Lue keskustelun säännöt.
Miksi lestadiolaisia niin paljon muoti- ja vaatealalla?
01.09.2018 |
Tämän olen pistänyt merkille nyt kun olen näissä piireissä pyörinyt. Ei siinä, mukavia ja ystävällisiä ihmisiä. Itse olen jäänyt ihmettelemään, kun en lestadiolaisuutta tunne, että onko siinä kulttuurissa jotain mikä vetää alalle? Muutamia vaatefirmoja tiedän, valokuvaajia, yhden tunnetun muotivaikuttajan ja lukuisia vaatesuunnittelijoita. Mua kiinnostaa tämä asia, avatkaa joku mistä lestadiolaisia alalle tulee niin paljon?
Niin, ja ei pelkästään naisia vaan myös miehiä!
Kommentit (61)
Niin kauan kuin muistan, lestadiolaiset ovat olleet muotitietoisia. Merkkivaatteet tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on lestavyöhykkeeltä kotoisin, niin kyllähän lestoihin tutustui kouluaikoina. Minunkin luokkakavereissa oli 3-5 lestaa ja opettajissa oli lestoja. Yliopistossa olin jopa lestan kurssilla (hän tosiaan kertoi sen opiskelijoille tarkoituksena hälventää lestaennakkoluuloja). Luettelenpa minäkin tietämiäni ammatteja: miehillä poliisi, luokanopettaja, aineenopettaja (historia), aineenopettaja (uskonto), naisilla kotiäiti, kanttori, aineenopettaja (matikka/fys/kemia), väitöskirjatutkija (sosiologia). Minun rajallisen otannan mukaan lestat siis kouluttautuvat aika pitkälle.
Mistä te muiden vakaumukset tiedätte? Lukeeko se otsassa? Ilmiannan, vaikken itse henkiolentoihin uskokaan, mutta uskon perustuslain takaamaan vakaumuksen vapauteen.
Valitettavasti olen joutunut asiaa sivusta seuraamaan. Nyky lestoille on tuo taloudellinen pärjääminen kovin tärkeää, ja vaatteilla voi näyttää että rahaa riittää. Koulutus on myös tärkeä, naiset hankkivat hyvän koulutuksen ja sitten jäävät kotiin. Kaikki nuo koulutuspaikat ovat pois niiltä jotka oikeasti ammattia haluaisivat harjoittaa. Pääasia, että muut kadehtii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tietämien lestanaisten ammatit: maalari, lastentarhanopettaja, matematiikan opettaja, luokanopettaja, kielten opettaja, lähihoitaja, röntgenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, diplomi-insinööri, lääkäri, kuvataiteen opettaja, maatalousyrittäjä, juristi, sosiaalialan työntekijöitä, valokuvaaja, koulunkäyntiavustaja, taksinkuljettaja, apteekkityöntekijä, kirjanpitäjä, rakennusinsinööri, jokin biotekniikkaan liittyvä ammatti, myyjä, toimittaja, vaatealan yrittäjä, eläinlääkäri, optikko
Jännä silleen, että mun tuntemista vl-naisista yli 80 % on kotiäitejä. Mutta tuossa olet kyllä listannut hyvin vl-naisille sopivia ammatteja: lastentarhanopettaja, aineenopettaja, luokanopettaja (OKL:ään pyrkii tosi paljon vl-naisia), lähihoitaja, röntgenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, lääkäri, sosiaaliala, koulunkäyntiavustaja, apteekkiala, optikko. Juuri nämä ovat niitä vl-naisille sopivia ammatteja. Vl-firmoissa mainitsemasi myyjän ja lisäksi toimistosihteerin tehtävät ovat myös hyvin sopivia, myös mainitsemasi kirjanpitotehtävät sopivat näille toimistosihteereille hyvin. Niissähän ollaan vähän miesvaltaisen firman toimistonhoitajina ihan samaan tapaan kuin kotiäitinä kodinhoitajina. Jos vl-puoliso on maatalousyrittäjä niin toki rouva on siinä apuna myös. Sekin siis erittäin perinteinen vl-naisten ammatti, ennen kutsuttiin vain nimellä maatalon emäntä. Ja vaatealat ja muut tekstiilialat nykyään myös hyvin vl-naisille sopivia.
Jännä silleen, että mun tuntemista suurin osa käy töissä. Välillä ovat äitiyslomalla ja sit takas töihin.
Sulla on omat tulkintasi, jotka näkyy tekstistäsi.
