Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Appivanhemmat, vauva ja tossu mies. Onko meillä toivoa? :(
hjälp
27.08.2018 |
Minä ja mieheni olemme alle kolmekymppisiä vanhempia puolivuotiaalle vauvalle. Eletään normaalia elämää eikä mitään arjenhallinnan ongelmia tms. ole. (Eli isovanhemmilla ei ole syytä huoleen) Olemme naimisissa ja etsineet omistusasuntoa. Nyt asunnonetsintä on vähän jäissä, kuin sanattomasta sopimuksesta. Minun ja miehen välit ovat tulehtuneet, olen pahasti stressaantunut enkä pysty nukkumaan kunnolla. Joudun välillä "psyykkaamaan" itseäni näkemään vauvan omana, rakkaana vauvanani, jolle minä olen maailman tärkein ihminen juuri nyt. Syy siihen psyykkaamiseen on tässä:
- Anoppi sekosi vauvastamme heti alussa jo. Olin hormonipäissäni, täysin tuore äiti, en osannut puolustautua. Hän otti lapsen minulta ja lähti näkyvistä vauvan kanssa. Ei palauttanut edes itkevää vauvaa minulle. Ei ole vieläkään KERTAAKAAN antanut lasta syliini - olen joutunut *ottamaan* vauvan esim. kotiin lähtiessä. Anoppi kutsuu minua ainoastaan etunimelläni vauvalle, ei IKINÄ kutsu äidiksi :( Mies nähnyt tätä käytöstä koko ajan, ei näe ongelmaa. Sanoi ettei "halua pahoittaa kenenkään mieltä" - minun mielelläni ei ole väliä.
- Appivanhemmat sanoivat silloin kun vauva oli 1kk että nyt on aika jättää yöhoitoon. "Meidän luona on vauvan hyvä olla". En tietenkään antanut enkä pysty antamaan pitkään aikaan. "Vitsailevat" joka kerta täällä käydessään että mepä otetaankin vauva nyt meille. Tiedän, että kyseessä ei ole puhdas vitsi vaan kokeilevat kepillä jäätä. Minusta tuntuu että he pitävät itseään parempina vauvalle kuin vauvan omat vanhemmat - hyvä hoitaja tukee vauvan suhdetta vanhempiin lyttäämisen sijaan?
- Appiukko sanoi kaikkien kuullen kerran kun lähdin heiltä vauvan kanssa iltatoimiin kotiin, että "ei se *vauvan nimi* tarvitse sinua mihinkään, lähde sinä yksin kotiin kyllä vauva voisi jäädä tänne". Mieheni seisoi vieressä, ei sanonut mitään. Luottamus särähti osittain rikki tuossa tilanteessa.
- Vauvan kanssa on saatava olla ilman minua. Muuta ei lasketa vauvan kanssa olemiseksi. "pitää tottua mummoon ja ukkiin". Väkisin lähtevät pois näköpiiristä, kävelemään ulos vauva sylissä yms. joka kerta kun siellä käydään. Meidän luona eivät kylästele vaan aina on käytävä heillä vaikka täysin terveet, työelämässä olevat keski-ikäiset kyseessä. Vähintään kerran viikossa pitäisi ajaa 50km suuntaansa heille, muuteen tulee harkittua marttyyrin itkua miehen puhelimeen viestien muodossa. "Äidillä on niin ikävä vauvaa", saattaa mies sanoa kun näitä viestejä tulee.
- Jos alkaisimme johonkin taloprojektiin nyt niin se olisi miehen, appiukon ja anopin projekti. Minä kelpaisin sinne raksatöihin koska vauvahan voisi olla silloin anopilla. Haluaisin niin kovasti pois tästä pienestä luukusta jossa nyt asumme mutta pelkään joutuvani kurkkua myöten suohon jos sitoudun taloasioihin nyt.
