Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti: kenellä on varaa yli 500 000 euroa maksaviin asuntoihin?
01.09.2018 |
Ja mistä niihin riittää ostajia esim. Helsingissä tai Tampereella, joissa kummassakin uudisrakentaminen näyttää painottuvan kalliimpaan asumiseen? Ja ihan tavallisetkin omakotitalot maksavat sen 300 000 e.
Ymmärrän, että Suomessakin on paljon hyvätuloisia ihmisiä, mutta eihän niitä nyt voi niin paljoa olla?
Kommentit (503)
Olen käynyt Elviksen kotona Tennesseen luonnonkauniissa Memphisissä ja olen melko varma, että Graceland -nimisen lukaalin tiluksineen arvo on nykyään enemmän kuin 500 000 euroa. Vastaan siis että Elviksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seinäjoella on myynnissä tämmöinen koppero lähellä kuollutta keskustaa ja rautatieasemaa. Itseäni huvitti erityisesti nuo Ikean karmeat levyhökötykset, millä asunto on sisustettu. :D Jos itselläni olisi varaa tuommoinen ostaa, niin huonekalut tulisivat ilman muuta Vepsäläiseltä.
Näitä ostetaan aika usein hirveällä riskillä. Velkaa on niin, että heikompaa hirvittää. Kun korot nousevat, kupla romahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt Elviksen kotona Tennesseen luonnonkauniissa Memphisissä ja olen melko varma, että Graceland -nimisen lukaalin tiluksineen arvo on nykyään enemmän kuin 500 000 euroa. Vastaan siis että Elviksellä.
Tai ihan tavallisella amerikkalaisella. Meidan naapurissa on lahio missa jokainen talo on rakennettu kiitoradan viereen, kaikilla asukkailla on oma lentokone.
Olen aina ihmetellyt, miksi lapseton pariskunta esimerkiksi haluaa ison talon. Mitä sillä tekee? Sinkkuna asun sadan neliön kämpässä jossa on 2 makuuhuonetta ja tämäkin on melkein liikaa. No onhan tuo toinen makuuhuone kiva jos tulee vieraita pidemmäksi aikaa. Käytännössä niin tapahtuu korkeintaan kerran vuodessa.
Noh, siinähän porukka maksaa isoja talojaan ja valittaa kun ei ole rahaa muuhun. Oma kämppäni on maksettu kun olen 45v enkä maksa kuin 600€/kk eli muuhun jää hyvinkin paljon rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoella on myynnissä tämmöinen koppero lähellä kuollutta keskustaa ja rautatieasemaa. Itseäni huvitti erityisesti nuo Ikean karmeat levyhökötykset, millä asunto on sisustettu. :D Jos itselläni olisi varaa tuommoinen ostaa, niin huonekalut tulisivat ilman muuta Vepsäläiseltä.
Eihan ne huonekalut tule mukana jos tuon kamaluuden ostaa. Mina en laittaisi penniakaan rahojani tuohon huonosti suunniteltuun asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoella on myynnissä tämmöinen koppero lähellä kuollutta keskustaa ja rautatieasemaa. Itseäni huvitti erityisesti nuo Ikean karmeat levyhökötykset, millä asunto on sisustettu. :D Jos itselläni olisi varaa tuommoinen ostaa, niin huonekalut tulisivat ilman muuta Vepsäläiseltä.
Ihan siisti ja modernihan tuo on. Hintaa on kyllä liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pankki antaa mutta asuntomarkkinoihin on tulossa muutos johtuen sodasta ja pahenevasta energia kriisistä joten en suosittele ostamaan asuntoa juuri nyt.
Ilmeisesti ensiasunnon hakijalta kysymys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pankki antaa mutta asuntomarkkinoihin on tulossa muutos johtuen sodasta ja pahenevasta energia kriisistä joten en suosittele ostamaan asuntoa juuri nyt.
Nyt juuri ei ole hyvä aika ostaa eikä myydä. Oudot ajat.
Esim. Ylen pääjohtajalla
http://suolasuinen.blogspot.com/2022/07/o-i-k-e-u-s-k-o-l-l-a-s-i.html?…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, miksi lapseton pariskunta esimerkiksi haluaa ison talon. Mitä sillä tekee? Sinkkuna asun sadan neliön kämpässä jossa on 2 makuuhuonetta ja tämäkin on melkein liikaa. No onhan tuo toinen makuuhuone kiva jos tulee vieraita pidemmäksi aikaa. Käytännössä niin tapahtuu korkeintaan kerran vuodessa.
Noh, siinähän porukka maksaa isoja talojaan ja valittaa kun ei ole rahaa muuhun. Oma kämppäni on maksettu kun olen 45v enkä maksa kuin 600€/kk eli muuhun jää hyvinkin paljon rahaa.
No he molemmat voivat tehdä etötöitä ja tarvitsevat oman työhuoneen. Siihen makkari ja vierashuone lisäksi, niin johan noita neliöitä alkaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, miksi lapseton pariskunta esimerkiksi haluaa ison talon. Mitä sillä tekee? Sinkkuna asun sadan neliön kämpässä jossa on 2 makuuhuonetta ja tämäkin on melkein liikaa. No onhan tuo toinen makuuhuone kiva jos tulee vieraita pidemmäksi aikaa. Käytännössä niin tapahtuu korkeintaan kerran vuodessa.
