Lue keskustelun säännöt.
Miehen mielestä vain makaan äitiyslomalla. Miten ratkaista riita?
30.08.2018 |
Vauva täytti juuri 2 kk ja jo nyt mies on useampana päivänä haukkunut minut siitä, että vain makaan kaikki päivät enkä tee mitään. Aluksi jaksoin selittää mitä teen päivisin, mutta nyt tästä tulee joka kerta jo riita, koska suutun miehen puheista. Myös mies alkaa olla minulle jo vihainen siitä, että vain makaan. Tietenkään en vain makaa, vaan hoidan vauvan, pesen perheemme pyykkejä, hoidan tiskit, käyn ruokakaupassa, laitan ruokaa, ulkoilen vauvan kanssa, sylittelen mahakipuitkut, vaihdan vaipat, imetän jne. En nuku koskaan päiväunia ja ainoa hetki kun makaan on se kun imetän, ja itse asiassa imetänkin yleensä nojatuolissa. Ahdistaa asiasta riitely, mies ei suostu muuttamaan mielipidettään siitä että vain makaan ja häntä ärsyttää näköjään hyvin paljon se, että "vain makaan" (siis hänen kuvitelmansa siitä että vain makaan). Olen sanonut, että voin palata töihin 1 kk päästä ja hän voi jäädä vanhempainvapaalle vuodeksi kotiin makaamaan vuorostaan, mutta tähän hän ei suostu. Ei edes yhden viikonlopun kokeilun verran. Miten ratkaista tällainen riita?
Kommentit (593)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole osannut tässä ketjussa vielä sanoa, että mitä muuta pitäisi tehdä sen lisäksi, että hoitaa ja ruokkii vauvan ja tekee kaikki kotityöt.
Mä en voi uskoa, että valitat täällä näin pikkuasioista. Mies on hiukan sanonut jostain ( kuulostaa siltä, et sillä rankkaa töissä) ja sä valitat täällä heti. Miehet joutuu kuuntelemaan kauheaa nalkutusta ja haukkumista koko ajan. Joko eivät tee tarpeeksi tai jos tekevät niin väärin tehty.
Sitten kun joku mies vähän tiuskaisee väsyneenä jotain, niin wuaawuaaaaa ulvonta. Olen uhri! Minua on loukattu syvästi!
Oletko edes lukenut ketjua vai halusitko muuten vaan heittäytyä lapselliseksi? Ei ole kyse mistään vähän väsyneenä tiuskaisemisesta, vaan asian toistuvasta jankuttamisesta. Valittamisesta olen kyllä samaa mieltä, se on turhaa eikä mies tuosta muutu, suosittelen kytkimen nostamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on enimmäkseen kotiäitejä lukemassa ja kommentoimassa, joten ei yllätä peukutukset.
Niin. Oletetaan että sinä olet tosi rennossa työssä jossa painat vaan nappia tunnin välein. Olisiko ok ja mukavaa jos joku haukkuisi sinua koko ajan miten olet laiska?
Vierailija kirjoitti:
Mitä täällä saa taas lukea. Siis vauva on KAKSI KUUKAUTTA vanha, ensimmäinen lapsi, äidillä on repeämiä synnytyksestä, hän tekee kaiken, mitä normaalissa taloudessa kotona nyt tehdään sekä hoitaa vauvan - ja täältä löytyy porukkaa, joka YMMÄRTÄÄ hänen miestään, joka tulee kotiin haukkumaan pelkästä makaamisesta!
Olenkin lapseton ja siksi varmaan naivi, kun kuvittelen, että kaksi kuukautta esikoisen syntymän jälkeen sitä on vielä niin sekaisin koko muutoksesta ja tapahtumasta, että hyvä, jos pystyy muuta tekemään kuin tuijottelemaan lasta ja ihmettelemään, miten tuonkin rääpäleen saisi hengissä pysymään. Mutta tietysti täällä superäidit ovat toista maata, maratonjuoksijoita ja käyneet siivoamassa naapurissakin ja pesaisseet ohimennen viereisen toimistotalon ikkunat, ihan vaan, kun käy aika pitkäksi.
AP, siinä ovat mielestäni monet oikeassa, että kinaaminen miehen kanssa ei kannata. Järkeily ei kannata. Hän kun ei nyt esitä mitään järkevää argumenttia tai asiaa, niin ei hänen älyttömyyksiään voi järjellä muutttaa, eikä kinalla.