Tätä ei voinut mitenkään aavistaa ennen lapsen syntymää. Käytös muuttui täysin ja mies taantui. Minun tavoilleni hoitaa vauvaa naureskellaan väheksyvästi ja esimerkiksi toiveeni välttää suubakteerien joutumista vauvan suuhun karieksen takia (eli ei yletöntä naaman suukottelua) on nyt miehen puolen suvun yleinen vitsi. Vauvan kasvot ovat siis märät kuolasta anopin jäljiltä ja hän vain naurahti ja pyöräytti silmiään kun pyysin pusuttelemaan muualle kuin suun ympäristöön.
Vauva tuntuu näiden juttujen jälkeen jotenkin vieraalta ja vatsaani vääntää epävarmuus. Se on tässä kaikkein pahinta.
Kommentit (2146)
Vastasitko noihin viesteihin mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ap nyt vaan ole ajamassa sinne anoppilaan?
Nyt kuule pysy vahvana ja periksi et anna.
En aja! Se on aivan varma. Kyllä tässä on nyt kovat piipussa. En halua joutua mt-asiakkaaksi. Myönnän kuitenkin että jännittää ja oikeastaan vähän pelottaakin katsoa puhelinta. Heillä on ollut niin ehdottoman kova ote minusta, pelkään kyllä mitä tästä seuraa.
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä ap:n tilanne näyttää vähän pahalta siinä mielessä että anopista kouliintuisi normaali. Ei taida onnistua, edes aika ei rauhoita.
Oman anopin kanssa jaksoin vääntää 15 vuotta, hyvin samanlainen kuin ap:n anoppi. Sitten viimein päätin että nyt riittää, ja ilmoitin anopille että nyt loppui jaksaminen, ala käyttäytymään jos haluat olla väleissä.
Anoppi veti maailmanluokan herneet nenään ja loukkaantui verisesti ja ylväästi napsautti välit poikki. Nyt kolme vuotta ollut taivaallinen rauha.
Mutta anopin riehunta ei loppunut, nyt keskittyy meidän haukkumiseen ja sättimiseen sukulaisille ja tutuille, tuntemattomatkin kelpaavat :) kaikesta syytetään miniää, joka on ”katkonut välit” ja ”kieltää tapaamasta lapsia” sekä ”kääntänyt pojan häntä vastaan”. Näinhän se justiinsa taisi mennä :)Minusta tuntuu samalta. Erityisen ongelmallista tässä on se, että anoppi kyllä tunnistaa veemäisen käytöksenä koska esimerkiksi ristiäisissä (minun vanhemmat paikalla) oli täysin eri meininki. Appiukolle ja minun miehelle aivan takuulla markkinoi toimintansa "rakkautena". Tosin viimeaikoina appiukko on alkanut käyttäytyä täysin eri tavoin kun anoppi ei ole paikalla. Anopin ollessa läsnä hän JANKUTTAA niin kuin auktoriteetti "anna vauva mummon syliin, anna vauva, kyllä sekin haluaa mummon tykö". Eli anoppi aivan varmasti ruikuttaa hänelle tästä asiasta ja olettaa että kyllähän miniä tottelee appiukon sanaa.
Puhelimeen tulee viestejä 5 min välein. Siellä kiristellään nyt hampaita kun en ole tänään ajanut kiltisti sinne ja istu sohvalla hiljaa kun anoppi juoksee ulkona vauvan kanssa, "mummon ja vauvan ihan omia juttuja".
Viimeisin viesti: Mitä mussukka söi päiväruoaksi? Moneltas ajatte? Ei ole varmaan tänään sitten kiire kotiin kun niin myöhään tulette? :)"
Ap: laitteleeko sun vanhemmat jatkuvasti viestejä miehelles? Soitteleeko ne miehellesi? Vastaako mies yhteydenpidosta vanhempiisi?
Aivan niin. Yhteydenpidosta vastaa se kenen vanhemmat on kyseessä. Miksi suostut että yhteydenpito miehen vanhempiin on sun vastuulla? Nuo soittelut ja viestit kuuluu miehelle. Ei sulle. Lopeta heti anopin viestintäkanavana oleminen ja siirrä miehellesi. Anopin viestit forwardoit miehelle ja hän vastaa. Sanot anopille että miehelle soitetaan aina ensin.
