa pieneen lähikauppaan ostamaan jotain mitä tarvitsee.
Muutenkaan en suosi mitään jättimarketteja. Ostan suoraan tuottajilta, tuosta pienestä kyläkaupasta ja tuotan myös jotain itsekin. Omavaraisia ollaan oltu esim kasvisten suhteen jo toista kuukautta.
Ruokahävikkiä syntyy siitä, että ostetaan mielitekojen perusteella jotain sellaista, mitä ilmankin pärjää oikein mainiosti. Ruokahävikkiä tulee myös arvostuksen puutteesta. Ruoka on helppo hakea halvalla ja kun mitään vaivaa sen edestä ei tarvitse nähdä, sitä surutta tuhlataan. Kun olet itse siemenestä jotain kasvattanut ja kovan vaivan nähnyt sen kasvattamiseen koko kasvukauden ajan, et suurin surminkaan sitä haaskuuseen heitä, vaan käytät viimeistä murua myöten.
Ei ole täällä pienintäkään hävikkiä vaikka asioin juuri noin.
Höpön löpön. Itse käyn kerran viikossa kaupassa ja hävikkiä ei juurikaan ole. Organisointia se vaatii. Eli pitää tarkkaan miettiä paljonko tulee ostettua ja katsoa päiväykset tarkkaan ja miettiä mikä ruoka millekin päivälle eli tehdä ruokasuunnitelma. Hedelmien kypsymisen suhteen alan olla aika expertti. Kun ne on juuri kypsiä, pistän ne jääkaappiin. Avokadot, kiivit jne... Hyvänä säilyvät, kun osaa oikein arvioida milloin hedelmä on kypsä. Leivät lyön pakkaseen siinä vaiheessa kun päiväys lähestyy etteivät mene huonoksi ja sieltä sitten leivänpaahtimeen. Juustonkannikat käytän raasteena vaikkapa munakkaan päälle. Päiväysten suhteen en ole yltiöneuroottinen, maitotuotteet tai vaikkapa munat säilyy parasta ennen - päiväyksen jälkeenkin jonkun aikaa. Jos hoksaan että kaappiin on jäänyt jotain, mietin mitä siitä voisi tehdä - esim pataa, kasvissosekeittoa jne... Yleensä seuraavan viikon ruokalistan suunnittelen sen pohjalta mitä kaappiin on jäänyt.
Ja sitten esim pakasteiden, kuivatuotteiden ja säilykkeiden kanssa ei tartte tällaisia juttuja miettiäkään.
Mistä itsellä sitten tulee hävikkiä...Yleensä, jos jotain tulee tehtyä yli tarpeen - riisiä tai puuroa jne tai jos ostaa vaikka vahingossa mätiä hedelmiä. Tai jos leipäpaketin jämät on unohtunut jonnekin kaapin perukoille. Lämpimät ruoat tulee melkein aina syötyä, koska mies on kova syömään. En myöskään osta mitään yli-isoja paketteja vaan tarpeeseen.
Minulla tuli enemmän hävikkiä silloin kun mutulla vaan ostelin jotain vähemmän suunnitelmallisesti. Silloin saatoin mennä kauppaan ja miettiä vasta siellä että mitä sitä tekisi ruoaksi. Kun sitten väsyneenä niin teki töiden jälkeen, niin heräteostojen määrä oli huomattava eikä tullut mietittyä mitä siellä kaapissa olikaan jäänyt.
Kyllä mielestäni toki hävikki liittyy isoihin marketteihin. Olen itsekin joskus sellaisessa työskennellyt. Siihen liittyy se, että asiakkaat haluaa laajaa valikoimaa ja kaikkea toimitetaan sinne niin massiivisesti, ja valikoima pidetään laajana. Tuoreuden suhteen ollaan tarkkoja. Siinä on hävikin ainekset. Paljon kritisoitavaa olisi kyllä minulla tavasta missä näissä marketeissa tavaraa heitetään niin "surutta" roskiin. Siinä jää kyllä kotien tuottama hävikki kakkoseksi. Toki pikkukaupoissa varmaan hävikki on pienempää, kun valikoimakin on pienempi, mutta en tiedä kellä niissä olisi varaa asioida pääsääntöisesti. Kun keskittää ostokset markettiin, säästöä tulee. Mutta en näe että miten kerran viikossa kaupassa asioiminen lisää hävikkiä, jos sen järkevästi toteuttaa.
