Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää mies joka rupeaa huutamaan yöllä, jos pyydän apua
02.09.2018 |
Poika yskässä, joten pyysin isäänsä nousemaan ja niistämään pojan nenän ja antamaan juotavaa. Tästäkös hirveä huuto ja poika itkee ja vauva heräsi.
Sitten ihmettelee kun en pyydä häneltä apua mihinkään.
Kommentit (134)
Parempi olisi ilman tuollaista "isää".
Tsemppiä, tunne arvosi ja mieti, mikä on sinulle ja lapsillesi parasta. Et sinä tarvitse mitään miesvauvaa kiukuttelemaan ja viemään voimiasi. Sinä pärjäät paremmin ilman häntä. Olen todella pahoillani, tiedän, millaista tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi olisi ilman tuollaista "isää".
Tsemppiä, tunne arvosi ja mieti, mikä on sinulle ja lapsillesi parasta. Et sinä tarvitse mitään miesvauvaa kiukuttelemaan ja viemään voimiasi. Sinä pärjäät paremmin ilman häntä. Olen todella pahoillani, tiedän, millaista tuo on.
Ihanaa, että täällä on välillä järkevääkin porukkaa joka ei pidä tuollaista raivoamista normaalina ja oikeutettuna. Alkupää ketjusta kun on näemmä ollut lähinnä ap:n syyttelyä.
Oletko yhdessä exäni kanssa? Kaikki avunpyyöt johtivat kiivastumiseen, huutoon ja ovien paiskomiiseen. Etenkin yöllä! Kerran minulla oli ripuli ja huusin vessasta miehelle että voisiko mennä räkätautisen taaperomme luokse, mies tuli makkarista kuin myrskynmerkki " TOINEN HUUTAA SIELLÄ JA TOINEN PÄRSKII TUOLLA V""u SAA"""NA !" paiskoi ovia ja nosti pojansängystään niin kovakouraisesti että tämä pelästyi.
Älkää kysykö miksi tein tuollaisen hullun kanssa lapsen, erosimme kyllä kun tajusin ettei mies ollut tasapainossa ja lapsi kärsi tilanteesta.
Eli mies huonoimmassa mahdollisessa tilanteessa,ei ihme jos ei naurata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa suosittelen minäkin, mies on hullu ja ehkä vaarallinenkin. Ei kukaan normaali ihminen reagoi tuolla tavalla. Menköön vihanhallintakurssille jos haluaa jatkaa osana perhettä.
Mistä sinä tiedät, minkälainen idiootti ap on, että josko miehellä olikin oikeus jo täysin vitttuuntua häneen?
Kenelläkään ei ole oikeutta huutaa ja raivota toiselle vastaukseksi avunpyyntöön. Ei, vaikka se toinen oliskin idiootti.
Eli jos ei halua auttaa, pitäisi vain kuunnella sitä, kun se pyytäjä suuttuu ja alkaa itse nalkuttaa ja ehkä huutaa tai raivota? Parempi itse olla se, joka siinä suuttuu.
Jos ei halua auttaa, niin sitä paremmalla syyllä mokomasta mulkkuäijästä kannattaa erota, eihän sellaisella puolisolla ja isällä mitään. Ja sen ukon joka mieluummin raivoaa kuin auttaa ei kannata jatkossa hakeutua parisuhteisiin lainkaan.
Miksi hänen pitäisi auttaa? Eiköhän lapsi voi hädässä kävellä vaikka itse pyytämään apua. Mutta jos ei ala auttaa, vaimo alkaa sättiä ja nalkuttaa. Joten parepi suuttua itse ekana.
Sinun on parempi olla hankkimatta perhettä lainkaan. Ei kukaan useamman lapsen äiti tarvitse tuollaista kiukuttelevaa aikuislasta riesakseen. Meillä näytettäisiin ovea tuollaisesta käytöksestä.
Mulla on kaksi lasta, enkä kohtele puolisoani tuollalailla kuin ap. Meillä aikuisila on molemmilla oikeus hoitaa lapsia parhaaksi katsomallaan tavalla, kukaan ei sanele toiselle, miten pitää hoitaa.
Pakkohan se on sanoa jos muuten jää hoitamatta!!! Tässä tapauksessa äiti imetti vauvaa joten jos isä on niin pahvi ettei itse tajua mennä isompaa lasta auttamaan niin mitä muuta voi tehdä kuin sanoa sille? Ja sitten tulos on tuollainen! Kaikenlaisia vanhempia sitä löytyy...