Meillä kunpikin hoitaa kommunikoinnin omaan sukuun, en ikinä suostuis tuohon mitä ap nyt tekee.
Tuo on totta. Tilanne on ajautunut tällaiseksi, en ole herännyt ajoissa tähän touhuun. Koska mies on reissutöissä, tulee minulle joka päivä monta kertaa viestejä anopilta: "On niin ikävä mummon rakasta että rinnasta ottaa! Laitapa kuvaa/videota! :)" Ja minähän olen laittanut, ajatellut että on ystävällistä. Olen sortunut "raportoimaan" asioita hänelle ja nyt odottaa sitä - kokee että meidän arjen perusasiat ja vauvan syömiset yms. kuuluvat hänen tietoonsa. Sydämellisyyden naamio on todella hyvä ja tehokas hänellä, jos vastaan esim. että "meillä on tänään muita juttuja (enkä täsmennä tarkalleen mitä juttuja), nähdään sitten kun sinä ehdit käymään täällä" niin ei aikaakaan, minulle soittaa mies/appiukko paniikissa että "mitä on tapahtunut, *anopin nimi* itkee makuuhuoneessa??"
Vinkkejä otetaan vastaan vaikka aika toivotonta tämä on.
Anoppi teki ihan samaa, kaikki lapseen ja kyläilyyn liittyvä viestittely tuli ainoastaan mulle ja jos vastasin ettei nyt ehditä niin hirvee vuodatus miehelle siitä ettei hän koskaan saa tavata lasta kun minä kiellän...
Lopetin kokonaan viesteihin vastaamisen ja totesin miehelle, että mulla on parempaakin tekemistä päivisin kun vastailla anopin viesteihin et herra on hyvä ja hoitaa keskustelut äitinsä kanssa et mä en siihen rupee. Edeleen kahden vuoden jälkeen anoppi säännöllisin väliajoin yrittää syyllistää mua mut en jaksa enää lähteä siihen mukaan.
Eilen anoppi oli yllättäen käymässä meillä ja veti kunnon marttyyrikohtauksen, mies rupes lohduttamaan äitiään ja mä lähdin koiran kanssa lenkille ja tulin takasin vasta kun anoppi oli lähtenyt meiltä. Arvostan omaa mielenterveyttäni liikaa että antaisin anopin vaikuttaa siihen. Ärsytti kyllä suunnattomasti että anoppi tavallaan ajoi mut omasta kotoa pois mut toisaalta sainpahan liikuntaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vastasitko noihin viesteihin mitään?
Laitoin eilen kahdesti että "tervetuloa käymään täällä". Sen jälkeen on tullut nuo viestit että moneltakos tullaan yms. Enää en ole toistanut pyyntöä käydä täällä, en ole vastannut mitään. Kohta puhelin soi, en vastaa. Sitten soittaakin mies. No, annan kuulua jos hän soittaa yhtään siihen sävyyn että minä toimisin tässä nyt väärin ja "ei ole kiva että äidillä on paha mieli".
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ap nyt vaan ole ajamassa sinne anoppilaan?
Nyt kuule pysy vahvana ja periksi et anna.En aja! Se on aivan varma. Kyllä tässä on nyt kovat piipussa. En halua joutua mt-asiakkaaksi. Myönnän kuitenkin että jännittää ja oikeastaan vähän pelottaakin katsoa puhelinta. Heillä on ollut niin ehdottoman kova ote minusta, pelkään kyllä mitä tästä seuraa.
Laita anopin numero estoon puhelimelta niin ei tuu viestejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ap nyt vaan ole ajamassa sinne anoppilaan?
Nyt kuule pysy vahvana ja periksi et anna.En aja! Se on aivan varma. Kyllä tässä on nyt kovat piipussa. En halua joutua mt-asiakkaaksi. Myönnän kuitenkin että jännittää ja oikeastaan vähän pelottaakin katsoa puhelinta. Heillä on ollut niin ehdottoman kova ote minusta, pelkään kyllä mitä tästä seuraa.