Mun äiti käy joka päivä kaupassa. Ostaa kahden ihmisen talouteen ruokaa niin paljon, että sillä ruokkisi pienen perheen. Isä sitten kantaa vanhaksi menneitä roskikseen.
Itse käyn kaupassa silloin kun ehdin ja ostan kerralla kaapit täyteen. Yleensä siinä vaiheessa kun jääkaapissa on enää ketsuppia ja valo jäljellä. Monesti käyn ratsaamassa vanhempieni jääkaapin ja kannan sieltä ruokaa meille, ettei isän tarvitse viedä roskiin.
Minä käyn kaupassa lauantaisin ja ostan viikon ruuat kerralla. Keskiviikkona tai torstaina saatan poiketa ostamaan lisää leipää. Hävikkiä ei juuri ole. En millään ehtisi kauppaan useammin.
En ymmärrä, miten lapsiperheillä on aikaa ja tarmoa käydä kaupassa monta kertaa viikossa! Me ei käydä välttämättä kertaakaan. Ruoat tilataan valmiiksi kerättynä Prismasta, joten listaa tehdessä tulee käytyä kaapit läpi. Samalla joutuu oikeasti suunnittelemaan, mitä ruokia tekee. Sovelluksessa kokoajan päivittyvä laskun loppusumma hillitsee kummasti turhien ja heräteostosten tekoa.
Ostamme aina isoja paketteja esim. jauhelihaa, josta paistamisen jälkeen puolet laitetaan pakkaseen. Näitä on sitten helppo käyttää hätävararuokiin tai suunnitellustikin. Samoin leivät on pakastimessa, jota otetaan käytön mukaan.
Tällä tavalla meille ei tule hävikkiä, kustannukset ovat edulliset ja tulee syötyä terveellisesti.
Valmiit hedelmäpaketit on pahimpia. Esim. kilon rasia persikoita. Puolet on jo pilaantuneita ja toinen puoli raakoja, eivätkä kypsenny koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Kotitalouden hävikkiä aiheuttaa ihmisen huono tuntemus omasta kulutuksestaan. Se on vielä pientä ruokakauppojen todelliseen hävikkiin.
Itse asiassa kotitalouksien ruokahävikki on huomattavasti suurempi kuin ruokakauppojen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti ostaa viikon ruoat kerralla!?
Minä. Käyn viikonloppuna kaupassa, jotta viikolla ei tarvitse. Olen kohtalaisen väsynyt yleensä 12-15h työpäivän jälkeen ja haluan vaan nopeasti kotiin, suihkuun, syömään ja nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Ruoan jättipakkauksia ei ole kuulemma esim. Saksassa. Myös jättipakkaukset aiheuttaa hävikkiä helposti, kuten myös jättimarketit, joista hankitaan nykyään myös vaatteet, eikä pienyrittäjiltä erikoismyymälöistä, mutta periaatteet puuttuvat. Kunhan on vain mukavaa ja helppoa; saman katon alta kaikki ruoasta ruumisarkkuun. Jättipakkaukset on suomalainen ilmiö.
Sulla on jättipakkauksen mentävä aukko sivistyksessä. Jättipakkaukset ovat Jenkeistä Eurooppaan rantautunut juttu.
Millainen miniä tutkii ja pitää kirjaa anopin jääkaapin sisällöstä? Tai kenenkään muunkaan.
Ei hemmetti tätä keskustelun tasoa ja ihmisiä.
Ei riitä, että arvostetaan ihmisen ulkoinen olemus, koti, auto, vaatteet, kampaus jne. vaan nyt urkitaan ja tutkitaan jopa kaappien ja jääkaappien sisältö ja mihin henkilö käyttää rahansa.
Mitä jos ap. keskustellaan Sinun jääkaapin sisältö ja ruokahävikustä. Se tuntuisi luontevammalta.
Vierailija kirjoitti:
Ruoan jättipakkauksia ei ole kuulemma esim. Saksassa. Myös jättipakkaukset aiheuttaa hävikkiä helposti, kuten myös jättimarketit, joista hankitaan nykyään myös vaatteet, eikä pienyrittäjiltä erikoismyymälöistä, mutta periaatteet puuttuvat. Kunhan on vain mukavaa ja helppoa; saman katon alta kaikki ruoasta ruumisarkkuun. Jättipakkaukset on suomalainen ilmiö.
