Lue keskustelun säännöt.
Miksi en saa kilpirauhaslääkitystä? :(
28.08.2018 |
Olen 16-vuotias nuori ja minulla on kilpirauhasarvot jotain 5-8 luokkaa vaihdellut tässä. Joudun käymään kokeissa mutta lääkitystä en saa. Viime viikolla sain pahan rytmihäiriön ja jouduin menemään päivystykseen, olen käynyt terveydenhoitajalla ja kohta koululääkärille. Minulta on lähtenyt paljon hiuksia ja ne ohenevat, iho on huonossa kunnossa, nukun päiväunia koulupäivän jälkeen ja olen erittäin väsynyt, turvonnut ja painokin on noussut pari kiloa. Palelen myös jatkuvasti ja minulla on nielemisvaikeuksia. Olen nyt lukiossa ja päivät ovat pitkiä, lähes kaiken vapaa-aikani käytän nukkumiseen, jos en tee läksyjä tai ole lenkillä. Viikonloppuisin en jaksaisi millään nähdä kavereita tai käydä missään, vaan nukkua koko päivän. Ennen olen ollut ihan virkeä ja aktiivinen. Mikä avuksi? :(
Kommentit (18)
Käynti yksityisellä auttaa. Lääkityksellä TSH-arvo on hyvä olla vaikka mittaamattomissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja haluaisin myös tietää voiko koululääkäri määrätä lääkityksen jos sitä häneltä kysyn...
Ap
Pitää yrittää pyytää äitiä viemään yksityiselle. :/
Ap
Minä sain lääkityksen vasta kun arvot olivat reilusti yli 10. Voi olla, että nykyään on tiukempi raja kun niin monet saavat turhaan tuota lääkettä. Näin ainakin lääkäri itse sanoi.
Syötkö tarpeeksi D vitamiinia? Liikutko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä vaan että lääkärit eivät jaa lääkkeitä kaikkien muotivillitysten mukaan. Minusta ei ole edes tavoiteltava asia hankkia jo alle kaksikymppisenä elinikäinen lääkitys vain koska se on netin mukaan ratkaisu joka pulmaan, todelliseen ja kuviteltuun.
Anekdoottina voin kertoa tarinan siitä kun me vuokrasimme kuuden hengen ryhmänä mökin viikoksi. Oli huvittavaa kun huomasin että minä vanhimpana (yli 60v) olin ainut jolla ei ollut mitään lääkitystä. Kaikki muut nappailivat pillereitä aamuin illoin. Täsmennän vielä että kellään ei ollut kyse mielialalääkkeistä, vaan enemmänkin todelliseen vaivaan otettavista lääkkeistä.
Syön D vitamiinia ja liikun noin 5 tuntia viikossa. Tiedän että pitäisi liikkua enemmän, mutta ei riitä voimat tällä hetkellä. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syön D vitamiinia ja liikun noin 5 tuntia viikossa. Tiedän että pitäisi liikkua enemmän, mutta ei riitä voimat tällä hetkellä. :(
Ap
D-vitamiinin lisäksi on hyvä olla tietoinen onko B12-vitamiinitaso ja varastorauta (ferritiini) kunnossa.
Keho on viisas. Rytmihäiriöt ja ankara väsymys on kehotus hellittää, ei lisätä rääkkiä. Kun lääkitys ja kehon tasapaino on kohdallaan, palautuu kyky lenkkeilläkin.
Millä perustellaan tuo lääkkeettömyys? Julkisella puolella tuntuu olevan sääntönä lääkitys vasta arvoilla 10+ oireista huolimatta. Pääsetkö yksityiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan että lääkärit eivät jaa lääkkeitä kaikkien muotivillitysten mukaan. Minusta ei ole edes tavoiteltava asia hankkia jo alle kaksikymppisenä elinikäinen lääkitys vain koska se on netin mukaan ratkaisu joka pulmaan, todelliseen ja kuviteltuun.
Anekdoottina voin kertoa tarinan siitä kun me vuokrasimme kuuden hengen ryhmänä mökin viikoksi. Oli huvittavaa kun huomasin että minä vanhimpana (yli 60v) olin ainut jolla ei ollut mitään lääkitystä. Kaikki muut nappailivat pillereitä aamuin illoin. Täsmennän vielä että kellään ei ollut kyse mielialalääkkeistä, vaan enemmänkin todelliseen vaivaan otettavista lääkkeistä.