Maatalousyrittäjä on osakkaana tässä yrityksessä. Nykyään ei paljon pieniä maataloja taida ollakaan, vaan ovat osakeyhtiöitä.
Tiedän myös rehtorin, arkkitehdin, taiteilijan. Nämä unohtuivat.
Päivämiehessä muuten haastateltiin vasta palotarkastajanaista. Jännä, että näin miehistä ammatinvalintaa haastateltiin, jos miehiset alat ovat lestanaisille kauhistus.
Suoraan sanottuna mun mielestä ammatinvalinnoissa näkyy ihan yleisesti Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) vallalla oleva jako ns. miesten ja naisten aloihin. Ei tämä ole mikään lestakulttuurin erityispiirre.
Tässä Hesarin juttu aiheesta, on tosin maksumuurin takana:
www.hs.fi/kotimaa/art-2000005626572
Tässä Tilastokeskuksen tilasto aiheesta:
http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/tyoelama/index.html#segregaatio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olen joutunut asiaa sivusta seuraamaan. Nyky lestoille on tuo taloudellinen pärjääminen kovin tärkeää, ja vaatteilla voi näyttää että rahaa riittää. Koulutus on myös tärkeä, naiset hankkivat hyvän koulutuksen ja sitten jäävät kotiin. Kaikki nuo koulutuspaikat ovat pois niiltä jotka oikeasti ammattia haluaisivat harjoittaa. Pääasia, että muut kadehtii!
En ole lestadiolainen vaan seuraan ketjua sivusta ihan uteliaisuuttani. Jäin miettimään tätä koulutuskommenttiasi. Kai niiden naisten sarjan viimeisetkin lapset sentään joskus kouluun menevät eivätkä tarvitse enää äitiä kotona, niin mitä ne naiset sitten tekevät? Kai kuitenkin töihin pyrkivät? Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, niin kai minäkin hommaisin jonkun sellaisen ammatin joka olisi ihanteeni ja haaveeni, että olisi edes jotain omaa mitä odottaa siellä vuosien päässä. Niin kaipa hekin siis pääsevät sitä ammattiaan joskus harjoittamaan? Toki ymmärrän että vuosien aukko työhistoriassa ei ole kaikissa ammateissa se houkuttelevin vaihtoehto, mutta kai sitä yrittää saa? Vai pitäisikö vaan tyytyä vähimpään mahdolliseen ja nöyrästi mennä kaupan kassalle kun 12 lasta on tehty?
Terveys on aikalailla mennyttä kun olet punnertanut yli kymmenen lasta maailmaan. Sitten onkin kaikenlaista lastenlasten kanssa. Kyllä se koulutuksen hankkiminen on vaan tarvetta todistella muille. Mulla on naapurissa näistä esimerkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveys on aikalailla mennyttä kun olet punnertanut yli kymmenen lasta maailmaan. Sitten onkin kaikenlaista lastenlasten kanssa. Kyllä se koulutuksen hankkiminen on vaan tarvetta todistella muille. Mulla on naapurissa näistä esimerkkejä.
No ei tosiaan ole yleistä noin. Kyllä useimmat menee töihin ja mun tuntemat ovat olleet töissä lasten välissäkin.
Lestanaisissa on paljon perheettömiäkin. Pitäisikö heidänkin varalta olla kouluttautumatta, jos menevätkin naimisiin joskus?
Perheettömiä naisia kohdellaan yhteisössä kurjasti. Osa ei halua naimisiin kun on kauheita kokemuksia lapsuusajan perheestä, joutui kantamaan vastuuta sisaruksistaan ja olemaan heille äitinä kun vanhempien voimat ei riittäneet. Sisarukset pitää edelleen lastenhoitajana ja rohkeutta ei kuitenkaan ole irtautua yhteisöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveys on aikalailla mennyttä kun olet punnertanut yli kymmenen lasta maailmaan. Sitten onkin kaikenlaista lastenlasten kanssa. Kyllä se koulutuksen hankkiminen on vaan tarvetta todistella muille. Mulla on naapurissa näistä esimerkkejä.
No ei tosiaan ole yleistä noin. Kyllä useimmat menee töihin ja mun tuntemat ovat olleet töissä lasten välissäkin.
Lestanaisissa on paljon perheettömiäkin. Pitäisikö heidänkin varalta olla kouluttautumatta, jos menevätkin naimisiin joskus?