En nyt ymmärrä miten jättipakkaukset aiheuttaa hävikkiä?
Asun yksin ja monesti ostan esim. kilon tai 700g jauhelihapaketin, laitan sen osiin ja pakastan. Näin, nyt minulla on moneen ruokaan jauhelihaa valmiina. Uskoisin, että useimmissa suomalaisissa kodeissa on jonkinlainen pakastin, niin eikös sinne ole hyvä laittaa osa ruuista? Vai eikö enää viitsistä pakastaa, kun se koetaan jotenkin hankalaksi, sulattaminen ja etukäteen miettiminen (en tosin ymmärrä miksi se olisi hankalaa)?
Minä käyn kerran viikossa kaupassa valmiin listan kanssa ja näin saan pidettyä ruokalaskun kurissa. Jos kävisin useammin, niin taatusti tulisi kaikenmaailman heräteostoksia tehtyä ja vieläpä ne olisivat herkkuja, kun kuitenkin nälissäni niitä himoitsisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti ostaa viikon ruoat kerralla!?
Minä! En jaksaisi enää töiden ja koulun lisäksi käydä yhtä tai kahta kertaa viikossa enempää kaupassa kun siihenkin menee kuitenkin aina oma aikansa. Suunnittelen viikon ruuat, eväät ja aamupalat etukäteen. Helpottaa muuten kummasti elämää! Jos jää jotain yli, niin tehdään jotain ruokaa niistä tähteistäkin. Meillä on ollut sama pieni kompostori nyt kuusi vuotta ja se ei ole edes puolillaan vielä, joten uskallan väittää, että meillä ei tule hävikkiä juuri ollenkaan, ainoastaan jotain perunankuoria yms. tulee vietyä sinne.
Käymme kerran viikossa kaupassa emmekä suunnittele ruokia vaan teemme niistä aineksista jotka kulloinkin jääkaapista käteen tarttuvat. Tollanen suunnittelu on turhaa metatyötä.
No täytyy myöntää, että ei kyllä onnistuisi suunnittelematta ja ilman hävikkiä ostaa kerralla tarpeet noin viiteentoista eväisiin ja siihen päälle aamupaloihin ja kotona syömisiin suunnittelematta hieman, kun aina ei ole lämmitys- tai kylmäsäilytysmahdollisuuttakaan ja aikataulut vaihtelevat.
Vihanneksia ja tuoretavaraa sitten viikon puolivälissä jo roskiin kun hamstrataan.Joillekkin nuo jättimarketit sitten pakollinen koko perheen elämys matka mukamas vaikka itse kierrän kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkin ajan seurannut anopin tapaa: joka päivä laitetaan ruokaa (ei eineksiä), jääkaappi näyttää tyhjältä ja kaupassa käydään lähes joka päivä. Ruoka on perinteistä kotiruokaa. Ostoksissa ei ole välipaloja, kuten jugurtteja, vaan välipalaksi ja jälkiruuaksi tehdään mm. vispipuuroa ja mustikkakeittoa.
Jos käy kerran viikossa jättimarketissa, tulee kaappiin ostettua varmuuden vuoksi ylimääräistä, jotka täydessä jääkaapissa unohtuvat kaapin perälle ja ehtivät vanhentua ennen käyttöä.
Älä nyt yleistä omia huonoja tapojasi muiden paheiksi.
Suunniteltu suuri kauppakäynti vähentää ruokrahävikkiä. Meillä on vähän sellainen periaate että ihan joka päivälle ei kannata varata ruokaa, koska jonain päivänä ruoka voi jäädä tekemättä ulkonasyömisen tai jonku muun syyn vuoksi. Jos käydään vaikka keksiviikkona kaupassa, niin voidaan varata raaka-aineet viiteen ateriaan, jolloin noilla pärjää suunnilleen viikon, jos tulee puutetta jostain niin haetaan täydennystä.
Eiköhän niitä eineksi osta just ne jotka lähtee hakemaan kaupasta yhden aterian silloin kun tulee nälkä.
Käymme kerran viikossa kaupassa emmekä suunnittele ruokia vaan teemme niistä aineksista jotka kulloinkin jääkaapista käteen tarttuvat. Tollanen suunnittelu on turhaa metatyötä.