Tämä kiukustuminen on pahentunut vuosien myötä, en minä eikä lapset pyydä Isältä enää oikeastaan mitään, koska hermostuu aina.
Silti valittaa siitä, ettei häneltä pyydetä mitään..
Ajattelin taas koittaa pitkästä aikaa, rohkaistuin, mutta tulos oli taas tämä.Ota asia esiin miehen kanssa rauhallisella hetkellä kun ei ole mikään "tilanne päällä". Kerro miltä tuntuu ja kysy miltä mies ajattelee lapsista tuntuvan kun käyttäytyy noin. Kysy onko huomannut ettei lapsenne enää halua pyytää mitään/ näyttää hänelle mitään koska pelkää häntä. Ehkä hän ei ole tajunnut miten on alkanut omalla käytöksellään etäännyttää itseään sinusta ja lapsista. Selitä että tuollainen käytös saa sinut välttämään avunpyytämistä ja vähitellen katkeroittaa ja etäännyttää. Rakastaminen muuttuu aina vaan vaikeammaksi ja loppuu lopulta kokonaan. Kerro ettet aijo loputtomiin altistaa lapsia ja itseäsi epäasialliselle kohtelulle ja lapsia jopa oman isän pelkäämiselle. Sano että jos ei mies ole valmis muuttumaan ja tarvittaessa hakemaan vihanhallinta ongelmiinsa ulkopuolista apua ero on ainoa ratkaisu. Mutta käykää keskustelu silloin kun ei ole valmiiksi mitään riitaa ja niin että lapset eivät ole paikalla.
Niinpä. Olen koittanut. Täytyy koittaa taas.
Mies yleensä menee vaan näissä keskusteluissa ihan puolustautumismoodiin ja kieltää kaiken. Vähättelee.
Siksi on ollut helpompaa vaan hoitaa kaikki itse ja jättää mies ulkopuolelle.Mikä tilanteessa saa miehen puollustuskannalle? Miten itse suhtautuisit jos mies puhuisi sinulle vastaavalla tavalla? Jos mies joutuisi sinulle puhumasn asiasta, miten toivoisit hänen sen tekevän?
En tiä. Minusta minulla on täysi oikeus hermostua, huutaa, olla vihainen jos hän raivoaa keskellä yötä lapselle ja minulle, kun pyydän häntä niistämään ja antamaan juotavaa.
En mä edes jaksa miettiä miten lässyttää tuolle, vaan sanoin taas ihan suorat sanat.Suorien sanojen sanominen ja huutaminen saa lähes kenet tahansa puollustuskanmalle. Reaktio siihen on se että huudan vähän kovempaa takaisin. Yhtälailla toki myös läsyttäminen saa puolustautumaan, sillä osoitat se että yhtään arvosta toista.
Paras keskustelu on suhteellisen neutraalia. Siinä keskustellaan asioista, ei syyllistetä toista jne.
Mä en kyllä tossa ap:n tilanteessa todellakaan lähtis mukaan tohon huuto-konserttiin. Lapset vaan pelkäisi vielä enemmän kun molemmat vanhemmat huuhtais ja riehuis. Lapset ensin. Hullun miehen voi hoidella myöhemmin. Luultavasti ero olis edessä jos oma mies kehtais noin ala-arvoisesti käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko yhdessä exäni kanssa? Kaikki avunpyyöt johtivat kiivastumiseen, huutoon ja ovien paiskomiiseen. Etenkin yöllä! Kerran minulla oli ripuli ja huusin vessasta miehelle että voisiko mennä räkätautisen taaperomme luokse, mies tuli makkarista kuin myrskynmerkki " TOINEN HUUTAA SIELLÄ JA TOINEN PÄRSKII TUOLLA V""u SAA"""NA !" paiskoi ovia ja nosti pojansängystään niin kovakouraisesti että tämä pelästyi.
Älkää kysykö miksi tein tuollaisen hullun kanssa lapsen, erosimme kyllä kun tajusin ettei mies ollut tasapainossa ja lapsi kärsi tilanteesta.
Voi ei, kuulostaa niin tutulta..
Tuo uskomaton huutokiroilu ja järjetön raivo.
Aivan samoja lauseita käyttää meilläkin mies.