Laita anopin numero estoon puhelimelta niin ei tuu viestejä.
Tekisi kovasti mieli tehdä noin. Mikä rauha siitä seuraisi, tosin vain hetkeksi. Sen jos teen niin minut leimataan täysin hulluksi kontrolloivaksi miniäksi joka "vieraannuttaa" lapsenlapsen isovanhemmistaan. Kun ei tätä ongelmaa näe muut kuin minä, anopin toinen miniä (joka TODELLA arka. Viestii ymmärrystä nopeilla vilkaisuilla minuun noissa tilanteissa) ja minun vähäiset äiti-kontaktini. Miesväki täysin aivovammaisia tämän tilanteen tulkinnassa.
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasitko noihin viesteihin mitään?
Laitoin eilen kahdesti että "tervetuloa käymään täällä". Sen jälkeen on tullut nuo viestit että moneltakos tullaan yms. Enää en ole toistanut pyyntöä käydä täällä, en ole vastannut mitään. Kohta puhelin soi, en vastaa. Sitten soittaakin mies. No, annan kuulua jos hän soittaa yhtään siihen sävyyn että minä toimisin tässä nyt väärin ja "ei ole kiva että äidillä on paha mieli".
Soita itse miehelle ennen anoppia ja valita, että anoppi laittaa koko ajan viestejä ja alkaa mennä hermo tuohon häiriköintiin. Sano miehelle, että lopetit vastailun kun et enää jaksa ja jos anoppi soittaa sille, mies saa käskeä äitiään lopettamaan sun pommittamisen viesteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasitko noihin viesteihin mitään?
Laitoin eilen kahdesti että "tervetuloa käymään täällä". Sen jälkeen on tullut nuo viestit että moneltakos tullaan yms. Enää en ole toistanut pyyntöä käydä täällä, en ole vastannut mitään. Kohta puhelin soi, en vastaa. Sitten soittaakin mies. No, annan kuulua jos hän soittaa yhtään siihen sävyyn että minä toimisin tässä nyt väärin ja "ei ole kiva että äidillä on paha mieli".
Soita itse miehelle ennen anoppia ja valita, että anoppi laittaa koko ajan viestejä ja alkaa mennä hermo tuohon häiriköintiin. Sano miehelle, että lopetit vastailun kun et enää jaksa ja jos anoppi soittaa sille, mies saa käskeä äitiään lopettamaan sun pommittamisen viesteillä.
Tässä on ajatusta. Tosin mies ei ole vielä täysin perillä siitä miten lopussa olen, ja varmasti sanoisi jotakin tyyliin "no älä avaa niitä viestejä. On se kumma kun toinen ei saa kysyä edes kuulumisia"
Arvatkaa mikä mulla toimi anopin kanssa.
Anoppi pommitti mua JATKUVASTI KUN EI SAANUT POIKAANSA KIINNI.
Kun mies ei hänelle halunnut vastata, no mies sanoi, että vaimolle on turha soitella ja minä estin anopin numeron.
Anoppi koitti monta kertaa soittaa siinä onnistumatta, wapissa myös estin.
Sen jälkeen alkoi terrorisoida miehen siskon puhelimen kautta, jolloin sekin numero meni estoon.
Alkoi tulla oven taakse ja katkaisin välit.
Mies käy siellä välillä ja tulee aina pahalla päällä takaisin kun anopista meidän pitäisi erota kun olen karsinut hänet ulos omasta elämästäni.
Tarpeeksi monta kertaa kehotti miehen eroamaan ja nyt ei ole mieskään väleissä anopin kanssa.
Anoppi tietenkin veti herneet nenään kun mies oli todennut "itse olet estämisen aiheuttanut kun soittelet ja vain haukut".
Paremmin on mennyt ilman anoppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ap nyt vaan ole ajamassa sinne anoppilaan?
Nyt kuule pysy vahvana ja periksi et anna.En aja! Se on aivan varma. Kyllä tässä on nyt kovat piipussa. En halua joutua mt-asiakkaaksi. Myönnän kuitenkin että jännittää ja oikeastaan vähän pelottaakin katsoa puhelinta. Heillä on ollut niin ehdottoman kova ote minusta, pelkään kyllä mitä tästä seuraa.
