Pystyisitkö seurustelemaan huonoa suomea puhuvan kanssa?

Kyllä pystyisin. Oletan, että jonkin ajan kuluttua mies olisi jo sen verran hyvä, ettei tarvitsisi edes miettiä moista.

Tuo kuvailemasi ei edes ole huonoa suomea. Kuulostaa jo aika edistyneeltä oppijalta.

Voisin seurustella, sitä paitsi jos on jo noin pitkälle päässyt, varmasti oppii koko ajan lisää.

Voisin ja seurustelinkin, nykyään naimisissa jo 9 vuotta.

Samaa mieltä myös kirjoittajan nro 2 kanssa.

Hmm...en ehkä, jos suomi olisi se ainoa yhteinen kieli, jota hän osaa. Ei siis olisi "hätävarana" esim. englantia, jos toiselta hukkuu sanat tai sanajärjestys menee pieleen niin, että merkitys muuttuu. Kommunikointi on kuitenkin parisuhteen peruspilari ja niin monta juttua voi mennä pieleen siksi, ettei osaa kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Voisin ja seurustelinkin, nykyään naimisissa jo 9 vuotta.

Samaa mieltä myös kirjoittajan nro 2 kanssa.

Minkämaalainen?

Tottakai, puhun muutenkin mielummin vaikka englantia kuin suomea.

Vaimoni on aviossa kuvailemasi henkilön kanssa! Savolainen äksentti ja senat sakasi vähänväliä.

Voisin.

Kyllä. Vaimoni on italialais - ranskalainen ja kommunikaatio oli aluksi hankalaa... nykyään kaikki hyvin. Hän ymmärtää suomea ja minä auttavasti ranskaa... kyllä sen pian toiv.opin. t. Mies 25 v

En pystyisi ainakaan sellaisen henkilön kanssa, joka ei osaa kirjoittaa yhdyssanoja yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Vaimoni on italialais - ranskalainen ja kommunikaatio oli aluksi hankalaa... nykyään kaikki hyvin. Hän ymmärtää suomea ja minä auttavasti ranskaa... kyllä sen pian toiv.opin. t. Mies 25 v

Meillä melkein sama, mutta vaimoni on saksalainen. Enimmäkseen puhutaan suomea tai englantia kun tuo saksa ei vielä kovin hyvin itselläni luista

Jos meillä olisi joku muu yhteinen kieli, jota molemmat puhuu sujuvasti esim. Englanti. Jos ei, niin tuskimpa. Itsensä ilmaisu ymmärrettävästi on oleellinen osa toimivaa kommunikointia parisuhteessa.

Vastasin ehkä, koska jos puolison suomi olisi oikeasti huono, pitäisi hänen sitten osata englantia. Muuten siitä jutusta tuskin tulisi mitään.

Olen todennut, että ihan tavallisten suomalaistenkin kanssa on niin hankalaa löytää "yhteistä kieltä", että ulkomaalaistaustaisen kanssa oleminen olisi varmasti vaikeaa. Tarkoitan siis yhteistä kieltä tunteista ja syvällisemmistä asioista puhuttaessa, mutta kommunikointiongelmia on ollut ihan kylliksi jo arjen tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Tuo kuvailemasi ei edes ole huonoa suomea. Kuulostaa jo aika edistyneeltä oppijalta.

Voisin seurustella, sitä paitsi jos on jo noin pitkälle päässyt, varmasti oppii koko ajan lisää.

Tämän kirjoittaja toteaa, että eri asia sitten sellaisen henkilön kanssa, joka oikeasti ei puhu suomea juuri ollenkaan ja joka ei puhu muutakaan yhteistä kieltä itseni kanssa. Aloituksen henkilö mielestäni ei puhu enää kovin huonoa suomea.

Musta on upeaa, että mun miestä ylipäänsä kiinnostaa opetella suomea. Todella monia ei kiinnosta niin kauan kuin englannilla/omalla kielellä pärjää. Ei tulisi mieleenkään nillittää oppimistuloksista, kiinnostus on jo sinänsä liikuttava asia.

Kyllä, jos hän lupaa, ettei edes yritä opetella suomea.

Voisin kyllä. Itseasiassa olen naimisissa ihmisen kanssa, joka ei puhu ollenkaan suomea. Koska emme asu Suomessa, tämä ei haittaa.

Ihan hyvin pystyisin. Itse asiassa suomen kielen puhuminen ei ole lainkaan tärkeää, se ei ole edes äidinkieleni. Jos emme osaisi yhtään yhteistä kieltä niin varmaankin opettelisimme.

Kyllä, mikäli raumalaiset lasketaan huonosti suomea puhuviksi.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan vaikka, että mahdollinen kumppanisi ymmärtää suomea lähes täydellisesti, mutta puhuessa sotkee välillä sanansa, tekee välillä taivutusvirheitä ja puheessa on selkeä aksentti. Pystyisitkö seurustelemaan, jos hän olisi muuten mukava? Perustelut kommentteihin.

Mulla on ihan suomalainen kaveri, joka ei aina ymmärrä kuulemaansa eikä juuri puhu. Kommunikointi olisi tärkeää, joten riitoja meillä syntyykin jatkuvasti. Ollaan sitten opeteltu selvittämään riidat, ettei ystävyys mene.