Mahdat sitten asua pääkaupunkiseudulla. Täällä vl-perheiden lapsiluku on minimissään 12, ja ei siinä 12-18 lapsen ohessa ihan kovin suuria työuria paineta.
Vl-naisia on melkein tuplasti miehiin verrattuna, ja kun ei kunnon uskovainen halua ei-vl:n kanssa avioitua, suuri osa vl-naisista elää perheettöminä. Tämähän on liikkeessä tuskallinen ja kipeä ongelma, miehiä ei riitä kaikille ja niistä on kova taistelu. Iso osa vl-naisista siis tekee työuran näissä täällä moneen kertaan luetelluissa ammateissa, koska ei saa miestä. Yleisimmät vl-naisten avioitumisiät taitavat olla 18-20 välillä, harvempi menee avioon "joskus".
Vierailija kirjoitti:
Jos on lestavyöhykkeeltä kotoisin, niin kyllähän lestoihin tutustui kouluaikoina. Minunkin luokkakavereissa oli 3-5 lestaa ja opettajissa oli lestoja. Yliopistossa olin jopa lestan kurssilla (hän tosiaan kertoi sen opiskelijoille tarkoituksena hälventää lestaennakkoluuloja). Luettelenpa minäkin tietämiäni ammatteja: miehillä poliisi, luokanopettaja, aineenopettaja (historia), aineenopettaja (uskonto), naisilla kotiäiti, kanttori, aineenopettaja (matikka/fys/kemia), väitöskirjatutkija (sosiologia). Minun rajallisen otannan mukaan lestat siis kouluttautuvat aika pitkälle.
Kanttori on erittäin arvostettu vl-naisten ammatti myös!
Ylipäätään suurin osa vl:ista kouluttautuu lyhyesti toisella asteella. Enemmän arvostetaan sitä "oikeaa" tekemistä ja käytännön hommia, samoin yrittäjyyttä. Pojilla raksalle töihin meno on tyypillinen valinta. Rakennusliikkeitä paljon vl:illä ja siellä riittää töitä omassa uskossa oleville rakentajille, LVI-alan osaajille jne. Ainakin muodollisesti vl:t korostavat kuuliaisuutta esivallalle, joten vaikkapa poliisi tai rajavartija olisi siten hyvin arvostettava alanvalinta.
Osa toki kouluttautuu korkeammallakin asteella. Toki etenkin naisilla, jotka eivät sitä omaa perhettä saa (tämä perheenäitiyshän on vl:illä se ihanne, en tiedä saako sitäkään ääneen sanoa) on enemmän mahdollisuuksia kouluttautua pitemmällekin kuin näillä esikoisen 19-vuotiaana saavilla äideillä. Pojista niiden puhujaperheiden vesojen odotetaan kouluttautuvan mahdollisimman pitkälle ja sitenkin ottavan esimieshommat uskonelämän ohella myös vl-firmoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveys on aikalailla mennyttä kun olet punnertanut yli kymmenen lasta maailmaan. Sitten onkin kaikenlaista lastenlasten kanssa. Kyllä se koulutuksen hankkiminen on vaan tarvetta todistella muille. Mulla on naapurissa näistä esimerkkejä.
Osa menee kyllä töihin sitten kun nuorimmatkin lapset on kouluiässä. Näistä rouvista tulee niitä hyviä toimistosihteereitä uskonveljien firmaan.
Vierailija kirjoitti:
Perheettömiä naisia kohdellaan yhteisössä kurjasti. Osa ei halua naimisiin kun on kauheita kokemuksia lapsuusajan perheestä, joutui kantamaan vastuuta sisaruksistaan ja olemaan heille äitinä kun vanhempien voimat ei riittäneet. Sisarukset pitää edelleen lastenhoitajana ja rohkeutta ei kuitenkaan ole irtautua yhteisöstä.
Kerro lisää, miten heitä kohdellaan kurjasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheettömiä naisia kohdellaan yhteisössä kurjasti. Osa ei halua naimisiin kun on kauheita kokemuksia lapsuusajan perheestä, joutui kantamaan vastuuta sisaruksistaan ja olemaan heille äitinä kun vanhempien voimat ei riittäneet. Sisarukset pitää edelleen lastenhoitajana ja rohkeutta ei kuitenkaan ole irtautua yhteisöstä.
Kerro lisää, miten heitä kohdellaan kurjasti.
Perheettömiä pidetään säälittävinä. Asenneilmapiiri on todella erilainen kuin yhteisön ulkopuolella, sellainen mitä voisi kuvitella jossain 100 v sitten maalaiskylässä olleen aikana, jolloin naisen tehtävistä tärkein oli avioitua.