Olenkin usein kärjistetysti istunut ripuloimassa vessassa vauva rinnalla ja koittanut saada toista rauhoittumaan vessan lattialle, koska en uskalla ja viitsi pyytää apua, kun ei siinä enää mikään lasta retuuttavaa miestä tarvita joka kiroaa ja huutaa.
En tiedä miksi jaksan. Kun koitan asiasta puhua, ei se auta mihinkään mitään.
Pikkuhiljaa kaikki on vaan siirtynyt minulle, kun en vaan jaksa suututtaa toista.. En millään pyynnöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko yhdessä exäni kanssa? Kaikki avunpyyöt johtivat kiivastumiseen, huutoon ja ovien paiskomiiseen. Etenkin yöllä! Kerran minulla oli ripuli ja huusin vessasta miehelle että voisiko mennä räkätautisen taaperomme luokse, mies tuli makkarista kuin myrskynmerkki " TOINEN HUUTAA SIELLÄ JA TOINEN PÄRSKII TUOLLA V""u SAA"""NA !" paiskoi ovia ja nosti pojansängystään niin kovakouraisesti että tämä pelästyi.
Älkää kysykö miksi tein tuollaisen hullun kanssa lapsen, erosimme kyllä kun tajusin ettei mies ollut tasapainossa ja lapsi kärsi tilanteesta.
Voi ei, kuulostaa niin tutulta..
Tuo uskomaton huutokiroilu ja järjetön raivo.
Aivan samoja lauseita käyttää meilläkin mies.Olenkin usein kärjistetysti istunut ripuloimassa vessassa vauva rinnalla ja koittanut saada toista rauhoittumaan vessan lattialle, koska en uskalla ja viitsi pyytää apua, kun ei siinä enää mikään lasta retuuttavaa miestä tarvita joka kiroaa ja huutaa.
En tiedä miksi jaksan. Kun koitan asiasta puhua, ei se auta mihinkään mitään.
Pikkuhiljaa kaikki on vaan siirtynyt minulle, kun en vaan jaksa suututtaa toista.. En millään pyynnöllä.
Eroa. Jaksat paremmin kun olet oikeasti yksin eikä tarvitse jatkuvasti varoa suututtamasta raivoavaa hullua. Olet sitten myös vapaa tapaamaan normaalin miehen joka osaa käyttäytyä. Ainoa huoli on lasten tapaamisten järjestyminen. Eihän sitä halua antaa lapsia tuollaiselle isälle viikonloppuisinkaan kun käytös on tuollaista. Lastensuojelu mukaan? Isän tapaamiset valvotuiksi ja tukiperhe lastensuojelun kautta jotta sinä saat välillä levätä? Tai jos on hyvä verkosto ei ehkä edes ole tarvetta ulkopuoliselle tuelle? Tuollaisella miehellä et kyllä tee mitään, eivätkä lapset tuollaisella isällä. Älä anna sen pilata teidän elämäänne.
Sait miehen suostumaan niiden kakaroiden tekoon ja nyt vaadit että miehen pitäisi vielä niitä sinun haluamiasi kakaroita paapoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sait miehen suostumaan niiden kakaroiden tekoon ja nyt vaadit että miehen pitäisi vielä niitä sinun haluamiasi kakaroita paapoa?
Mistä ihmeestä sinä tuollaista keksit? Kyllä kaikissa minun tuntemissani perheissä lastenhankinnasta sovitaan yhdessä ja lapset myös hoidetaan yhdessä. Jos ei halua lapsia hoitaa, niin kannattaa valita puolisoksi toinen vela.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kauhea raivo.. Ei löytänyt paperia ja huusi siitä, sanoin että ota nyt joku paita vaikka ja niistä, poika säikähti jo tätä ja rupesi itkemään ja yski. Niistäminen ei enää onnistunut ja juomaan ei suostunut. Mies huutaa, poika itkee, väkisin koitti niistää ja juottaa ja retuutti poikaa. Vit mikä idiootti.
Mä olen myös huomannut että omalta mieheltä ei löydy minkäännäköistä empatiaa esim sairasta lasta kohtaan. Ärsyyntyy jos lapsi oksentaa sänkyyn / matolle tai itkee kun häntä sattuu. Oma äitini oli tuollainen ja aina piti esittää ettei sattunut jos kaatui, koska siitä tuli huudot. En voi sietää. Itse lohdutan vaikka pään sisällä ärsyttäisikin pyykki keskellä yötä.. ei se lapsi tahallaan ole kipeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kauhea raivo.. Ei löytänyt paperia ja huusi siitä, sanoin että ota nyt joku paita vaikka ja niistä, poika säikähti jo tätä ja rupesi itkemään ja yski. Niistäminen ei enää onnistunut ja juomaan ei suostunut. Mies huutaa, poika itkee, väkisin koitti niistää ja juottaa ja retuutti poikaa. Vit mikä idiootti.
