Minkä takia nousukausi alkoi Suomessa vasta 2016 kun muualla maailmassa se alkoi jo 2009?

Suomen talous on vasta tänä vuonna noussut vuoden 2008 tasolle. Ensi vuodelle Nordea ennustaa jo hitaampaa kasvua. Suomen työttömyysprosentti on silti korkeampi kuin ennen taantumaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomen talous on vasta tänä vuonna noussut vuoden 2008 tasolle. Ensi vuodelle Nordea ennustaa jo hitaampaa kasvua. Suomen työttömyysprosentti on silti korkeampi kuin ennen taantumaa.

Teknoligian kehitys vie työpaikkoja. Kun ottaa huomioon että työvoiman ulkopuolella olevien, esim. eläkeläisten osuus väestöstä on kasvanut, niin ihmistyövoiman tarve on alentunut huomattavasti.

2008 alkoi taantuma. Silloin ei enää saanut asuntolainaa yhtä pienellä marginaalilla kuin 2007 ;).

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Taantuma_(2008–2009)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talouspakotteet Venäjää vastaan. Kas kun Suomen viennistä valtaosa meni sinne ennen kuin ampuivat ohjuksella alas matkustajakoneen ja tappoivat yli 300 siviiliä. 

Lisäksi porvarihallituksemme kieltäytyi elvyttämästä kansantaloutta. Ajoissa aloitettu elvytys olisi estänyt laman syvenemisen muuta Euroaluetta syvemmäksi. Nykyinen talouskasvumme on pelkästään tuon kuopan hidasta täyttymistä, mutta näyttäähän se prosentteina huikealta, kun miinustasolta lähdettiin. Samoin työllisyysasteen kasvu johtuu pelkästään kansainvälisen talouden elpymisestä, ei meidän hallituksemme toimista.

Eihän kommentissasi ole mitään logiikkaa. Venäjän pakotteethan ovat edelleen voimassa ja talous nousee silti. Eikä niiden vaikutus alunperinkään ollut mitenkään suuri.

En ole tuo, jolle vastaat, mutta ei tässä ole mitään epäloogista. Kun pakotteet tulivat voimaan vienti Venäjälle laski (talous taantui). Koko ajan yritykset hakivat myös markkinoilta muualla. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vientiä muualle kasvaa ja Venäjän vienti on edelleen jumissa pakoitteiden takia. Ei talouskasvu tarkoita sitä, että saadaan takisin se, mitä menetettiin vaan siitä, että luodaan uutta menetyksen tilalle.

Vähän sama kun 1990-luvulla suureen lamaan vaikutti NL:n ja sitä myötä idänkaupan romahdus. Ei 1990-luvun lopun elpyminen johtunut idänkaupan virkoamisesta vaan teknologiaviennistä käytännössä kaikkialle muualle. 

Tuokin käsiteltiin jo edellisellä sivulla. Vienti Venäjälle romahti vuonna 2009, ja sen jälkeen se on pikkuhiljaa kasvanut. Ei talouspakotteilla ollut suurtakaan vaikutusta kokonaisuuteen.

Vuoden 2009 jälkeen vienti Venäjälle tosiaan nousi useana vuonna, mutta sitten se lähti laskuun tunnettujen tapahtumien seurauksena; viime vuonna sitä vientiä oli vähemmän kuin 2009. Lisäksi Venäjän kauppa on tällä hetkellä pahasti alijäämääistä, kun kymmenen vuotta sitten oltiin melkein tasoissa.

https://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/suomen-ja-v…-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuiko se Kataisen hallituksesta 2011-2015? Vai sitä edeltävästä?

Koska demarit. Demareita ei kiinnosta mistä verovarat tulevat, ainoastaan se mihin niitä voi jaella. Viime vuosina nuo ovat ohjanneet niitä jopa omaan taskuunsa (vuokra-asunnot + asumistuki) mikä on sinänsä uusi ilmiö suomen politiikassa.

Demarien Heinäluoma haukkui aikoinaan Kataisen pystyyn valtionvelan ennenaikaisesta lyhentämisestä, hänen mukaansa jakovara olisi pitänyt käyttää julkisten alojen palkankorotuksiin. Olihan talous vahvassa kunnossa, Nokia porskutti ja mitään lamaa ei ollut näköpiirissä.

No, niin sitten tehtiinkin, kun tarpeeksi oli kokoomusta haukuttu ja lakoilla kiristetty, jopa ihmisten henkeä ja terveyttä uhaten. Ja miten kävi?

Katainen myi pääomaa ulkomaille.

Johtui Suomen hyvin jäykistä talouden rakenteista, kuten myös siitä, että Suomi ei voi toipua kuin viennillä, koska maan sisäinen ostovoima on niin heikko. Suomessa esim. ei ole varaa ostaa palveluita ylivoimaisella enemmistöllä kansasta, vaikkapa siivouspalveluita kotiin. Suomi ei ole niin palveluihin perustuva yhteiskunta, kuin muu Eurooppa ja eihän täällä palveluita korostetakaan talouspuheessa, vaan nimenomaan viennnin tärkeyttä. Suomi ei halua velkaantua ollenkaan, viennillä ei velkaannu niin paljon, kun vaihtotaseen saa riittävän ylijäämäiseksi. Suomen velkaantumishaluttomuuden/ velkapelon äärimmäinen esimerkki tulee -50 luvulta; silloin Suomi jätti kerran jopa kaikki valtion maksut ja velvoitteet hoitamatta kaikille, joille sen olisi pitänyt maksaa. Syy: ei voinut ottaa velkaa, oli pärjättävä omilla. Periaate oli näin ehdoton.

TEollisuudessa keskimääräiset palkkamenot kulurakenteesta ovat Tilastokeskuksen mukaan noin 10%. Kuinkahan paljon kikyllä oli vaikutusta oikeasti, kun kerran palkkakulujen osuus on noin pieni vientiä harjoittavassa teollisuudessa? Jos siis palkkakuluja vähentäisi 10%, tällöin kokonaiskulut vähenisivät yhden prosentin. Tämä yksi prosenttiko ratkaisi sen, että Suomen vienti alkoi toimia taas? En taida ihan uskoa.

http://tilastokeskus.fi/til/tetipa/2012/tetipa_2012_2014-02-13_kat_001_…