Lue keskustelun säännöt.
Koulu alkoi - ekaluokkalaisille kohtuuttomia vaateita?
29.08.2018 |
Ilmeisesti uuden ops:n mukaan on tarkoitus, että lapsi vastaa yhä enemmän oppimisestaan ja läksyistään. Läksyjä tulee joka päivä, paitsi viikonlopuiksi. Katson, että lapsi tekee ne, eikä siitä ole noottia tullutkaan.
Ilmeisesti kotona pitäisi kuitenkin katsoa jo edeltä käsin koulukirjojen seuraavia asioita ja aiheita ja osata nämä seuraavalla tunnilla. Aiheeseen liittyen opettaja laittoikin Wilma-viestiä yhteisesti kaikille ekaluokkalaisten vanhemmille. Viestin mukaan vanhempien pitäisi huolehtia, että lapsi valmistautuu seuraavalle tunnille ja toisaalta lapsen pitäisi jotenkin kummallisesti älytä tehdä tämä itse.
Vähän tuntuu, että mitä koulu oikein odottaa. Ekaluokkalaisen on käyneet koulua vasta muutaman viikon ja eikö niissä läksyissä itsessään olisi jo tarpeeksi näin pienille.
Onko muilla vastaavaa?
Kommentit (77)
Oletko kysynyt opettajalta, että todella tarkoittaa, että pitää etukäteen selvittää seuraavan tunnin asiat, eli että huomenna opetellaan kirjainta S? Vai mitä tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se ole vain kiva lapsen kanssa selvitellä asioita? Meillä ainakin tuo oma tiedon etsintä on ollut ihan parasta.
No aivan varmasti tuosta etukäteen aiheeseen tutustumisesta on annettu ohjeet tunnilla, ei sitä mitenkään maagisesti vain odoteta lapsilta vaikka sinun lapsesi sellaisen vaikutelman on antanutkin. Eikä voi olla liikaa vaadittu edes ekaluokkalaiselta että läksyjen jälkeen käyttää 5-10 min siihen että katsoo mikä on seuraavan tunnin aihe, sitä ei tarvitse kotona opetella eikä sitä tarvitse tunnille mennessä osata.
Vierailija kirjoitti:
No aivan varmasti tuosta etukäteen aiheeseen tutustumisesta on annettu ohjeet tunnilla, ei sitä mitenkään maagisesti vain odoteta lapsilta vaikka sinun lapsesi sellaisen vaikutelman on antanutkin. Eikä voi olla liikaa vaadittu edes ekaluokkalaiselta että läksyjen jälkeen käyttää 5-10 min siihen että katsoo mikä on seuraavan tunnin aihe, sitä ei tarvitse kotona opetella eikä sitä tarvitse tunnille mennessä osata.
Mitä hyötyä on tietää, mikä on seuraavan tunnin aihe, etukäteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aivan varmasti tuosta etukäteen aiheeseen tutustumisesta on annettu ohjeet tunnilla, ei sitä mitenkään maagisesti vain odoteta lapsilta vaikka sinun lapsesi sellaisen vaikutelman on antanutkin. Eikä voi olla liikaa vaadittu edes ekaluokkalaiselta että läksyjen jälkeen käyttää 5-10 min siihen että katsoo mikä on seuraavan tunnin aihe, sitä ei tarvitse kotona opetella eikä sitä tarvitse tunnille mennessä osata.
Mitä hyötyä on tietää, mikä on seuraavan tunnin aihe, etukäteen?
Siitä saa enemmän irti ja oppiminen on laajempaa. Kuin vain että marssitaan luokkaan ja opettaja kaataa tiedon päähän.
Ja ihan tiedoksi vaan että monet oppikirjat on iät ajat perustuneet ihan samaan ajatukseen. Edim kielissä on oppikirjojen tehtävät suunnilleen aina tyyliä valmistava, opettava, kertaava, täydentävä.
T. Kielten ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av mamman lapsi ei tiedä edes kumminpäin tuolilla istutaan. Siihen nähden kovat vaatimukset kyllä.
Tervetuloa koulumaailmaan, joka on sitä elävää oppimateriaalia itsenäisyyteen ja aikuisuuteen. Et kai sinäkään työpalaveriin mene tutustamatta aiheeseen etukäteen? Asioiden selville ottaminen ei auttamatta tarkoita sitä, että asia pitää osata tismalleen oiken vaan, että asiosta on edes joku käsitys. Mikä sitten taas edistää ja helpottaa sitä oppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aivan varmasti tuosta etukäteen aiheeseen tutustumisesta on annettu ohjeet tunnilla, ei sitä mitenkään maagisesti vain odoteta lapsilta vaikka sinun lapsesi sellaisen vaikutelman on antanutkin. Eikä voi olla liikaa vaadittu edes ekaluokkalaiselta että läksyjen jälkeen käyttää 5-10 min siihen että katsoo mikä on seuraavan tunnin aihe, sitä ei tarvitse kotona opetella eikä sitä tarvitse tunnille mennessä osata.
Mitä hyötyä on tietää, mikä on seuraavan tunnin aihe, etukäteen?