Sinun mielestäsi on siis itseisarvo olla ilman lääkitystä, vaikka olisi vakava sairaus? Kilpirauhashormonit ovat elintärkeitä. Vajaatoiminnassa ei ole mitään hienoa tai muodikasta.
Vierailija kirjoitti:
Millä perustellaan tuo lääkkeettömyys? Julkisella puolella tuntuu olevan sääntönä lääkitys vasta
Kokeilisin Ap:nä koululääkäriä. Kyllä, hän voi määrätä kilpirauhaslääkityksen, kuka tahansa lääkäri voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan että lääkärit eivät jaa lääkkeitä kaikkien muotivillitysten mukaan. Minusta ei ole edes tavoiteltava asia hankkia jo alle kaksikymppisenä elinikäinen lääkitys vain koska se on netin mukaan ratkaisu joka pulmaan, todelliseen ja kuviteltuun.
Anekdoottina voin kertoa tarinan siitä kun me vuokrasimme kuuden hengen ryhmänä mökin viikoksi. Oli huvittavaa kun huomasin että minä vanhimpana (yli 60v) olin ainut jolla ei ollut mitään lääkitystä. Kaikki muut nappailivat pillereitä aamuin illoin. Täsmennän vielä että kellään ei ollut kyse mielialalääkkeistä, vaan enemmänkin todelliseen vaivaan otettavista lääkkeistä.
Ja mielenterveyden ongelmat ei siis ole todellisia vaivoja. Just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan että lääkärit eivät jaa lääkkeitä kaikkien muotivillitysten mukaan. Minusta ei ole edes tavoiteltava asia hankkia jo alle kaksikymppisenä elinikäinen lääkitys vain koska se on netin mukaan ratkaisu joka pulmaan, todelliseen ja kuviteltuun.
Anekdoottina voin kertoa tarinan siitä kun me vuokrasimme kuuden hengen ryhmänä mökin viikoksi. Oli huvittavaa kun huomasin että minä vanhimpana (yli 60v) olin ainut jolla ei ollut mitään lääkitystä. Kaikki muut nappailivat pillereitä aamuin illoin. Täsmennän vielä että kellään ei ollut kyse mielialalääkkeistä, vaan enemmänkin todelliseen vaivaan otettavista lääkkeistä.
Sinun mielestäsi on siis itseisarvo olla ilman lääkitystä, vaikka olisi vakava sairaus? Kilpirauhashormonit ovat elintärkeitä. Vajaatoiminnassa ei ole mitään hienoa tai muodikasta.
Totta. Seuraavaksi, jos tätä ei hoideta, psyyke väsähtää ja määrätään muodikas masennuslääkitys. Ap on koululainen, ja kilpirauhanen vaikuttaa keskittymiseen ja kognitiivisiin kykyihin. Arvosanat huononevat ja tulevaisuus on heikompi kuin mitä terveellä tai hoidetulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan että lääkärit eivät jaa lääkkeitä kaikkien muotivillitysten mukaan. Minusta ei ole edes tavoiteltava asia hankkia jo alle kaksikymppisenä elinikäinen lääkitys vain koska se on netin mukaan ratkaisu joka pulmaan, todelliseen ja kuviteltuun.
Anekdoottina voin kertoa tarinan siitä kun me vuokrasimme kuuden hengen ryhmänä mökin viikoksi. Oli huvittavaa kun huomasin että minä vanhimpana (yli 60v) olin ainut jolla ei ollut mitään lääkitystä. Kaikki muut nappailivat pillereitä aamuin illoin. Täsmennän vielä että kellään ei ollut kyse mielialalääkkeistä, vaan enemmänkin todelliseen vaivaan otettavista lääkkeistä.
Harmi, kun yksinkertaisuuteen ei ole lääkettä.
Sun täytyy ap vaatia vaan pontevammin. Jos ei koululääkäri suostu, niin mene yksityiselle. Arvosi ovat kyllä sen verran pielessä. Kukaan ei pysty tähän sairauteen syömään lääkettä ilman todellista syytä, se kostautuu kyllä sen verran ikävä olona. Ei ole siis mikään muotisairaus.
Nuorta ei usein oteta tosissaan terveydenhuollossa. Muistan tämän omilta kouluajoiltani. Koita saada äiti ajamaan asiaasi, niin saat oikeaa hoitoa.
Yksityiselle ehdottomasti. Tarvitset apua.
Hei mene yksityiselle tai ota äiti mukaan lääkäriin. Noilla arvoilla tarvit lääkityksen,pitäs olla 1-2.