Lue keskustelun säännöt.
Miksi lestadiolaisia niin paljon muoti- ja vaatealalla?
01.09.2018 |
Tämän olen pistänyt merkille nyt kun olen näissä piireissä pyörinyt. Ei siinä, mukavia ja ystävällisiä ihmisiä. Itse olen jäänyt ihmettelemään, kun en lestadiolaisuutta tunne, että onko siinä kulttuurissa jotain mikä vetää alalle? Muutamia vaatefirmoja tiedän, valokuvaajia, yhden tunnetun muotivaikuttajan ja lukuisia vaatesuunnittelijoita. Mua kiinnostaa tämä asia, avatkaa joku mistä lestadiolaisia alalle tulee niin paljon?
Niin, ja ei pelkästään naisia vaan myös miehiä!
Kommentit (61)
Tosi monet visuaalisuuteen liittyvät asiat on syntiä. Kaikki teatteriin tai telkkariin liityvät asiat syntiä, meikkaus ja kosmetologiammatit syntiä, kampaaja ammattina syntiä. Mut vaate- ja muotijutut ei ole syntiä, sinne sitten hakeutuu useampia naisia.
Monet muoti ym jutut pyörii netissä, ne on ammattina helppoja lapsilauman kanssa ja kotoa käsin. Ja ilman pitkiä koulutuksia.
Ja hei, kestadiolaisnaisia on ihan hirveästi, liikkeessä on noin 80 000 jäsentä, naisia heistä 50 000. Ja ex-lestadiolaisia saman verran, ei ihme, et muutama löytää tiensä muodin pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi monet visuaalisuuteen liittyvät asiat on syntiä. Kaikki teatteriin tai telkkariin liityvät asiat syntiä, meikkaus ja kosmetologiammatit syntiä, kampaaja ammattina syntiä. Mut vaate- ja muotijutut ei ole syntiä, sinne sitten hakeutuu useampia naisia.
Monet muoti ym jutut pyörii netissä, ne on ammattina helppoja lapsilauman kanssa ja kotoa käsin. Ja ilman pitkiä koulutuksia.
Ja hei, kestadiolaisnaisia on ihan hirveästi, liikkeessä on noin 80 000 jäsentä, naisia heistä 50 000. Ja ex-lestadiolaisia saman verran, ei ihme, et muutama löytää tiensä muodin pariin.
Tuo on muuten kiinnostavaa tuo kielteinen suhtautuminen liikkeessä moniin visuaalisiin asioihin. Käytänössä mahdollista visuaalisuutta on tuoda ilmi kuvataiteen, sisustuksen ja pukeutumisen kautta. Näissä asioissa lestat on aika usein tosi hyviä. Myös valokuvaus ja klassinen musiikki laulamiseneen yleistä heidän keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Moi! Oon lesta, joten voin koittaa vähän avata asiaa.
Suurin osa pukeutunee aika tavallisesti, niin itsekin ja oma lähipiirini. Meidän liikkeen opetukset on tosi vanhanaikaisia, eikä vastaa enää tätä päivää. Kielteinen suhtautuminen meikkaamiseen ym. tapanormit päätettiin sata vuotta sitten, suhteessa silloiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Silloin vahva meikki yhdistettiin kevytkenkäisyyteen ym. mutta niin kuin jokainen tietää, niin ei enää tänä päivänä. Meidän liike ei ole opetuksia muuttanut, vaikka ympäröivä yhteiskunta on. Aihetta olisi.
Kiinnostus muotiin tulee varmasti juurikin siitä, että kun ulkonäköä ei juurikaan voi muuttaa, niin keskitytään sitten pukeutumiseen. Kiinnostus muotiin on aika yleistä nykyään lestadiolaisnuorten keskuudessa, kun porukka elää samalla tavalla yhteiskunnassa kun muut tavalliset tallaajat. Toisin sanoen siis kun kulttuuri kieltää meikkaamisen, lävistykset, tatuoinnt ym., kiinnittyy huomio niihin asioihin jotka ei ole kielletty: pukeutuminen, kropan treenaaminen ja sitä rataa. Aika loogista ja luonnollista.
Näitä oppeja ja normeja pitäis muuttaa. Enemmän kannattaisi kehottaa kohtuullisuuteen ja vaatimattomuuteen. Mulle on ihan sama meikkaako tai värjääkö joku hiuksia, ja osa lestadiolaisista tekeekin näitä. Nämä kaikki normit on tosi vanhoja ja juontaa juurensa sata vuotta taaksepäin.