Siitä saa enemmän irti ja oppiminen on laajempaa. Kuin vain että marssitaan luokkaan ja opettaja kaataa tiedon päähän.
Ja ihan tiedoksi vaan että monet oppikirjat on iät ajat perustuneet ihan samaan ajatukseen. Edim kielissä on oppikirjojen tehtävät suunnilleen aina tyyliä valmistava, opettava, kertaava, täydentävä.
T. Kielten ope
Ok, eli ei mitään uutta.
Eikö lapset ole kautta aikojen vastanneet oppimisesta ja läksyistään itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aivan varmasti tuosta etukäteen aiheeseen tutustumisesta on annettu ohjeet tunnilla, ei sitä mitenkään maagisesti vain odoteta lapsilta vaikka sinun lapsesi sellaisen vaikutelman on antanutkin. Eikä voi olla liikaa vaadittu edes ekaluokkalaiselta että läksyjen jälkeen käyttää 5-10 min siihen että katsoo mikä on seuraavan tunnin aihe, sitä ei tarvitse kotona opetella eikä sitä tarvitse tunnille mennessä osata.
Mitä hyötyä on tietää, mikä on seuraavan tunnin aihe, etukäteen?
Siitä saa enemmän irti ja oppiminen on laajempaa. Kuin vain että marssitaan luokkaan ja opettaja kaataa tiedon päähän.
Ja ihan tiedoksi vaan että monet oppikirjat on iät ajat perustuneet ihan samaan ajatukseen. Edim kielissä on oppikirjojen tehtävät suunnilleen aina tyyliä valmistava, opettava, kertaava, täydentävä.
T. Kielten ope
Ok, eli ei mitään uutta.
Uudn opsin myötä on lisätty tällaista omaa tiedon etsintää ja ilmiön havainnoimista. Ei muuta.
Mistä tietää seuraavan tunnin aiheen?
Lapsella on Aapinen, mutta sitä ei käydä järjestyksessä läpi. Jonain kertana opetellaan kirjaimia, seuraavalla luetaankin satu (kirjan loppupuolelta). Matemattikassa taas painotettiin, että etukäteen ei saa tehdä mitään, koska tarkoitus on oppia eikä suorittaa.
Kaiken lisäksi opettaja kertoi, että päivät menevät "jaksamisen mukaan" eli joskus voi olla koko päivä ympäristöretkeilyä (ihan hyvä juttu vaikka tällaisena päivänä), mutta miten siihen voi etukäteen varautua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtuutonta vaatia vähän sitä omatoimisuuttakin?! Asioiden selville ottamista?! Etukäteen valimistautumista?!
Olisi hauska tietää mitä ap sen koulun oikein kuvitteli olevan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää seuraavan tunnin aiheen?
Lapsella on Aapinen, mutta sitä ei käydä järjestyksessä läpi. Jonain kertana opetellaan kirjaimia, seuraavalla luetaankin satu (kirjan loppupuolelta). Matemattikassa taas painotettiin, että etukäteen ei saa tehdä mitään, koska tarkoitus on oppia eikä suorittaa.
Kaiken lisäksi opettaja kertoi, että päivät menevät "jaksamisen mukaan" eli joskus voi olla koko päivä ympäristöretkeilyä (ihan hyvä juttu vaikka tällaisena päivänä), mutta miten siihen voi etukäteen varautua?
Kyllä se ope sen tunnilla kertoo. Jos lapsesi ei muista sitä, pyydä opettajaa laittamaan se jatkossa myös Wilmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäkin asiassa on erilaisia oppijoita. En ole eläessäni lukenut niin sanottuja lukuläksyjä etukäteen.
Reaaliaineissa olen silmäillyt kappaleen tekstiä samalla kun opettaja on puhunut. Kielissä olen omaksunut kappaleen samalla kun olen tehnyt työkirjasta tehtäviä.
Tällainen monikanavainen opiskelu toki vaatii vahvaa lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä, mutta siinä asiat nivoutuvat toisiinsa helpommin, kun oppii ja soveltaa yhtä aikaa.
Joskus koetin lukea vaikka kielten tekstin etukäteen, mutten muistanut siitä höykäsen pöläystä siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt tehdä tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää seuraavan tunnin aiheen?
Lapsella on Aapinen, mutta sitä ei käydä järjestyksessä läpi. Jonain kertana opetellaan kirjaimia, seuraavalla luetaankin satu (kirjan loppupuolelta). Matemattikassa taas painotettiin, että etukäteen ei saa tehdä mitään, koska tarkoitus on oppia eikä suorittaa.
Kaiken lisäksi opettaja kertoi, että päivät menevät "jaksamisen mukaan" eli joskus voi olla koko päivä ympäristöretkeilyä (ihan hyvä juttu vaikka tällaisena päivänä), mutta miten siihen voi etukäteen varautua?
Kyllä se ope sen tunnilla kertoo. Jos lapsesi ei muista sitä, pyydä opettajaa laittamaan se jatkossa myös Wilmaan.