Mä olen myös huomannut että omalta mieheltä ei löydy minkäännäköistä empatiaa esim sairasta lasta kohtaan. Ärsyyntyy jos lapsi oksentaa sänkyyn / matolle tai itkee kun häntä sattuu. Oma äitini oli tuollainen ja aina piti esittää ettei sattunut jos kaatui, koska siitä tuli huudot. En voi sietää. Itse lohdutan vaikka pään sisällä ärsyttäisikin pyykki keskellä yötä.. ei se lapsi tahallaan ole kipeä.
Miksi sinä kasvatat tuollaisen ihmisen kanssa lapsia? Tuostahan voi jäädä heille elinikäiset traumat. Ihan kauheaa altistaa lapsi tuollaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisen kanssa on varmaan raskasta elää.
Typerä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kauhea raivo.. Ei löytänyt paperia ja huusi siitä, sanoin että ota nyt joku paita vaikka ja niistä, poika säikähti jo tätä ja rupesi itkemään ja yski. Niistäminen ei enää onnistunut ja juomaan ei suostunut. Mies huutaa, poika itkee, väkisin koitti niistää ja juottaa ja retuutti poikaa. Vit mikä idiootti.
Mä olen myös huomannut että omalta mieheltä ei löydy minkäännäköistä empatiaa esim sairasta lasta kohtaan. Ärsyyntyy jos lapsi oksentaa sänkyyn / matolle tai itkee kun häntä sattuu. Oma äitini oli tuollainen ja aina piti esittää ettei sattunut jos kaatui, koska siitä tuli huudot. En voi sietää. Itse lohdutan vaikka pään sisällä ärsyttäisikin pyykki keskellä yötä.. ei se lapsi tahallaan ole kipeä.
Miksi sinä kasvatat tuollaisen ihmisen kanssa lapsia? Tuostahan voi jäädä heille elinikäiset traumat. Ihan kauheaa altistaa lapsi tuollaiselle.
Hän on heidän isänsä? Ei hän täydellinen ole. Ei nyt huuda ja raivoa lapsille, mutta selvästi ärsyyntyy tyyliin ”aha noniin kiva, oksensit sitten siihen. Nyt täytyy pestä se matto keskellä yötä , ikinä täällä ei saa nukkua, noniin tässä menee nyt sitten koko yö kiva kiva...”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kauhea raivo.. Ei löytänyt paperia ja huusi siitä, sanoin että ota nyt joku paita vaikka ja niistä, poika säikähti jo tätä ja rupesi itkemään ja yski. Niistäminen ei enää onnistunut ja juomaan ei suostunut. Mies huutaa, poika itkee, väkisin koitti niistää ja juottaa ja retuutti poikaa. Vit mikä idiootti.
Mä olen myös huomannut että omalta mieheltä ei löydy minkäännäköistä empatiaa esim sairasta lasta kohtaan. Ärsyyntyy jos lapsi oksentaa sänkyyn / matolle tai itkee kun häntä sattuu. Oma äitini oli tuollainen ja aina piti esittää ettei sattunut jos kaatui, koska siitä tuli huudot. En voi sietää. Itse lohdutan vaikka pään sisällä ärsyttäisikin pyykki keskellä yötä.. ei se lapsi tahallaan ole kipeä.
Miksi sinä kasvatat tuollaisen ihmisen kanssa lapsia? Tuostahan voi jäädä heille elinikäiset traumat. Ihan kauheaa altistaa lapsi tuollaiselle.
Hän on heidän isänsä? Ei hän täydellinen ole. Ei nyt huuda ja raivoa lapsille, mutta selvästi ärsyyntyy tyyliin ”aha noniin kiva, oksensit sitten siihen. Nyt täytyy pestä se matto keskellä yötä , ikinä täällä ei saa nukkua, noniin tässä menee nyt sitten koko yö kiva kiva...”
Kaikenlaisia helmiä tekin puolisoiksenne löydätte.