Toinen juttu on sitten myös se, että voi olla jos me pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti niin voishan siitä myös joutua pilkatuksi. Kai tyylikkyydellä voi vähän tätä välttää, niin surullista kun se onkin.
Mutta joo, itse tiedän että monet kyllä mieltää että me lestadiolaiset pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti, osa pukeutuukin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mitä monet kuvittelee.
Lestadius kuoli 1861 eli säännöt on kyllä tehty melkein 200 vuotta sitten. Ne muuttuvat hitaasti. Lisäksi lestadiolaisia on eri ryhmiä, joilla on hieman eri painotus säännöissä.
Itse en voinut hyväksyä liikkeen puuttumista pukeutumiseeni, lasteni lukumäärään ja siihen, mitä hiuksilleni teen. Nykyisin puistattaa ajatuskin siitä, että nykypäivän Suomessa osa naisista kasvatetaan (tai ainakin sitä yritetään) uskomaan, että he eivät voi näistä asioista päättää itse. Ja että naisen tulee vaieta (seurakunnassa) - tämä asetelma näkyy läpi yhteisön. Todellinen valta on miehillä, jotka myös ovat ne jotka naisten elämää rajoittavia sääntöjä ylläpitävät.
Sellainen miedompi handmaid's tale.
Olen itse akateeminen, lapseton ja naimisissa, harrastan liikuntaa ja lukemista. Toisin kuin liikkeessä opetetaan (toisissa suuntauksissa enemmän kuin toisissa), me lähteneet emme joudu mihinkään ojan pohjalle vaan suurin osa pärjää oikein hyvin. Minä ainakin sata kertaa paremmin, kun ei tarvitse yrittää olla kohtuullinen ja vaatimaton vaan voin olla ihan mitä itse parhaaksi katson.
Tsemppiä jokaiselle omien valintojensa kanssa!
Olen melkein 70, enkä ole työelämässä (yli 40v) enkä siviilissä koskaan tavannut lestadiolaista. Asun Helsingissä.
Työni oli vaatteiden sisäänostaja kahdessakin eri yrityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkoulun biologian opettajani oli lestadiolainen. Hänellä oli useita lapsia ja hän olikin raskaana kun koulu alkoi ja sitten mammalomalla. Minulla on vain ohimenevä muistikuva hänestä, koska hän tosiaan oli enimmäkseen vaan kotona ja synnyttämässä.
Mun tietämien lestanaisten ammatit: maalari, lastentarhanopettaja, matematiikan opettaja, luokanopettaja, kielten opettaja, lähihoitaja, röntgenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, diplomi-insinööri, lääkäri, kuvataiteen opettaja, maatalousyrittäjä, juristi, sosiaalialan työntekijöitä, valokuvaaja, koulunkäyntiavustaja, taksinkuljettaja, apteekkityöntekijä, kirjanpitäjä, rakennusinsinööri, jokin biotekniikkaan liittyvä ammatti, myyjä, toimittaja, vaatealan yrittäjä, eläinlääkäri, optikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen melkein 70, enkä ole työelämässä (yli 40v) enkä siviilissä koskaan tavannut lestadiolaista. Asun Helsingissä.
Työni oli vaatteiden sisäänostaja kahdessakin eri yrityksessä.
Heh! Tuskinpa sitä voit noin varmasti tietää. Lestadiolaisuus ei välttämättä näy mitenkään päälle päin, eivätkä he myöskään itse tee yleensä asiasta numeroa.
Noin 2% suomalaisista on lestadiolaisia ja nimenomaan vanhoillislestadiolaisia, mikä on liikkeen päähaara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen melkein 70, enkä ole työelämässä (yli 40v) enkä siviilissä koskaan tavannut lestadiolaista. Asun Helsingissä.
Työni oli vaatteiden sisäänostaja kahdessakin eri yrityksessä.Heh! Tuskinpa sitä voit noin varmasti tietää. Lestadiolaisuus ei välttämättä näy mitenkään päälle päin, eivätkä he myöskään itse tee yleensä asiasta numeroa.
Noin 2% suomalaisista on lestadiolaisia ja nimenomaan vanhoillislestadiolaisia, mikä on liikkeen päähaara.
Periaatteena oli, että uskonnosta ja politiikasta ei puhuta.
