Lue keskustelun säännöt.
Entisen ystävän käytös
01.09.2018 |
Tein tietoisesti valinnan lopettaa ystävyys erään todellisen energiasyöpön kanssa. Olimme olleet vuosia ns. Ystäviä, vaikka tosiasiassa se meni niin että minä autoin, kuuntelin, ymmärsin, olin valmis vastaamaan vaikka keskellä yötä tämän jatkuvasti ahdistuneen ihmisen puheluihin.
Mitään oikeita ongelmia hänellä ei ollut. Oli ehjä ja hyvä rakastava perhe, ammatti, rahaa, jne. Jostain vain piti aina kehittää draamaa. Illanistujaisissa tämä henkilö 100% varmuudella kehitti jostain kohtauksen, jotta sai huomion itseensä ja häntä sitten höösättiin ja kuunneltiin ja lohdutettiin koko ilta.
Vastavuoroisuutta ei ollut. En muista kysyikö tämä ihminen vuosiin kertaakaan miten minulla meni. Touhu meni koko ajan härskimmäksi, taloudellista hyväksikäyttöä, täysin kirkkain silmin koska olinhan naimisissa ja hän sinkku, minun olisi pitänyt kustantaa aina ravintolassa ruoat ja juomat jne.
Kirjoitin hänelle pitkän kirjeen jossa selitin että minulla on meneillään elämässäni todella raskas vaihe. Mieheni on sairastunut vakavasti jne. En enää jaksa toimia terapeuttina tälle energiasyöpölle. Lisäksi tämän henkilön jatkuva masennus josta hän tilitti, ei ottanut parantuakseen, koska hän juhli viikonloput ja käytti päihteitä. Sitten maanantaina aina alkoi se surkuttelu kuinka "ahdistaa ja masentaa". En edes muista kuinka monet oharit tämä nainen teki kun en raittiina ihmisenä vetänyt vertoja baarissa notkumaaan. Viesti ei ollut hyökkäävä,päin vastoin. Avauduin aidosti tunteistani mikä ei ole minulle helppoa.
Vastaukseksi sain kommentin "ok,hyvää loppuelämää." No en odottanutkaan mitään muuta, mutta tämän ihmisen somekäytös on "välien poikki laittamisen jälkeen" ollut jokseenkin ehkä huvittavan ja säälittävän rajamailla. Jatkuvasti hän kirjoittelee kuinka hänellä on NYT elämässä JUURI ne ihmiset jotka hän haluaakin pitää, hän on MAAILMAN ONNELLISIN (Muutama vko sitten vikisi kun ei päässyt kelan maksamaan psykoterapiaan koska oli niin ahdistunut). Kuvia "Maailman parhaista ystävistä" on tullut joka päivä sekä Instaan että faceen viestini jälkeen.
Harmittaa että annoin käyttää itseäni hyväksi tässä ihmissuhteessa. Olen yleensä tosi tarkka ystävien suhteen mutta tämä ihminen jotenkin härskisti vaan tunki lähelle ja elämääni. Olo on jokseenkin hyväksikäytetty.
Kommentit (8)
Poista somekanavista. Joko kettuilee sulle tai valehtelee itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä sä siitä valitat/välität? Laitoit välit poikki ihan itse, mene siis eteenpäin.
Kutsut häntä energiasyöpöksi mutta ihan oma-aloitteisesti provosoidut hänen some-käytöksestä. Erikoista.
Kaverilla on ehjä, hyvä ja rakastava perhe, mutta on sinkku? Asuuko hän lapsuudenkodissaan? Minkä ikäisiä olette?
Itsehän sinä olit tuossa ystävyyssuhteessa ja annoit sen olla auttamissuhde viimeiseen saakka. Esitit uhrautuvaista ystävää, vaikka koit pitkään negatiivisia tunteita ja kaunaa ystävääsi kohtaan. Viestistäsi on ymmärrettävissä, ettet ottanut käsittelyyn sitä, mikä sinua kaihertaa suhteessanne ja sitten päätit laittaa välit poikki kirjeellä, mikä varmasti tuli ystävällesi kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Mitä hänen nyt sinun mielestäsi pitäisi tehdä, viiltää ranteet auki? Tulla anelemaan ovellesi? Olet ollut aivan yhtä valheellinen suhteessasi häneen kuin hän nyt on somessa vakuutellessaan että ympärillä on hienoja ihmisiä.