Mites seksin antamisen kanssa? Voisiko olla pihtaamisesta johtuvaa stressireaktiota vaiko "vain" työstressiä (raataa kustantaakseen teidän muiden elämisen ja oleskelun)?
Minkä ikäinen poika kun ei osaa itse niistää? Ostakaa nenäsuihke millä räkä valuu ulos? Inhottavaa pyykkiä mut jos se niistäminen on vaikeeta?
Miksei pojalle laiteta vähän juotavaa sängyn viereen?
Aiemmin oli ketju jossa kysyttiin tapaan* mitä vauva-palsta on sinulle opettanut ihmisirä*. Tai noin suurinpiirtein.
Olen ihan taas ällistynyt/pöyristyt joidenkin tämän ketjun kommenteista.
Aloittajalle sanoisin, että ärsytys on lievä reaktio miehen käytöksestä.
Sinun on kaikesta huolimatt ajotenkin asiaan tartuttava, teitä ja perhettään ei pitemmän päälle auta olla hiljaa tai väistellä tilanteita missä mies hermostuu.
Vastahuutaminen asiasta ei auta, mutta asiallinen keskustelu.
Pelottavaa lapselle jos on kipeä ja saa vielä pelätä huutamista ja ravistelua.
Ymmärrän, että mieskin saattaa olla stressaantunut, mutta oikea hetki ei ole sitä purkaa, kun lapsi tarvitsee apua.
Vaikka kuinka lukisit miestä tai kävelisit munankuorilla se ei ole tervettä kenellekään. Parisuhteen ei kuulu olla sellaista.
Ja joskus, kaikesta huolimatta, mies saattaa räjähtää.
Myös itsellesi se on kuormittaavaa ja antaa lapsille väärän mallin.
Vaikeneminen ja väistely on vain tekohengitystä, etä kitkuttelette päivästä päivään jotenkin.
Anteeksi suorasanaisuuteni, mutta myös lapsille epävakaa ja huutava vanhempi, oli se kumpi tahansa, on erittäin pelottava ja stressaava.
Jos mies tuntee, että hänellä on *syytä* käytökseensä, niin se olisi jollain asiantuntijalta selvitettävä, myös teidän yhdessä keskusteltava ulkopuolisen kanssa.
Jos olisi jotain tehtävissä, että tilanne muuttuisi sellaiseksi, ettei raivoamista enää tarvita.
Samoin on jos molemmat raivoatte vuorotellen tai yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, kauhea raivo.. Ei löytänyt paperia ja huusi siitä, sanoin että ota nyt joku paita vaikka ja niistä, poika säikähti jo tätä ja rupesi itkemään ja yski. Niistäminen ei enää onnistunut ja juomaan ei suostunut. Mies huutaa, poika itkee, väkisin koitti niistää ja juottaa ja retuutti poikaa. Vit mikä idiootti.
Mä olen myös huomannut että omalta mieheltä ei löydy minkäännäköistä empatiaa esim sairasta lasta kohtaan. Ärsyyntyy jos lapsi oksentaa sänkyyn / matolle tai itkee kun häntä sattuu. Oma äitini oli tuollainen ja aina piti esittää ettei sattunut jos kaatui, koska siitä tuli huudot. En voi sietää. Itse lohdutan vaikka pään sisällä ärsyttäisikin pyykki keskellä yötä.. ei se lapsi tahallaan ole kipeä.
Miksi sinä kasvatat tuollaisen ihmisen kanssa lapsia? Tuostahan voi jäädä heille elinikäiset traumat. Ihan kauheaa altistaa lapsi tuollaiselle.
Hän on heidän isänsä? Ei hän täydellinen ole. Ei nyt huuda ja raivoa lapsille, mutta selvästi ärsyyntyy tyyliin ”aha noniin kiva, oksensit sitten siihen. Nyt täytyy pestä se matto keskellä yötä , ikinä täällä ei saa nukkua, noniin tässä menee nyt sitten koko yö kiva kiva...”
Kaikenlaisia helmiä tekin puolisoiksenne löydätte.
Niin, harva meistä täydellinen on.
Suorien sanojen sanominen ja huutaminen saa lähes kenet tahansa puollustuskanmalle. Reaktio siihen on se että huudan vähän kovempaa takaisin. Yhtälailla toki myös läsyttäminen saa puolustautumaan, sillä osoitat se että yhtään arvosta toista.
Paras keskustelu on suhteellisen neutraalia. Siinä keskustellaan asioista, ei syyllistetä toista jne.