Sama päti mieheeni. Olimme yli 20 vuotta yhdessä, enkä tiedä ketä äänesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun tietämien lestanaisten ammatit: maalari, lastentarhanopettaja, matematiikan opettaja, luokanopettaja, kielten opettaja, lähihoitaja, röntgenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, diplomi-insinööri, lääkäri, kuvataiteen opettaja, maatalousyrittäjä, juristi, sosiaalialan työntekijöitä, valokuvaaja, koulunkäyntiavustaja, taksinkuljettaja, apteekkityöntekijä, kirjanpitäjä, rakennusinsinööri, jokin biotekniikkaan liittyvä ammatti, myyjä, toimittaja, vaatealan yrittäjä, eläinlääkäri, optikko
Kuka tuntee edes noin montaa naista ylipäänsä? AI niin, isot sisaruslaumat..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tietämien lestanaisten ammatit: maalari, lastentarhanopettaja, matematiikan opettaja, luokanopettaja, kielten opettaja, lähihoitaja, röntgenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, diplomi-insinööri, lääkäri, kuvataiteen opettaja, maatalousyrittäjä, juristi, sosiaalialan työntekijöitä, valokuvaaja, koulunkäyntiavustaja, taksinkuljettaja, apteekkityöntekijä, kirjanpitäjä, rakennusinsinööri, jokin biotekniikkaan liittyvä ammatti, myyjä, toimittaja, vaatealan yrittäjä, eläinlääkäri, optikko
Kuka tuntee edes noin montaa naista ylipäänsä? AI niin, isot sisaruslaumat..?
Hahhah,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuisi siitä, että lestadiolainen ottaa töihin mieluimmin toisen lestadiolaisen.
Vierailija kirjoitti:
Moi! Oon lesta, joten voin koittaa vähän avata asiaa.
Suurin osa pukeutunee aika tavallisesti, niin itsekin ja oma lähipiirini. Meidän liikkeen opetukset on tosi vanhanaikaisia, eikä vastaa enää tätä päivää. Kielteinen suhtautuminen meikkaamiseen ym. tapanormit päätettiin sata vuotta sitten, suhteessa silloiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Silloin vahva meikki yhdistettiin kevytkenkäisyyteen ym. mutta niin kuin jokainen tietää, niin ei enää tänä päivänä. Meidän liike ei ole opetuksia muuttanut, vaikka ympäröivä yhteiskunta on. Aihetta olisi.
Kiinnostus muotiin tulee varmasti juurikin siitä, että kun ulkonäköä ei juurikaan voi muuttaa, niin keskitytään sitten pukeutumiseen. Kiinnostus muotiin on aika yleistä nykyään lestadiolaisnuorten keskuudessa, kun porukka elää samalla tavalla yhteiskunnassa kun muut tavalliset tallaajat. Toisin sanoen siis kun kulttuuri kieltää meikkaamisen, lävistykset, tatuoinnt ym., kiinnittyy huomio niihin asioihin jotka ei ole kielletty: pukeutuminen, kropan treenaaminen ja sitä rataa. Aika loogista ja luonnollista.
Näitä oppeja ja normeja pitäis muuttaa. Enemmän kannattaisi kehottaa kohtuullisuuteen ja vaatimattomuuteen. Mulle on ihan sama meikkaako tai värjääkö joku hiuksia, ja osa lestadiolaisista tekeekin näitä. Nämä kaikki normit on tosi vanhoja ja juontaa juurensa sata vuotta taaksepäin.
Toinen juttu on sitten myös se, että voi olla jos me pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti niin voishan siitä myös joutua pilkatuksi. Kai tyylikkyydellä voi vähän tätä välttää, niin surullista kun se onkin.
Mutta joo, itse tiedän että monet kyllä mieltää että me lestadiolaiset pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti, osa pukeutuukin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mitä monet kuvittelee.
Et näytä tuntevan liikkeesi historiaa. Meikkaus, televisio yms. kiellot tulivat lestadiolaisuuteen, kun 60-luvun lopussa ja 70-luvulla valtaan pääsivät vallanhaluiset maallikkosaarnaajat sen jälkeen, kun papit olivat lähteneet liikkeestä (ns. pappiseriseura). Sitä ennen vl-liike muistutti enemmän luterilaisuutta.