Seuraavan kerran, kun puhe makaamisesta alkaa, sano rauhallisella, kylmällä äänellä:" Ole hiljaa. En kuuntele tuollaista alistavaa, halveksivaa puhetta. Minä hoidan meidän yhteistä lastamme ja ellei se sinulle riitä, minä lähden lapsen kanssa." Älä keskustele, selitä, riitele. Jos hän yrittää riidellä, sano uudelleen samalla äänellä:"Sanoin: ole hiljaa".
Ellei ole, lähde. Ihan sama minne, hotelliin, kaverille, minne vain. Valitettavasti ihmisten kanssa joskus tulee tilanteita, joita ei voi selvittää puhumalla. Vain teot merkitsevät.
Tämä on hyvä ohje.
Vierailija kirjoitti:
Minullekin tuli vähän sama mieleen.
Että ollaankohan me vähän aspergereja, kun täällä näin tiiviisti pohditaan niitä kotitöitä ja ”makaamista” konkreettisessa mielessä?
Jospa aloittajan mies onkin sössinyt raha-asiat. On pikavippikierre, pelivelkaa tai yt-uhkaa ilmassa. Raha pyörii ajatuksissa jatkuvasti, miten sen saa riittämään, milloin ylivelkaantuminen paljastuu, miten käy asuntolainan ja asunnon. Ja siitä sitten tuo vihainen”säkin vaan makaat siinä”. Eli siis turhautuminen siihen, että vaimo ei nyt ole ansiotyössä, kun on lapsikin, tosiaan lapsi, mikä rahareikä sekin!
Ja vaimo vastaa kirkkain silmin, kympin oppilaan tavoin, että en minä makaa, minähän olen pessyt pyykkiä, imuroinut, käynyt kaupassa, laittanut ruoan... ja siitä menee miehellä kuppi nurin, koska eihän tuo kaikki mitenkään auta sitä raha-asiaa.
Tasavertaisissa suhteissa raha-asioista puhutaan yhdessä. Ja varsinkin jos toinen on sössinyt ne noin pahasti kertomatta toiselle, niin ilman muuta mietitään yhdessä, miten tilannetta saadaan paikattua.
Olen tuo lapseton, joka kommentoi aiemminkin ja muutakin tuli mieleen:-) Ymmärrän apta myös siinä, että jos suhde aikaisemmin on ollut hyvä, tuntuuhan se ihan hullulta, että nyt, kaksikuisen lapsen kanssa, pitäisikin ottaa ero tuosta vain tämmöisen asian takia. Eli en ymmärrä näitäkään, joiden mielestä "ap ei ota vastaan mitään neuvoja" kun hän ei ota vastaan neuvoa erota ja heti.
En tällä perusteella lähtisi myöskään sanomaan, että kyseessä on automaattisesti jokin kamala henkisen väkivallan kierre, jonka vuoksi, ero ja heti.
Sen sijaan kyllä varoitan apta liikaa lähtemästä sille tielle (kuten aiemminkin sanoin), että yrittää miehelle todistella ja selitellä, järkeillä, että enhän minä täällä vain makaa. SIitä tuskin on apua.
Vaikka olenkin lapseton, olen kyllä ollut pitkässä suhteessa. Sen vuoksi sanonkin, että suhteessa tapahtuu asioita, jotka muuttavat suhteen dynamiikkaa. Lähes kaikki isommat arjen muutokset ovat tälläisiä ja saatan vain kuvitella, mikä arjen muutos lapsen saaminen on. Niissä ihmiset sitten toimivat joskus yllättävällä tavalla, eli itsekkäästi, omituisesti, epärationaalisesti, jne. Silloin on tärkeää pitää pää kylmänä ja kiinni omista rajoistaan.
Epäempaattinen ei tarvitse olla, ilkeä ei tarvitse olla, mutta ei toisen pidä antaa kaataa myös mitä tahansa omaa tuskaa ja soopaa omaan niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myönnät makoilevasi ja teet jatkossa kuten käsketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko lähteä esim vanhemmillesi muutamaksi päiväksi?
Kirjoita kirje ja kerro, että jos lasta ei olisi, olisit jo eronnut.
