Lapsenlapsi ei kelvannut mummin arkunkantajaksi. Serkun mies kyllä.
Pidän erittäin törkeänä, että lapsenlapsena en saakaan kantaa mummin arkkua, vaan puolestani. sen hoitaa serkun mies. Kaksi muuta miespuolista lastenlasta (veli ja serkku) kyllä kantaa. Sitten isä, setä ja tädin mies.
Minä en kuulemma ole oikea siihen virkaan, vaan serkun mies, joka on aina niin etevä, bisnesmies, komea, älykäs ja onhan hän julkisuudessakin. En haluaisi alkaa riitelemään mutta minua nyt loukattu ja pahasti.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä siihen hommaan pääset vielä myöhemmin, ja ihan paalupaikalle.
Nimim. viime vuonna siihen joutunut.
Lisään: pääset ihan järjestämäänkin hautajaisia vielä joskus.
Perinteisesti arkunkantajana on vainajan lapset (miespuoliset) lisäksi vainajan veljet ja sisarien miehet
Ja sen jälkeen tulee vasta lastenlapset ja muut nuoremmat, ellei vainaja ole eläessään esittänyt toiveita.
Minusta ap. kuvaus on perinteinen ja etiketin mukainen. Ikävää, jos hän ei mahtunut joukkoon, kun elossa oli vielä vainajan sisaria tai heidän perilkisiään. Ap. arkunkannossa edusti ap. isä.
Olisi pitänyt mummin toimia samoin kuin isoisäni veli 60-luvulla. Kun loppu alkoi olla käsillä, hän määräsi kantajat ja oli varannut jokaiselle kantomiehelle palkkioksi viime vuosisadan alusta olevan 20 mk:n kultarahan.
Eikö kantajien kuulu olla aika saman pituisia? Jos yks on 2 metriä ja toiset 169 varvistellen.
Vierailija kirjoitti:
Joo silleen, että miespuolinen serkkuni, veljeni, isäni, setäni ja tätini mies kantaa ja täti oli suureen ääneen juntannut tyttärensä miestä eli serkkuni miestä paikalleni ja muut suostui. Onhan hän valtuutettu ja ajanut kuulemma mumminkin asioita
Saanko arvata: olet teidän perheessä pikkuveli ja isoveli on kantamassa?
Vierailija kirjoitti:
Eikö kantajien kuulu olla aika saman pituisia? Jos yks on 2 metriä ja toiset 169 varvistellen.
Jos liinoilla kannetaan niin kuin yleensä, ei kantajan pituudella ole kamalasti väliä.
On minustakin aika outoa, että lapsenlapsen puoliso kantaa, mutta lapsenlapsi ei kelpaa tai esimerkiksi vainajan veljet (jos vielä elossa) tai sisarusten lapset, joille vainaja täti. Jos verisukulaisia elää, miksi hitossa ottaa kantajia, jotka eivät verisukua.
Suosittelen nyt pikaista puuttumista asiaan, vaikka välisi serkun miehen kanssa (mahdollisesti tätisi ja serkkusikin kanssa) menevät lopullisesti. Jos asia on näin tärkeä, mieti nyt kahdesti, oletko valmis tuhoamaan välisi lopullisesti osan sukulaistesi kanssa. Riidanhaastaminen mitättömästä asiasta ei aina kannata ja myöhemmin voit katua.
Arkun kanto ei ole homma, johon uskon hinkua olevan.
Pidä muistotilaisuudessa sellainen puhe, jossa mainitset asiasta ja kerrot olevasi syvästi loukkaantunut ja mainitset toki myös nimeltä kaikki, jotka tässä salaliitossa olivat sinua vastaan. Eiköhän sitten kaduta, että paikkaa ei annettukan sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Pidän erittäin törkeänä, että lapsenlapsena en saakaan kantaa mummin arkkua, vaan puolestani. sen hoitaa serkun mies. Kaksi muuta miespuolista lastenlasta (veli ja serkku) kyllä kantaa. Sitten isä, setä ja tädin mies.
Minä en kuulemma ole oikea siihen virkaan, vaan serkun mies, joka on aina niin etevä, bisnesmies, komea, älykäs ja onhan hän julkisuudessakin. En haluaisi alkaa riitelemään mutta minua nyt loukattu ja pahasti.
Itse jättäisin menemättä noihin hautajaisiin. Meilläkin melkein kävi niin siten, että anoppi meinasi ”unohtaa” meidän sukuhaaran kokonaan ja pyysi miesvainajansa kantajksi veljeään, joka ei sitten siihen heikon terveytensä vuoksi pystynyt. Tämän jälkeen kantajaksi olisi kelvannut melkein kuka vaan. Ilmoitimme, että, jos meidän poika ei kelpaa kantajaksi, niin jätämme hautajaiset väliin ja käymme haudalla myöhemmin. Välit appiukon kanssa olivat niin hyvät ja selvät, ettei olisi tarvinnut mennä hautajaisiin esittämään mitään. Anoppi taipui, ilmeisesti ettei olisi tarvinnut selitellä muille hautajasivieraille.
Veljeni kuoli. Puuttui yksi arkunkantaja. Aikuinen ryhdikäs poikani ei kelvannut arkunkantajaksi. Leski halusi veljensä kantavan arkkua. Hän ei ollut mitään sukua veljelleni. Olin aika loukkaantunut, koska veljeni oli minulle läheinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kantajien kuulu olla aika saman pituisia? Jos yks on 2 metriä ja toiset 169 varvistellen.
Jos liinoilla kannetaan niin kuin yleensä, ei kantajan pituudella ole kamalasti väliä.
Hartioiden on oltava suunnilleen samalla korkeudella, muuten hankalaa tasapainoitella.
Vaadi vastavuoroisesti saada kantaa jotain toista vainajaa?
Vierailija kirjoitti:
Mun mummi olisi pitänyt henkilökohtaisena loukkauksena, jos nainen olisi kantanut hänen arkkuaan. Hän on oli uskonnollinen ja vanhanaikainen.
Ei uskonnollisuus liity asiaan mitenkään. Mieskantajille ei ole mitään uskonnollisia perusteita.
Ilman muuta arkunkanto on jälkeläisten homma. Täti on varmaan tyrkyllä perinnöllekin, kun kerran huseeraa myös hautajaisjärjestelyt.
Oon kantanu arkkua. Ja nainen 162 pitkä itse, ei estettä.
Vierailija kirjoitti:
Vainajan toivomukset huomioidaan ja yleensä arkunkantajat ovat miespuolisia, ihan käytännön syistä, että arkku pysyisi vakaana ja suorana.
Et ap. kertonut sukupuolta, mutta jos olet nainen, mieti tilanne kun naispuolinen arkunkantaja yrittää kantaa arkkua korkokengissä ja olet 165cm pitkä ja muut miespuoliset 185cm. Ja arkun kantaminen vaatii voimaa ja siksi eivät vanhat miespuoliset sovi tehtävään ja naisista vain harvat
Et usko tuohon itsekään.
Omassa "hautajaispiirissäni" miehet ovat 160-185 cm pitkiä. Ei ole koskaan tietääkseni ollut mitään ongelmia arkunkantamisessa. Miksi naisillakaan olisi?
Serkun miehen pitäisi ymmärtää kieltäytyä tehtävästä ja antaa se vainajan lapsenlapselle.
Kyllähän ap myöhemmässä viestissä selvensi olevansa mies.