Kaikki vl-liikkeen kiellot ovat vallankäyttöä, jolla vanhat äijänkäppyrät pitävät lauman ja eritoten naiset kurissa.
Tuo pitää kyllä paikkansa, että pukeutumisella kompensoidaan sitä häpeää, mitä nuo kiellot aiheuttavat: pukeutuvat sentään tyylikkäästi, vaikka ehkäisy yms. ovat kiellettyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi! Oon lesta, joten voin koittaa vähän avata asiaa.
Suurin osa pukeutunee aika tavallisesti, niin itsekin ja oma lähipiirini. Meidän liikkeen opetukset on tosi vanhanaikaisia, eikä vastaa enää tätä päivää. Kielteinen suhtautuminen meikkaamiseen ym. tapanormit päätettiin sata vuotta sitten, suhteessa silloiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Silloin vahva meikki yhdistettiin kevytkenkäisyyteen ym. mutta niin kuin jokainen tietää, niin ei enää tänä päivänä. Meidän liike ei ole opetuksia muuttanut, vaikka ympäröivä yhteiskunta on. Aihetta olisi.
Kiinnostus muotiin tulee varmasti juurikin siitä, että kun ulkonäköä ei juurikaan voi muuttaa, niin keskitytään sitten pukeutumiseen. Kiinnostus muotiin on aika yleistä nykyään lestadiolaisnuorten keskuudessa, kun porukka elää samalla tavalla yhteiskunnassa kun muut tavalliset tallaajat. Toisin sanoen siis kun kulttuuri kieltää meikkaamisen, lävistykset, tatuoinnt ym., kiinnittyy huomio niihin asioihin jotka ei ole kielletty: pukeutuminen, kropan treenaaminen ja sitä rataa. Aika loogista ja luonnollista.
Näitä oppeja ja normeja pitäis muuttaa. Enemmän kannattaisi kehottaa kohtuullisuuteen ja vaatimattomuuteen. Mulle on ihan sama meikkaako tai värjääkö joku hiuksia, ja osa lestadiolaisista tekeekin näitä. Nämä kaikki normit on tosi vanhoja ja juontaa juurensa sata vuotta taaksepäin.
Toinen juttu on sitten myös se, että voi olla jos me pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti niin voishan siitä myös joutua pilkatuksi. Kai tyylikkyydellä voi vähän tätä välttää, niin surullista kun se onkin.
Mutta joo, itse tiedän että monet kyllä mieltää että me lestadiolaiset pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti, osa pukeutuukin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mitä monet kuvittelee.
Lestadius kuoli 1861 eli säännöt on kyllä tehty melkein 200 vuotta sitten. Ne muuttuvat hitaasti. Lisäksi lestadiolaisia on eri ryhmiä, joilla on hieman eri painotus säännöissä.
Itse en voinut hyväksyä liikkeen puuttumista pukeutumiseeni, lasteni lukumäärään ja siihen, mitä hiuksilleni teen. Nykyisin puistattaa ajatuskin siitä, että nykypäivän Suomessa osa naisista kasvatetaan (tai ainakin sitä yritetään) uskomaan, että he eivät voi näistä asioista päättää itse. Ja että naisen tulee vaieta (seurakunnassa) - tämä asetelma näkyy läpi yhteisön. Todellinen valta on miehillä, jotka myös ovat ne jotka naisten elämää rajoittavia sääntöjä ylläpitävät.
Sellainen miedompi handmaid's tale.
Olen itse akateeminen, lapseton ja naimisissa, harrastan liikuntaa ja lukemista. Toisin kuin liikkeessä opetetaan (toisissa suuntauksissa enemmän kuin toisissa), me lähteneet emme joudu mihinkään ojan pohjalle vaan suurin osa pärjää oikein hyvin. Minä ainakin sata kertaa paremmin, kun ei tarvitse yrittää olla kohtuullinen ja vaatimaton vaan voin olla ihan mitä itse parhaaksi katson.
Tsemppiä jokaiselle omien valintojensa kanssa!
Olisi tosi kiva kuulla, miksi 4 miinustajaa ovat miinustaneet. Oma taustani on esikoislestadiolainen, ja ko. suuntaus on aina ollut askeettisin ja jyrkin, mitä esim. pukeutumiseen tulee. Erkaantuminen vanhoillisista tapahtui jo 1900-luvun alussa eikä ko. liikkeessä ole ollut tietääkseni mitään vapaampia aikoja. Nythän liike on vielä uudelleen hajonnut niin, että suurin osa porukasta ei kuulu edes kirkkoon. Se varmasti aiheuttaa entistä enemmän tätä naisten rajoittamispyrkimystä, joka on ollut aina vahvana yhteisössä. Aihe on mielestäni kiinnostava ja jos muistan/tiedän jotakin väärin, mielelläni kuulen.
T. Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi! Oon lesta, joten voin koittaa vähän avata asiaa.
Suurin osa pukeutunee aika tavallisesti, niin itsekin ja oma lähipiirini. Meidän liikkeen opetukset on tosi vanhanaikaisia, eikä vastaa enää tätä päivää. Kielteinen suhtautuminen meikkaamiseen ym. tapanormit päätettiin sata vuotta sitten, suhteessa silloiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Silloin vahva meikki yhdistettiin kevytkenkäisyyteen ym. mutta niin kuin jokainen tietää, niin ei enää tänä päivänä. Meidän liike ei ole opetuksia muuttanut, vaikka ympäröivä yhteiskunta on. Aihetta olisi.
Kiinnostus muotiin tulee varmasti juurikin siitä, että kun ulkonäköä ei juurikaan voi muuttaa, niin keskitytään sitten pukeutumiseen. Kiinnostus muotiin on aika yleistä nykyään lestadiolaisnuorten keskuudessa, kun porukka elää samalla tavalla yhteiskunnassa kun muut tavalliset tallaajat. Toisin sanoen siis kun kulttuuri kieltää meikkaamisen, lävistykset, tatuoinnt ym., kiinnittyy huomio niihin asioihin jotka ei ole kielletty: pukeutuminen, kropan treenaaminen ja sitä rataa. Aika loogista ja luonnollista.
Näitä oppeja ja normeja pitäis muuttaa. Enemmän kannattaisi kehottaa kohtuullisuuteen ja vaatimattomuuteen. Mulle on ihan sama meikkaako tai värjääkö joku hiuksia, ja osa lestadiolaisista tekeekin näitä. Nämä kaikki normit on tosi vanhoja ja juontaa juurensa sata vuotta taaksepäin.
Toinen juttu on sitten myös se, että voi olla jos me pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti niin voishan siitä myös joutua pilkatuksi. Kai tyylikkyydellä voi vähän tätä välttää, niin surullista kun se onkin.
Mutta joo, itse tiedän että monet kyllä mieltää että me lestadiolaiset pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti, osa pukeutuukin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mitä monet kuvittelee.
Lestadius kuoli 1861 eli säännöt on kyllä tehty melkein 200 vuotta sitten. Ne muuttuvat hitaasti. Lisäksi lestadiolaisia on eri ryhmiä, joilla on hieman eri painotus säännöissä.
Itse en voinut hyväksyä liikkeen puuttumista pukeutumiseeni, lasteni lukumäärään ja siihen, mitä hiuksilleni teen. Nykyisin puistattaa ajatuskin siitä, että nykypäivän Suomessa osa naisista kasvatetaan (tai ainakin sitä yritetään) uskomaan, että he eivät voi näistä asioista päättää itse. Ja että naisen tulee vaieta (seurakunnassa) - tämä asetelma näkyy läpi yhteisön. Todellinen valta on miehillä, jotka myös ovat ne jotka naisten elämää rajoittavia sääntöjä ylläpitävät.
Sellainen miedompi handmaid's tale.
Olen itse akateeminen, lapseton ja naimisissa, harrastan liikuntaa ja lukemista. Toisin kuin liikkeessä opetetaan (toisissa suuntauksissa enemmän kuin toisissa), me lähteneet emme joudu mihinkään ojan pohjalle vaan suurin osa pärjää oikein hyvin. Minä ainakin sata kertaa paremmin, kun ei tarvitse yrittää olla kohtuullinen ja vaatimaton vaan voin olla ihan mitä itse parhaaksi katson.
Tsemppiä jokaiselle omien valintojensa kanssa!