Nyt mietit muutaman päivän vanhemmillasi mitrn jatkat. Tuota haukkumista et aio enää sietää.Vanhempani asuvat toisella puolella Suomea. Kai minä voisin sinne lähteä, mutta en kovin mielelläni, koska niin pitkä ajomatka kaksin vauvan kanssa on aika raskas, kun vauva itkee autossa ja pitäisi monta kertaa pysähtyä imettämään jonnekin.
Jospa soitat sille äidillesi ja sovit asiasta, että jos isäsi ja äitisi ajaisi puolimatkaa vastaan ja äiti hyppää saman auton kyytiin loppumatkaksi TAI jospa he tulisivat hakemaan teidät? Sitä paitsi vauvat nukkuvat autoissa kuin tukit pidemmät matkat. Jopa meidän huutosirkusapinalainen nukahti alle 100 kilometrin jälkeen ja heräsi vasta kun vaippa oli pissitty märäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu siltä, että todellinen syy miehesi suuttumukseen on jokin muu, kuin se, että olet kotona vauvan kanssa. Sinun pitäisi saada miehesi kanssa rauhallinen keskustelu aikaan, ilman syyttelyä. Ehkä hän kokee, että vauva vie liikaa sinun aikaasi, ja hän on jäänyt suhteessanne kolmanneksi pyöräksi, kun sinä olet ikään kuin tiimi vauvan kanssa. Vauvan syntyminen on kuitenkin jonkunlainen kriisi perheessä, ja mieskin käy monenlaisia tunteita läpi.
Mies ei välttämättä osaa luontevasti ottaa kontaktia vauvaan, vaan sinä voisit häntä siihen johdattaa. Vaikka näyttäisi siltä, että miehesi ei ole kiinnostunut vauvasta, yritä saada häntä ottamaan vauva syliin jne. mutta ilman syyttelyä tai painostusta. Yritä ottaa hänet mukaan perheenne "sisäpiiriin".
Miksi aikuista miestä pitäisi kohdella kuin lasta? Eiköhän hyvät käytöstavat ja toisen ihmisen, etenkin vaimon, kaunis kohtelu pitäisi tulla pyytämättä.
On sinulla kestämistä. Kysymys ei ole nyt se mitä sinun pitäisi tehdä lisää, vaan kun mies seuraavan kerran hastaa riitaa, kysy rauhallisesti, miksi haluat riidellä? Jos hän jatkaa tuosta makaamisesta, niin et kertakaikkiaan suostu puhumaan siitä. Vastaat rauhallisella äänellä, tästä on keskusteltu ja sinäkään et keksi minulle lisää hommia, miksi haluat riidellä? Et hyväksy vastausta, sinä vaat makaat, vaan jatkat vastamista lisää kysymyksellä, miksi haluat riidellä?
Jos hän ei vieläkään osaa vastata asiaan muuta kuin toistamalla samaa, niin lähde pois. Vaihda huonetta, laita kuulokkeet korviin. Älä huomioi millään tavalla. Vaikea on riidellä jos sen joutuu yksin tekemään.
Käytä seuraavia lauseita:
- Miksi haluat riidellä?
- Mitä minun pitäisi tehdä lisää?
- Tuo jotain uutta riitaan, eli tuo jotain uutta keskusteluun.
- En halua riidellä samasta asiasta koska et tuo selvästi esiin mikä sinua ottaa päähän
Älä perustele näitä, älä luettele mitä teet, vaan kysy vaan kysymyksiä. Jossain vaiheessa hänen on pakko kertoa mikä oikeasti mättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääliksi käy ap:n miehen kaltaisten öykkäreiden puolisoita. Meillä lasta on alusta asti hoidettu vapaa-aikana yhdessä ja toinen on vuorotellen käynyt päivätöissä. Joskus se kotona hoitanut ei ole jaksanut lapsen hoidon lisäksi edes siivota eikä siitäkään ole haukkuja koskaan tullut, kummankaan puolelta. Pääsääntöisesti se kotivuorossa olija siivosi/tiskasi/pyykkäsi sitten illalla työssäkävijän leikkiessä lapsen kanssa. Eikä siinäkään ollut valittamisen aihetta, kun kumpikin ihan aidosti halusi viettää työpäivän jälkeen aikaa lapsen kanssa.