Jos halusit laittaa välit poikki ja lopettaa energiasi luovuttamisen tuolle syöpölle niin älä seuraa hänen sometustaan.
Mielestäni et myöskään tee oikein kertomalla noin yksityisiä asioita. Vaikka nimettömänä. Oletko jotenkin loukkaantunut, kun hän päästikin noin kevyesti irti? Minulla on käsitys, voi olla vajavainen, mutta usein ´ammattiuhrautujat `ystävyydessä tarvitsevat itse näitä, jotka heihin turvautuvat.
Kai se vastavuoroisuuden puute aika pian näkyy ja silloin voi jo ottaa etäisyyttä niin ettei tarvitse näin jyrkästi toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan "eron" jälkee (kaverisuhteissa) se jätetty puoli alottaa sen somettelun, "oon niin onnellinen<3"', "kyllä nyt on hyvin asiat" "parhaat ihmiset lähellä <3 " tms. Siis esitetään kulissia miten loistavaa elämä on vaikka todellisuudessa (ei toki aina näin) se henkilö hengaa neljän seinän sisällä suruissaan.
Itsellä vähän sama kokemus, olin pitkään yhden terapeutti, kaveruus tuntui pitemmän päälle joltai hoitosuhteelta (kuin olisin henkilökohtainen avustaja mitä juoksuttaa mielensä mukaan), minä hölmö tein ja hypin pyydettäessä joka paikkaan ja pyynnöstä kävin kaupassaki ja kuuntelin, todella paljon kuuntelin (saattoi yöllä soittaa monen tunnin puheluita, kasvotusten kun nähtiin niin tapaamiset venyi kaverin "ongelmien" takia iltaan/yöhön) kunnes kaikki ne pienetkin jutut kasautu isoksi jutuksi ja aloin väsyä.
Sillä ihmisellä oli taipumus tehdä kärpäsestä härkäsen tai no härkäsestäki isomman ongelman. Draamaadraamaa aina. Ja minun piti olla se joka tukee ja auttaa enkä ikinä saanu mitään takasi, paitsi pahan mielen ja *itutuksen(eli vastavuoroisuus uupui). Ei ymmärrys aina riittänyt niihi ongelmiin kun oli välillä niin tyhmiä juttuja.
Kun omassa perheessä tapahtui sairastuminen niin kyllä tämä kaveri pahoitteli tapahtunutta mutta sitten se taas alkoi, hirveesti vaatii ajallisesti(siis että nähdään paljon jotta hänen arkensa helpottuu), ois pitäny baariloissa käyä jne. En halua.
Aloin henkisesti oireilla läheisen sairastumista niin ettei minulla ollu ollenkaa hyvä olo tollasen itsekkään minä minä uhriutujan kanssa, sillä on asiat hyvin! Ovat terveitä ja kaikki sen ongelmat on sellasii että ne sais ratkottua jos vain viitsisi panostaa, minä yritin auttaa aikoinaan asioiden hoitamisessa mutta ei.. ehdotin jopa oikealle terapeutille menoa tai että ylipäätään soittaisi sellasta apua mistä hyötyy (minun apu ei tuntunut riittävän jos sitä ei saanu 24/7) niin ei missään nimessä kun "sä oot olemassa!!" Eli minä siis..
Minä en saa läheiseltäni tautia pois ja taiottua terveeks, on lopunikäänsä sairas ja joka päivä kipuja niin ton henkilön turhanpäiväset ulinat kypsytti minut ja lopulta vaan laitoin etten enää jaksa sitä.
No arvattavissa oli että tämä kaveri otti niin itseensä siitä ja pisti hyvin taitavasti muotoillun "ero" viestin missä kaikki oli minun syytä ja katkaisi kaikki välit, vaihto numeron ja osoitteensa 😂😂😂😂 ei oo tullu ikävä. Rupesi siis somessa käyttäytyy noin että hehkutti onneaan jne vaikka tiedän että sen luonteella jokapäiväinen elämä on *askaa kun ei ole niitä palvelijoita.
Miksi vielä käytät aikaa tähän jättämääsi ystävään? Miksi seuraat somessa? Mieti oikeasti, mitä saat tästä uhriutumisesta. Ja sen jälkeen mene eteenpäin elämässäsi.
Pelkkää feikkaamistahan noi somepäivitykset ovat. Jätä ne omaan arvoonsa, mielestäni teit ihan oikein! Ei ystävyyden kuulu olla tuollaista hyväksikäyttöä.