Olisi tosi kiva kuulla, miksi 4 miinustajaa ovat miinustaneet. Oma taustani on esikoislestadiolainen, ja ko. suuntaus on aina ollut askeettisin ja jyrkin, mitä esim. pukeutumiseen tulee. Erkaantuminen vanhoillisista tapahtui jo 1900-luvun alussa eikä ko. liikkeessä ole ollut tietääkseni mitään vapaampia aikoja. Nythän liike on vielä uudelleen hajonnut niin, että suurin osa porukasta ei kuulu edes kirkkoon. Se varmasti aiheuttaa entistä enemmän tätä naisten rajoittamispyrkimystä, joka on ollut aina vahvana yhteisössä. Aihe on mielestäni kiinnostava ja jos muistan/tiedän jotakin väärin, mielelläni kuulen.
T. Sama
Onko tuo esikoislest sama, missä tytöt ja naiset pukevat seuroihin huivin?
Dkkdkdkdkd kirjoitti:
Oon itsekin miettinyt tätä. Nuoret lestadiolaiset pukeutuu useimmiten todella hyvin ja heillä on tyylitajua. Tosin näyttävät aina kyllä luonnollisilta. Epäilen tämän johtuva siitä, että kun heidän kulttuurissa on kielteistä suhtautumista ulkonäön ehosteluun (joka lienee muuttunut viimeaikoina) niin persoonaa tuodaan esille enemmän pukeutumisen kautta samoin kuin huolittelu tapahtuu pukeutumisen kautta. Paljon on myös niitä lestadiolaisia jotka pukeutuu ihan tavallisesti, eikä heitä muoti kiinnosta.
Vl-uskoon on viime aikoina tullut yhä enemmän menestysteologian piirteitä. Se, että on iso komea talo, merkkivaatteet, pelit ja vehkeet viimeisen päälle, kertoo siitä, että Jumala on siunannut ja on siis eletty oikein. Jossain vl-dokkarissa tästä oli esimerkkinä mies, joka kertoi uudesta prameasta autostaan, että ”tässä sitä on uskovaiselle sopiva auto”.
Kauas on eksytty alkuperäisestä, suorastaan askeettisuutta ihannoivasta vl-uskosta. Mutta niinhän se oli, että uskovaisen täytyy elää tässä maailmassa vaikkei olekaan tästä maailmasta. Vai oliko se sittenkin niin, että tämä usko pysyy vaikka maailma muuttuu. 🤔 No aina voi saarnata tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi! Oon lesta, joten voin koittaa vähän avata asiaa.
Suurin osa pukeutunee aika tavallisesti, niin itsekin ja oma lähipiirini. Meidän liikkeen opetukset on tosi vanhanaikaisia, eikä vastaa enää tätä päivää. Kielteinen suhtautuminen meikkaamiseen ym. tapanormit päätettiin sata vuotta sitten, suhteessa silloiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Silloin vahva meikki yhdistettiin kevytkenkäisyyteen ym. mutta niin kuin jokainen tietää, niin ei enää tänä päivänä. Meidän liike ei ole opetuksia muuttanut, vaikka ympäröivä yhteiskunta on. Aihetta olisi.
Kiinnostus muotiin tulee varmasti juurikin siitä, että kun ulkonäköä ei juurikaan voi muuttaa, niin keskitytään sitten pukeutumiseen. Kiinnostus muotiin on aika yleistä nykyään lestadiolaisnuorten keskuudessa, kun porukka elää samalla tavalla yhteiskunnassa kun muut tavalliset tallaajat. Toisin sanoen siis kun kulttuuri kieltää meikkaamisen, lävistykset, tatuoinnt ym., kiinnittyy huomio niihin asioihin jotka ei ole kielletty: pukeutuminen, kropan treenaaminen ja sitä rataa. Aika loogista ja luonnollista.
Näitä oppeja ja normeja pitäis muuttaa. Enemmän kannattaisi kehottaa kohtuullisuuteen ja vaatimattomuuteen. Mulle on ihan sama meikkaako tai värjääkö joku hiuksia, ja osa lestadiolaisista tekeekin näitä. Nämä kaikki normit on tosi vanhoja ja juontaa juurensa sata vuotta taaksepäin.
Toinen juttu on sitten myös se, että voi olla jos me pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti niin voishan siitä myös joutua pilkatuksi. Kai tyylikkyydellä voi vähän tätä välttää, niin surullista kun se onkin.
Mutta joo, itse tiedän että monet kyllä mieltää että me lestadiolaiset pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti, osa pukeutuukin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mitä monet kuvittelee.