Ja vaikka olisi toki kiva laittaa tämä oman ihmistuntemuksen ansioksi, niin tiedän kyllä ettei se niin ole. Ihanista, empaattisista, moderneista miehistäkin voi lasten syntymän jälkeen kuoritua kestotyytymättömiä itsekkäitä sovinisteja. Ihan hyvin minullekin olisi niin voinut käydä. Se on kyllä hirveän surullista, että se oikea luonne näytetään vasta siinä vaiheessa kun on jo monelle asialle liian myöhäistä.
Oikeasti kyse voi olla jostain ihan yksinkertaisestakin asiasta, mikä vain purkautuu näin inhottavalla tavalla. Siksi olisi typerää erota, jos ei ensin kokeile muita keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuleeko mies vauvan hoitavan kotityöt kun sinä kerran vain makaat ja kotityöt ja ruoka on tehtynä
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy ap:n miehen kaltaisten öykkäreiden puolisoita. Meillä lasta on alusta asti hoidettu vapaa-aikana yhdessä ja toinen on vuorotellen käynyt päivätöissä. Joskus se kotona hoitanut ei ole jaksanut lapsen hoidon lisäksi edes siivota eikä siitäkään ole haukkuja koskaan tullut, kummankaan puolelta. Pääsääntöisesti se kotivuorossa olija siivosi/tiskasi/pyykkäsi sitten illalla työssäkävijän leikkiessä lapsen kanssa. Eikä siinäkään ollut valittamisen aihetta, kun kumpikin ihan aidosti halusi viettää työpäivän jälkeen aikaa lapsen kanssa.
Ja vaikka olisi toki kiva laittaa tämä oman ihmistuntemuksen ansioksi, niin tiedän kyllä ettei se niin ole. Ihanista, empaattisista, moderneista miehistäkin voi lasten syntymän jälkeen kuoritua kestotyytymättömiä itsekkäitä sovinisteja. Ihan hyvin minullekin olisi niin voinut käydä. Se on kyllä hirveän surullista, että se oikea luonne näytetään vasta siinä vaiheessa kun on jo monelle asialle liian myöhäistä.
Totta, ikinä ei tiedä minkälainen se oma mies on isänä. Useat miehet muuttuvat vauvan tulon jälkeen. Teillä tilanne on niin uusi, että ehkä nämä kommentit ovat vain jotain oman pahan olon purkamista uudessa elämäntilanteessa.
Ihmisten ongelma on kyllä kommunikaatiossa. Jos ei tällaisia asioita pystytä keskenään puhumaan, vaan heti tullaan vauva-palstalle kysymään neuvoa, missä ainoa neuvo kaikkiin parisuhdeongelmiin on: "Jätä se sika", niin hankala parisuhde-elämä on kyllä edessä. Oppikaa hyvät ihmiset puhumaan asioista puolisonne kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy ap:n miehen kaltaisten öykkäreiden puolisoita. Meillä lasta on alusta asti hoidettu vapaa-aikana yhdessä ja toinen on vuorotellen käynyt päivätöissä. Joskus se kotona hoitanut ei ole jaksanut lapsen hoidon lisäksi edes siivota eikä siitäkään ole haukkuja koskaan tullut, kummankaan puolelta. Pääsääntöisesti se kotivuorossa olija siivosi/tiskasi/pyykkäsi sitten illalla työssäkävijän leikkiessä lapsen kanssa. Eikä siinäkään ollut valittamisen aihetta, kun kumpikin ihan aidosti halusi viettää työpäivän jälkeen aikaa lapsen kanssa.
Ja vaikka olisi toki kiva laittaa tämä oman ihmistuntemuksen ansioksi, niin tiedän kyllä ettei se niin ole. Ihanista, empaattisista, moderneista miehistäkin voi lasten syntymän jälkeen kuoritua kestotyytymättömiä itsekkäitä sovinisteja. Ihan hyvin minullekin olisi niin voinut käydä. Se on kyllä hirveän surullista, että se oikea luonne näytetään vasta siinä vaiheessa kun on jo monelle asialle liian myöhäistä.
Totta, ikinä ei tiedä minkälainen se oma mies on isänä. Useat miehet muuttuvat vauvan tulon jälkeen. Teillä tilanne on niin uusi, että ehkä nämä kommentit ovat vain jotain oman pahan olon purkamista uudessa elämäntilanteessa.