Noh, siinähän porukka maksaa isoja talojaan ja valittaa kun ei ole rahaa muuhun. Oma kämppäni on maksettu kun olen 45v enkä maksa kuin 600€/kk eli muuhun jää hyvinkin paljon rahaa.
Mitä oman tuttavapiirin ihmisiä tiedän, niin on keräilykamoille oma huoneensa, vieras- ja työhuoneet sekä yhdellä "elokuvateatteri". Lemmikeilleen on eräs pyhittänyt ison huoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa tulla tänne vain ilkkumaan että täällä on vain äite jä joilla ei ole kokemuksia palkktyöstä Se on iso vale. Sekin on hassu väite että kalliit asunnot ovat myynniissä jatkuvasti erojen , maksukyvyttömyyden ja työttömyyden vuoksi. Meillä on perhepiirissä lähellä pariskuntia useitakin jotka tienaavat molemmat yhteensä 200 000 e vuodessa. Ammatti-ihmiset joutuvar harvoin työttömäksi.Meidän perheestä ei kukaan ole koskaan ollut työtön. Onhan siinä merkitystä ammatinvalinnallakin.
Minä olen ollut elämäni aikana työtön ja nyt minulla on puolen miljoonan talo. Niin ne tilanteet muuttuvat, onneksi.
Kyllä Helsingin keskustan asunnot kallistuvat nopeasti. Kun asunto maksoi Mannerheimintiellä 175 000 e , se myytiin kolmen vuoden kuluttua 320 000 eurolla.. keittiö oli uusittu. Eikä se aina onnistu , mutta omansa saa aina, paitsi ei silloin 90-uvun lama aikaan aina saanut. Kaikki eivät ole valmiita ottamaan riskejä. Mutta onhan lasten hankkiminen ja perhe-elämäkin aina riski. Mitään takuuta avioliitossakaan ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin, että tuon hintaluokan asuntoihin on hyvin varaa jos ei ota naista mukaan kuvioihin ollenkaan.
Joko ne eroaa ja vie puolet mennessään (50%:n todennäköisyys) tai ne käyttää sisustukseen 2000 kuussa. Kumpikin on tullut koettua.
Nyt kun kummastakin on päässyt eroon, on talo joka on hyvinkin tuon arvoinen ja kesämökkikin löytyy. En muuten nykyään edes viitsi kutsua naisia kylään kun ne on heti ottamassa pariskuntaselfieitä nettiin ja viikon päästä muuttamassa kamansa sisälle.
Tämä on niin totta. Naisena minun pitäisi olla naisten puolella, mutta 70 vuoden elämänkokemuksella olen tämän kuvion nähnyt monta kertaa ja säälin monia miehiä, jotka ovat uhriksi joutuneet.
Niin, ne miesrassut, oman elämänsä ajopuut, joille asiat vain tapahtuvat. Jotenkin heille vain tapahtuu se, että joutuvat naimisiin ilman avioehtoa sellaisen naisen kanssa jota eivät edes oikeastaan olisi vaimoksi halunneetkaan, mutta kun he jaloina miehinä laskivat rimaa ja tyytyivät siihen naiseen jonka sattuivat saamaan. Niin sitten se akka häipyikin mukanaan puolet siitä miehen satumaisesta omaisuudesta, joka vertautuu suorastaan Tolkienin tarujen kultaröykkiöihin ja Roope Ankan rahasäiliön syvyyksiin.
Missään vaiheessa nämä miehet eivät ole voineet avata suutaan ja pitää huolen niiden asioiden toteutumisesta, jotka ovat heille tärkeitä, kuten avioehdosta. Mm. Mika Waltarin koko tuotannon läpäisevä teema on tämä, "yhyy yhyy en saanut rakastamaani naista vaan jouduin TYYTYMÄÄN vaimooni, voi minua parkaa!" Sääli miehiä!
Pääkaupunkiseudun hyvillä alueilla tuo on ihan normaalihinta perheasunnoista. Täällä vain joutuu asunnoista maksamaan suuremman osan tuloistaan kuin muualla.
Tai tinkimään neliöistä. Tähän hintatasoon olemme joutuneet sopeutumaan ja monilla on tosi isot lainat. Ihan tavalliset keskiluokkaiset ihmiset asuvat tämän hintaisissa ja sitä kalliimmissa asunnoissa.
Me ostettiin ensin nuorempina halvempi asunto, remontoitiin sitä ja myytiin myöhemmin hyvällä voitolla kun hinnat oli nousseet ja kämppä oli huomattavasti paremmassa kunnossa. Se selitti suurimman osan. MUTTA kumpikin myös menetimme rakkaita läheisiä ja saimme jonkin verran perintöä. Se selitti loppuosan.
Olimme siis hyväosaisia siinä, että vanhemmillamme oli jättää jonkin verran omaisuutta ja siinä, että mieheni on näppärä remppaamaan.
Mieluummin silti olisin pitänyt läheiset elämässämme ja asunut halvemmassa asunnossa, sehän on sanomattakin selvää.
500 000 asunnosta ei muuten ole Helsingissä mitenkään kovin paljon. Itse olen ihmetellyt, miten niinkin monilla on varaa yli miljoonan kämppiin...
Loppujen lopuksi jokainen on oman onnensa seppä.