Et näytä tuntevan liikkeesi historiaa. Meikkaus, televisio yms. kiellot tulivat lestadiolaisuuteen, kun 60-luvun lopussa ja 70-luvulla valtaan pääsivät vallanhaluiset maallikkosaarnaajat sen jälkeen, kun papit olivat lähteneet liikkeestä (ns. pappiseriseura). Sitä ennen vl-liike muistutti enemmän luterilaisuutta.
Kaikki vl-liikkeen kiellot ovat vallankäyttöä, jolla vanhat äijänkäppyrät pitävät lauman ja eritoten naiset kurissa.
Tuo pitää kyllä paikkansa, että pukeutumisella kompensoidaan sitä häpeää, mitä nuo kiellot aiheuttavat: pukeutuvat sentään tyylikkäästi, vaikka ehkäisy yms. ovat kiellettyjä.
Nykynuoriso taitaa olla jo täysin luopunut ehkäisykiellosta. Nykyään pk-seudulla riittää, kun tekee viisi lasta. Asunnot on niin kalliita, ettei enempää ole varaa elättää. Pohjoisessa taas halpaa tonttimaata riittää, niin siellä vielä yritetään pitää ehkäisykieltoa hengissä.
Mutta eihän tämä nykynuoriso enää suostu tuollaisiin sääntöihin. Esiaviollinen seksi, viini osana ateriaa, Kärppäpelit, meikkaus ja ehkäisy - kaikki pahimmat synnit muutaman vuosikymmenen takaa on nyt hivutettu liikkeen uudeksi normaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen melkein 70, enkä ole työelämässä (yli 40v) enkä siviilissä koskaan tavannut lestadiolaista. Asun Helsingissä.
Työni oli vaatteiden sisäänostaja kahdessakin eri yrityksessä.Heh! Tuskinpa sitä voit noin varmasti tietää. Lestadiolaisuus ei välttämättä näy mitenkään päälle päin, eivätkä he myöskään itse tee yleensä asiasta numeroa.
Noin 2% suomalaisista on lestadiolaisia ja nimenomaan vanhoillislestadiolaisia, mikä on liikkeen päähaara.
Periaatteena oli, että uskonnosta ja politiikasta ei puhuta.
Sama päti mieheeni. Olimme yli 20 vuotta yhdessä, enkä tiedä ketä äänesti.
Totta kai jokaisella on vapaa oikeus äänestää ketä haluaa, eikä mitään kieltoja ole. Mutta jos on oikeasti uskovainen, haluaa tietysti äänestää vain omiaan. Mutta kieltoja ei tietysti ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moi! Oon lesta, joten voin koittaa vähän avata asiaa.
Suurin osa pukeutunee aika tavallisesti, niin itsekin ja oma lähipiirini. Meidän liikkeen opetukset on tosi vanhanaikaisia, eikä vastaa enää tätä päivää. Kielteinen suhtautuminen meikkaamiseen ym. tapanormit päätettiin sata vuotta sitten, suhteessa silloiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Silloin vahva meikki yhdistettiin kevytkenkäisyyteen ym. mutta niin kuin jokainen tietää, niin ei enää tänä päivänä. Meidän liike ei ole opetuksia muuttanut, vaikka ympäröivä yhteiskunta on. Aihetta olisi.
Kiinnostus muotiin tulee varmasti juurikin siitä, että kun ulkonäköä ei juurikaan voi muuttaa, niin keskitytään sitten pukeutumiseen. Kiinnostus muotiin on aika yleistä nykyään lestadiolaisnuorten keskuudessa, kun porukka elää samalla tavalla yhteiskunnassa kun muut tavalliset tallaajat. Toisin sanoen siis kun kulttuuri kieltää meikkaamisen, lävistykset, tatuoinnt ym., kiinnittyy huomio niihin asioihin jotka ei ole kielletty: pukeutuminen, kropan treenaaminen ja sitä rataa. Aika loogista ja luonnollista.
Näitä oppeja ja normeja pitäis muuttaa. Enemmän kannattaisi kehottaa kohtuullisuuteen ja vaatimattomuuteen. Mulle on ihan sama meikkaako tai värjääkö joku hiuksia, ja osa lestadiolaisista tekeekin näitä. Nämä kaikki normit on tosi vanhoja ja juontaa juurensa sata vuotta taaksepäin.
Toinen juttu on sitten myös se, että voi olla jos me pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti niin voishan siitä myös joutua pilkatuksi. Kai tyylikkyydellä voi vähän tätä välttää, niin surullista kun se onkin.