Ihmisten ongelma on kyllä kommunikaatiossa. Jos ei tällaisia asioita pystytä keskenään puhumaan, vaan heti tullaan vauva-palstalle kysymään neuvoa, missä ainoa neuvo kaikkiin parisuhdeongelmiin on: "Jätä se sika", niin hankala parisuhde-elämä on kyllä edessä. Oppikaa hyvät ihmiset puhumaan asioista puolisonne kanssa.
Kun se ei riitä, että opettelee itse puhumaan. Jos puoliso ei suostu puhumaan, niin mitä voi tehdä? Kun toinen vaikkapa vetäytyy mykkäkouluun jokaisesta, ystävällisestäkin keskustelunaloituksesta, niin vaikeaa on. Yksin ei voi suhdetta pelastaa, jos toinen ei tule yhtään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on enimmäkseen kotiäitejä lukemassa ja kommentoimassa, joten ei yllätä peukutukset.
Mitkä peukutukset?
Vierailija kirjoitti:
Pumppaa maitoa pulloon, lähde neljäksi tunniksi ovesta ulos kun mies tulee töistä.
Idiootin kanssa olet lisääntynyt.
Ei neljää tuntia, vaan kokonainen vuorokausi, jos ei viikonloppu.
Kuulostaa siltä, että miehellä on jotain ongelmaa. Kysy häneltä, onko hänellä elämässä kaikki ok. Kuten alkupäässä joku kommentoikin, voi olla, ettei hän viihdy työssä tai jotain muuta. Voi olla, että hän kokee menettävänsä ison osan perhe-elämästä, kun joutuu työssä käymään. Vaadi, että hän puhuu asiasta, eikä käytä energiaa sättimiseen ja haukkumiseesi. Ei tietenkään pitäis tuossa vaiheessa vielä haukkua toista siitä, että ei tee töitä vaan on kotona. Kysy häneltä, mitä sinun pitäisi sitten tehdä, jos ei kodin hoitaminen riitä. Itse en kovin kauaa jaksaisi tuollaista enää katsoa, harkitsisin vakavasti parisuhdeapua.
Mä tekisin näin:
Yhtenä päivänä jättäisin kaupassakäynnin ja ruoanlaiton, en siivoaisi tai tiskaisi, pesisi pyykkejä tai mitään. Hoitaisin vain vauvan tarpeet ja tilaisin itselleni pizzaa. Ala käyttäytymään niin, mistä miehesi sinua syyttääkin, joko hoksaa, tai sitten ei hoksaa.
Meillä vähän vastaava tilanne toisessa asiassa. Minä en kuulemma ikinä maksa mitään ruokia tms kaupassa, mies hoitaa kuulemma melkein kaikki yksin. Yhtenä kuukautena laskin että minulla oli mennyt pelkästään kauppaan 600 euroa, jos mies maksaa "melkein kaiken" niin kuinka hemmetisti meillä oikein menee kauppaan kuukausittain. 3hlöä.
Olin sitten viikon niin, etten maksanut ikinä kauppaostoksia, ei ole mies sen jälkeen valittanut etten muka maksa ikinä.
Miehen logiikka, hänellä menee joka kuukausi paljon rahaa - hän maksaa kaiken. No menee mullakin joka kuukausi paljon rahaa enkä edes ikinä osta itselleni mitään, toisinkuin mies.
Kukaan ei oikeasti tiedä mitään ap:sta ja hänen miehestään. Joten en ymmärrä, että te kommentoijat voitte ottaa jomman kumman puolen, ap:n tai miehen. Ap on saanut täältä todella paljon hyväksyntää ja mies paheksuntaa. Koska heillä on kommunikaatiovaikeuksia, niin ei se kyllä pelkästään voi olla miehen syytä kaikki. Näissä tapauksissa on aina kaksi puolta.
Muuten, suurin osa naisistakin raataa raskaissa fyysisissä töissä pitkän päivän. Eivät ole mitään konttorirottia. Jännästi hoituu kotityötkin kotona. Mutta nii, eihän sitä lasketa koska kyseessä on nainen. Naisellehan kotityöt on sydämen haave ja kevyttä tanssahtelua, heh.