Meidän lasten kohdalla alakoulussa Wilmaan ei laitettu mitään tuollaista, vasta yläkoulussa :D
Eka- ja tokaluokan opettajat eivät itsekään aina tiedä, mitä huomenna tehdään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää seuraavan tunnin aiheen?
Lapsella on Aapinen, mutta sitä ei käydä järjestyksessä läpi. Jonain kertana opetellaan kirjaimia, seuraavalla luetaankin satu (kirjan loppupuolelta). Matemattikassa taas painotettiin, että etukäteen ei saa tehdä mitään, koska tarkoitus on oppia eikä suorittaa.
Kaiken lisäksi opettaja kertoi, että päivät menevät "jaksamisen mukaan" eli joskus voi olla koko päivä ympäristöretkeilyä (ihan hyvä juttu vaikka tällaisena päivänä), mutta miten siihen voi etukäteen varautua?
Kyllä se ope sen tunnilla kertoo. Jos lapsesi ei muista sitä, pyydä opettajaa laittamaan se jatkossa myös Wilmaan.
Ei kerro. Tämä ei ole vain oman lapsen kokemus, vaan koko luokan. Läksyt lapset merkitsevät itse ja ne tehdään pääosin koulussa, lukuharjoitus on myös merkitty, mutta uuteen tutustumista ei. Tästä viestiteltiin vanhempien kesken ja todettiin, että jo 5 lapsesta 5 ei ole tehtäväksiantoa saanut, niin sitä ei ole. Vanhempainilta on ensi viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää seuraavan tunnin aiheen?
Lapsella on Aapinen, mutta sitä ei käydä järjestyksessä läpi. Jonain kertana opetellaan kirjaimia, seuraavalla luetaankin satu (kirjan loppupuolelta). Matemattikassa taas painotettiin, että etukäteen ei saa tehdä mitään, koska tarkoitus on oppia eikä suorittaa.
Kaiken lisäksi opettaja kertoi, että päivät menevät "jaksamisen mukaan" eli joskus voi olla koko päivä ympäristöretkeilyä (ihan hyvä juttu vaikka tällaisena päivänä), mutta miten siihen voi etukäteen varautua?
Kyllä se ope sen tunnilla kertoo. Jos lapsesi ei muista sitä, pyydä opettajaa laittamaan se jatkossa myös Wilmaan.
Ei kerro. Tämä ei ole vain oman lapsen kokemus, vaan koko luokan. Läksyt lapset merkitsevät itse ja ne tehdään pääosin koulussa, lukuharjoitus on myös merkitty, mutta uuteen tutustumista ei. Tästä viestiteltiin vanhempien kesken ja todettiin, että jo 5 lapsesta 5 ei ole tehtäväksiantoa saanut, niin sitä ei ole. Vanhempainilta on ensi viikolla.
No sitten asia pitää ottaa puheeksi.
Itselläni esikoisella oli koko alakoulun vaikeuksia muistaa noita läksyjä. Kuopus taas oli kuin mankka joka kykeni toistamaan ohjeet äänenpainoja myöten.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää seuraavan tunnin aiheen?
Lapsella on Aapinen, mutta sitä ei käydä järjestyksessä läpi. Jonain kertana opetellaan kirjaimia, seuraavalla luetaankin satu (kirjan loppupuolelta). Matemattikassa taas painotettiin, että etukäteen ei saa tehdä mitään, koska tarkoitus on oppia eikä suorittaa.
Kaiken lisäksi opettaja kertoi, että päivät menevät "jaksamisen mukaan" eli joskus voi olla koko päivä ympäristöretkeilyä (ihan hyvä juttu vaikka tällaisena päivänä), mutta miten siihen voi etukäteen varautua?
Opettajalta saa kyllä siellä koulussa tiedon esim. seuravaan tunnin aiheesta. Aiheeseen tutusminen ei tarkoita, että pitäsi aina tehdä jotakin. Asioita voi ihan vain silmäillä ja lukeminen ei ole koskaan huono asia vaikka koulussa ei seuravan päivänä sitä tehtäisikään.
Ympäristöretkeilyyn olisi ihan hyvä varatutua yksinkertaisesti ulkoilemalla joka päivä vaikka sitä ei koulussa oliskaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vain kiva lapsen kanssa selvitellä asioita? Meillä ainakin tuo oma tiedon etsintä on ollut ihan parasta.
Mihin enää tarvitaan opettajia, jos lapsen itse pitää opiskella kotiväen kanssa?
Oikeasti uusi OPS voi olla laiskan opettajan tulkitsemana täysin p'rseestä. Aina on ollut vastuuta kotiväellä ja aina on ollut oppilaita, jotka ovat suurella innolla lukeneet koko kirjan läpi heti kun ovat saaneet sen käsiinsä.
Uusi OPS on siitä huono, että se suurentaa entisestään eroja heikompien ja vahvempien oppilaitten välillä siksi, että enemmän vastuuta tulee kodille ja oppilaalle itselleen.
Ekaluokkalainen tyypillisesti tekee kaiken jo tunneilla. Läksyjä tulee vähän.
Jos läksyjä tulee paljon, oppilas ei selkeästi pysy opetuksessa mukana, häslää muuta tms ja tällöin tietenkin koti paikkaa.