Mutta joo, itse tiedän että monet kyllä mieltää että me lestadiolaiset pukeuduttais tosi vanhanaikaisesti, osa pukeutuukin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mitä monet kuvittelee.
Lestadius kuoli 1861 eli säännöt on kyllä tehty melkein 200 vuotta sitten. Ne muuttuvat hitaasti. Lisäksi lestadiolaisia on eri ryhmiä, joilla on hieman eri painotus säännöissä.
Itse en voinut hyväksyä liikkeen puuttumista pukeutumiseeni, lasteni lukumäärään ja siihen, mitä hiuksilleni teen. Nykyisin puistattaa ajatuskin siitä, että nykypäivän Suomessa osa naisista kasvatetaan (tai ainakin sitä yritetään) uskomaan, että he eivät voi näistä asioista päättää itse. Ja että naisen tulee vaieta (seurakunnassa) - tämä asetelma näkyy läpi yhteisön. Todellinen valta on miehillä, jotka myös ovat ne jotka naisten elämää rajoittavia sääntöjä ylläpitävät.
Sellainen miedompi handmaid's tale.
Olen itse akateeminen, lapseton ja naimisissa, harrastan liikuntaa ja lukemista. Toisin kuin liikkeessä opetetaan (toisissa suuntauksissa enemmän kuin toisissa), me lähteneet emme joudu mihinkään ojan pohjalle vaan suurin osa pärjää oikein hyvin. Minä ainakin sata kertaa paremmin, kun ei tarvitse yrittää olla kohtuullinen ja vaatimaton vaan voin olla ihan mitä itse parhaaksi katson.
Tsemppiä jokaiselle omien valintojensa kanssa!
Olisi tosi kiva kuulla, miksi 4 miinustajaa ovat miinustaneet. Oma taustani on esikoislestadiolainen, ja ko. suuntaus on aina ollut askeettisin ja jyrkin, mitä esim. pukeutumiseen tulee. Erkaantuminen vanhoillisista tapahtui jo 1900-luvun alussa eikä ko. liikkeessä ole ollut tietääkseni mitään vapaampia aikoja. Nythän liike on vielä uudelleen hajonnut niin, että suurin osa porukasta ei kuulu edes kirkkoon. Se varmasti aiheuttaa entistä enemmän tätä naisten rajoittamispyrkimystä, joka on ollut aina vahvana yhteisössä. Aihe on mielestäni kiinnostava ja jos muistan/tiedän jotakin väärin, mielelläni kuulen.
T. Sama
Onko tuo esikoislest sama, missä tytöt ja naiset pukevat seuroihin huivin?
Kyllä on. T. Edelleen sama. Tosin aivan nuoria tyttöjä ei tähän velvoitettu minun aikanani, josta on jo 20 vuotta.
Tulen paikkakunnalta, jossa on paljon lestadiolaisia. Eipä ole vielä reilun 40 vuoden tullut vastaan yhtään lestadiolaista, joka olisi näitä sukupuolirooleja ammatinvalinnassaan rikkonut. Paikallisessa yläkoulussa vl:t kutsuvat koti- ja laitostalouden opiskeluvaihtoehtoa arkikielellä äitikouluksi, ja se on vl-tyttöjen suosituin opiskeluvalinta toiselle asteelle.
Lääkäri on vl-naiselle erittäin sopiva ja arvostettu ammatti, sehän on nimenomaan sitä naisille sopivaa sairaiden hoitamista. Sopivimmat erikoistumisalat löytyvät synnärin ja gynekologian puolelta.
Opettajan ammatti sopii hyvin myös vl-naiselle, kunhan se on juuri luokanopettaja tai naisille sopivien aineiden (kuten mainitsemasi biologian) opettaja. Paikallisella yläkoululla on usea vl-mies opettajana ma/fy/ke-aloilla ja rouvia kielten, kuvaamataidon jne. opeina.
Kansanedustaja ei ole tarkoittamassani mielessä ammatti, sillä siihen ei ole koulutusta. :) Vl:ien ”omassa” puolueessa on aina listoilla vl:iä ja ilmiömäisen hyvin he keskittävät äänensä niille omille ehdokkailleen. Todella hyvin on tässä puolueessa vl:t edustettuna. (Toki periaatteessa vl:t voivat äänestää mitä puoluetta tahansa ja kouluttautua miksi tahansa, mutta käytännössä eletään aivan toisin.)