Lue keskustelun säännöt.
Onko erakkous mahdollista nyky-Suomessa?
27.08.2018 |
Otsikossa kysymys, kertokaa vastaus mikäli tiedätte.
Eli voinko muuttaa esim. Lapin erämaahan, ilman että joku tulee penäämään puuhiani. Pitääkö olemassaolostaan maksaa jotakin, vai saisiko vain olla ihan rauhassa, ilman minkäänlaisia siteitä yhteiskuntaan?
Yhteiskunta, työelämä, sosiaaliset suhteet yms. ei kiinnosta enää yhtään, luonnon keskellä voisin elää ja myös kuolla sinne
Kommentit (52)
Kyllä se on mahdollista, sanoisin, mutta nykyihmisen puutteelliset taidot ja luonnon köyhtyminen tekevät yhtälön todella haastavaksi.
Sen kaikki tietävät, että yhteiskunta on muuttunut tässä 200 vuoden aikana hyvin paljon, samoin ihmisten elämäntyyli. Harvempi ehkä käsittää, että luonto on muuttunut samalla. On paljon vähemmän luonnontilaista metsää, lehtoa, rantaa, vesistöjä yms., ja tämä heijastuu ihan suoraan siihen että miten mahdollista on elää ns. luonnossa. On paljon vähemmän esim. lohijokia ja muita sellaisia runsaudensarvia, jotka voisivat ruokkia nokkelan ihmisen vuoden ympäri. Meitä ihmisiä on vaan niin paljon, että kaikki helposti irti lähtevä on otettu, tämä yhteiskunnan jäsenenä eläminen on tässä kohtaa se helpoin tie.
Melkein ainoat monimuotoiset luontoalueet ovat suojeltuja paikkoja, ja niihin ei pidä mennä. Valtion talousmetsiin mennessä kukaan ei tule kyselemään, mutta hyvin hankala niistä on elantoa saada. Siellä on pelkkää nuorta mäntyä suorissa riveissä tai hakkuuaukion rytöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinteistöveron välttää, kun ei rakenna kiinteää asumusta. Pieni tontti jostain joen varresta, kenties aggregaatti tai joku polkien energiaa tuottava systeemi.
Verot pitää maksaa, mutta kyllä sitä muuten saa olla ihan rauhassa.
Sopivasta paikasta tonttia ja eiku vuolemaan kultaa ja hopeaa aina kun säät sallii.
Sit voisi elää aikalailla eristyksissä muusta maailmasta, myisi vuosittain pussukan arvometalleja ja ostaisi kaikki tarpeet että selviää talven yli.
Vaikeaa se on nykymaailmassa.
Täysin omavaraisesti eläminen vaatisi jonkun kiinteän asuinpaikan, että pystyy kasvattamaan kasviksia yms. Se ei taas onnistu jos ei omista maata, tai löydä jostain maanomistajaa joka antaa luvan erakkomajan rakentamiseen. Voihan sitä yrittää elellä jossain valtion metsissä, mutta pitkässä juoksussa jotain ongelmia varmasti tulee.
Jos ei ole mahdollisuutta täydelliseen omavaraisuuteen, tarvitsee rahaa. Jos rahaa haluaa yhteiskunnalta tukien muodossa, pitää olla osoite, puheline, sähköposti jne. Jos taas ei halua yhteiskunnalta mitään, nykymaailmassa on todella vaikea löytää mitään tilapäisiä hommia mistä maksettaisiin pimeästi käteisellä.
Ja jos onnistuu elämään erakkkona, koko korttitalo romahtaa heti sinä päivänä kun joutuu tekemisiin terveydenhoidon, poliisin tai muun viranomaisen kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöveron välttää, kun ei rakenna kiinteää asumusta. Pieni tontti jostain joen varresta, kenties aggregaatti tai joku polkien energiaa tuottava systeemi.
Kiinteistövero ei ole riippuvainen rakennuksesta.
Jos omistat tontin johon voi rakentaa, maksat kiinteistöveroa.
Tontti rekisteröidään nimiisi ja sen mukaan verottaja perii kiinteistöveroa.
Täällä taas puurot ja vellit heti sekaisin. Ei erakkouden tarvitse liittyä omavaraisuuteen, ne on 2 eri asiaa. Ap ei myöskään kysy nyt viljelysneuvoja vaan että voiko yhteiskunnan kontrollimekanismeista sanoutua irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti Susi-Kustaaksi lähtö on tehty mahdottomaksi nykypäivänä - aina olet jonkun maalla "loisimassa", ainakin valtion sellaisella. Ja jos saat oman maapläntin jossa voisit jotekin tienata sapuskasi metsästämällä/kalastamalla/marjastamalla/pottuja viljellen, maksat siitä ainakin kiinteistöveroa jonka rahoittamiseksi erakointi on huono bisnes.