Heitä ei pidetä minään, koska eivät ole kunnon Vl ihanteen mukaisia. Ihanne on pullantuoksuinen äiti, joka pyöräyttää joka vuosi lapsen. Lapset on puettu Marimekkoon, nykyään taitaa käydä myös Gugguu ja muut trendikkäät merkit. Tärkeetä on myös tehdä leivonnaisia myyjäisiin jatkuvalla syötöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitä tähän jo hyvin listattu. Yhtenä syynä lisäisin sen, että lestadiolaisilla on hyvin vähän naisille sopivina pidettyjä ammatteja. Naisten tehtävänähän on kasvattaa lapsia, hoitaa kotia ja sairaita - ja käytännössä kaikki lestadiolaisnaiset hankkivat ammattinsa näiltä aloilta. Naisille sopii tietysti myös kaikki vaatejutut, nehän on öö naisten juttuja. :)
Öööööö mistä olet repinyt oletuksen siitä, että lestadiolaiset rajaisivat ammatteja sukupuolen mukaan?
Tiedän mm. tuomarin, juristeja, lääkäreitä, kansanedustajan, insinöörejä, teologeja, biologin ja nosturinkuljettajan jotka ovat kaikki myös lestadiolaisia ja suurperheen äitejä.
Tiedän myös lestadiolaisia miehiä ja isiä, jotka ovat lääkäreitä, hoitajia, ambulanssikuskeja (hoitajia) ja luokanopettajia.Toki väestön keskuudessa yleisestikin miehet hakeutuvat keskimäärin huomattavasti useammin teknisille aloille kun taas naiset sosiaali- ja terveys- sekä kauneudenhoitoalalle, ja ilmiö näkyy myös lestadiolaisten keskuudessa.
Lääkäri on vl-naiselle erittäin sopiva ja arvostettu ammatti, sehän on nimenomaan sitä naisille sopivaa sairaiden hoitamista. Sopivimmat erikoistumisalat löytyvät synnärin ja gynekologian puolelta.
Sopivimmat erikoistumisalat on kyllä ihan jotain muuta kuin gynekologia, koska siihen erikoistuessa pitää osallistua abortteihin. En tiedä yhtään vl-gynekologia.
Terv. Ex-vl, joka itse sos.terv.alalla ja muuten tiedän vl-lääkäreitä useilta eri erikoisaloilta
Minä tiedän melkein pelkästään korkeasti koulutettuja vanhoillislestadiolaisIa. Ehkä on perhekohtaista? Opettajia, lääkäreitä, kanttoreita ja tekniikan alan koulutusta on paljon.
Mielestäni on hyvä, että heillä on mahdollisuus kiinnostua jostakin ”maallisista” asioista, koska lestadiolaisuus rajaa tiettyjä asioita pois. Hyvä että on asioita jotka yhdistää heitä ja meitä taviksia.
En tiennytkään että lestoja on muotialalla. Sen kyllä huomaa suomalaisista vaatteista sikäli kun niitä edes enää on. Onkohan niitä paljonkin esim Marimekossa. Säkkejä suunnittelemassa.
Jännä silleen, että mun tuntemista vl-naisista yli 80 % on kotiäitejä. Mutta tuossa olet kyllä listannut hyvin vl-naisille sopivia ammatteja: lastentarhanopettaja, aineenopettaja, luokanopettaja (OKL:ään pyrkii tosi paljon vl-naisia), lähihoitaja, röntgenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, lääkäri, sosiaaliala, koulunkäyntiavustaja, apteekkiala, optikko. Juuri nämä ovat niitä vl-naisille sopivia ammatteja. Vl-firmoissa mainitsemasi myyjän ja lisäksi toimistosihteerin tehtävät ovat myös hyvin sopivia, myös mainitsemasi kirjanpitotehtävät sopivat näille toimistosihteereille hyvin. Niissähän ollaan vähän miesvaltaisen firman toimistonhoitajina ihan samaan tapaan kuin kotiäitinä kodinhoitajina. Jos vl-puoliso on maatalousyrittäjä niin toki rouva on siinä apuna myös. Sekin siis erittäin perinteinen vl-naisten ammatti, ennen kutsuttiin vain nimellä maatalon emäntä. Ja vaatealat ja muut tekstiilialat nykyään myös hyvin vl-naisille sopivia.