Tai jos voitat kunnon lottovoiton...sitten voi olla todellinen erakko jonka ei tarvitse piitata mistään mitään. Tuo on oma haaveenikin, muuttua siksi omituiseksi erakoksi Ivalon korpeen ja sapuskatäydennys tulisi kerran parissa viikossa paikallisen kaupan "kaukotoimituksena" kämpän kuistille. Eihän se tosin olisi aitoa erämaassa elämista, mutta siitä ei ollutkaan kyse vaan siitä ettei tarvitsisi välittää kenenkään mielipiteistä ja menoista kunhan itse pysyy korvessa eikä perseile laittomuuksia.
No miksi teidän tarvitsee välittää kenenkään mielipiteistä (ja "menoista" ?) mitään sivilisaatiossakaan? Ja miksi te antisosiaalisuudellanne briljeeraavat, muodikkaat ja lennokaat "erakkoluonteet" ette voi "muuttua (?) omituisiksi erakoiksi" (lue: ynseiksi, epäkohteliaiksi, tapakulttuuria osaamattomiksi, mykiksi ja typeriltä vaikuttaviksi mt-tapauksiksi) yhtä hyvin Helsingin, Tampereen tai Turun asutuslähiöissäkin, kun Kela maksaa kuitenkin teidän asuttamisenne ja elättämisenne?
Te ette ilmeisesti itse huomaa, että te olette sellaisia jo nyt - aivan epäilemättä - kun tuollaisia unelmia nupeissanne muhii, ja kun ihanteet ovat noin vammaiset. Oletteko te myös "nihilistejä" kuten esim. herrat Dylan ja Klebold, Auvinen ym. sellaiset kaiffarit? Tämä ihmisviha-alakulttuuri on noiden tapausten jälkeen ilmeisesti siirtynyt aktiivi-ikäisten, lapsettomien ja terapiassa istuvien kaupunkisinkkunaistenkin inside-jutuksi: keskenänne siinä omassa umpiossanne te kuitenkaan ette ole erakoita, vaan te suorastaan janoatte muiden samanlaisten huomiota ja te haluatte paistatella toistenne ihailussa, ja te kilvoittelette keskenänne kuka teistä on kaikkein "epäsosiaalisin". Ette te muuten kirjoittelisi tälle palstalle (ja epäilemättä monelle muulle) ja esittelisi tuota erakkouttanne: tehän olette peräti huomiohakuisia ja ihailunkaipuisia linssiluteita.
Mistä teille on kehittynyt tuollainen "erakoitumis"-vimma? Mikä muoti tämä on? Näitä tällaisia kirjoituksia on jatkuvasti palstalla. Oletteko katsoneet liikaa tositelevision autiosaariselviytymissarjoja vai eikö työ nappaa vai vieläkö jostain muusta on kysymys?
Ideanne ei ole realistinen. Tuo teidän erakoitumisenne on silkkaa fantasiaa ja hatarapäisten haihattelijoitten usvaista unelmointia. Te kuolisitte alle viikossa luonnossa tai alkeellisessa aaltopeltimöksässä ilman sähköä ja - TIETENKIN !!! - somea, ettekä te mukavuudenhaluiset ja ahdistuneet kaupunkilaissinkkunaiset osaisi metsästää ettekä kalastaa mitään (enkä siks'toiseen osaa minäkään, etten tätä sillä sano, mutta minä ymmärrän realiteetit). Nyt te luulette että siellä "erämaassa" on hotellipalvelut.
Käykää yläpäälääkärin vastaanotolla kertomassa noista ajatuksistanne niin hän kirjoittaa teille reseptit pillereihin joiden avulla jaksatte normaalia ja tervettä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku omistaa metsän,vuokraako maksaisit? Myös asumistasolle on lain määräykset,mukavuuksia vaaditaan eikä auta että asukas itse haluaa luopua niistä.
Vierailija kirjoitti:
Verottajaa et pääse Suomessa karkuun.
Kyllä Vesku Loiri ja Jorma Uotinen pääsi. Tavan tallaaja ei pääse vaikka verovelkaa olisi vain 5 euroa.
Melko haastavaa tuo on kuten täällä on jo mainittukin. Ja haastavammaksi vain menee kun kaikki digitalisoituu, rahakin. Jotain oravannahkakauppaa siis pitäisi käydä jonkun kanssa vaihdannossa. Vai pelkällä kalalla/riistalla ja marjoillako meinaa joku pärjätä? Entäs kun jokin tärkeä väline menee rikki? Olen itse miettinyt kasvavissa määrin erakoitumista, mutta vaikeaa se on ja kohta vielä vaikeampaa.
Rinnakkaisyhteiskunnista jotkut puhuvat kun hulluus tästä vain etenee, mutta enpä tiedä toimiiko nuonedes vähän alusta. Oli miten oli, synkeää ja aikalailla toivotonta elämä kasvavissa määrin on.