Laita anopin numero estoon puhelimelta niin ei tuu viestejä.
Tekisi kovasti mieli tehdä noin. Mikä rauha siitä seuraisi, tosin vain hetkeksi. Sen jos teen niin minut leimataan täysin hulluksi kontrolloivaksi miniäksi joka "vieraannuttaa" lapsenlapsen isovanhemmistaan. Kun ei tätä ongelmaa näe muut kuin minä, anopin toinen miniä (joka TODELLA arka. Viestii ymmärrystä nopeilla vilkaisuilla minuun noissa tilanteissa) ja minun vähäiset äiti-kontaktini. Miesväki täysin aivovammaisia tämän tilanteen tulkinnassa.
Otat eston siksi aikaa pois, kun kutsut heidät kylään. Sitten kun kyläily on suoritettu niin laita esto takaisin.
Itse tein näin.
hjälp kirjoitti:
Tekisi kovasti mieli tehdä noin. Mikä rauha siitä seuraisi, tosin vain hetkeksi. Sen jos teen niin minut leimataan täysin hulluksi kontrolloivaksi miniäksi joka "vieraannuttaa" lapsenlapsen isovanhemmistaan.
Leimataan kenen silmissä? Kenen muiden kuin anopin reaktiota pelkäät?
Sä olet just kutsunut anopin kylään (eli olit hänelle mukava, ja anoppi saisi nähdä vauvaa) ja et halua jatkuvasti vastaanottaa jankkaus- ja uteluviestejä (ei kukaan haluaisi). Et ole tehnyt mitään väärää, ei tarvii pelätä tai hävetä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaihda anopin nimen tilalle joku "ku*ipää v*ttu saata*na".
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppini on "täydellisyyden perikuva".
Ei koskaan tee mitään väärää, ei koskaan omasta mielestä ole anteeksi pyydettävää, omat lapset on parhaita (vain jos ovat anopin puolella, muuten ovat hirveitä äidin kiusaajia ja se huonopuoli on sitten tullut appiukon suvulta), aina haukkuu kaikkia, omii muiden lapset (ihan kirjaimellisesti, väittää mieheni veljen miniää hirviö äidiksi, eikä välillä suostu antamaan lasta vaan saattaa yhtäkkiä päättää, että lapsi onkin koko viikonlopun hänellä), jostain syystä ajattelee, että hänellä on enemmän oikeuksia lapseen kuin lapsen äidillä.
En ole ikinä kuullut, että anoppi sanoisi kenestäkään mitään positiivista.
Kyllä tilanteessa, jossa isovanhempi ei suostu palauttamaan lapsia vanhemmille, on kyse kidnappauksesta ja poliisi tulee kutsua paikalle.
Tuollaista ei tule hyväksyä missään tilanteessa. Lapset kuuluvat vanhemmilleen ja he päättävät missä lapset viettävät aikaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ap nyt vaan ole ajamassa sinne anoppilaan?
Nyt kuule pysy vahvana ja periksi et anna.En aja! Se on aivan varma. Kyllä tässä on nyt kovat piipussa. En halua joutua mt-asiakkaaksi. Myönnän kuitenkin että jännittää ja oikeastaan vähän pelottaakin katsoa puhelinta. Heillä on ollut niin ehdottoman kova ote minusta, pelkään kyllä mitä tästä seuraa.
Laita anopin numero estoon puhelimelta niin ei tuu viestejä.
Tekisi kovasti mieli tehdä noin. Mikä rauha siitä seuraisi, tosin vain hetkeksi. Sen jos teen niin minut leimataan täysin hulluksi kontrolloivaksi miniäksi joka "vieraannuttaa" lapsenlapsen isovanhemmistaan. Kun ei tätä ongelmaa näe muut kuin minä, anopin toinen miniä (joka TODELLA arka. Viestii ymmärrystä nopeilla vilkaisuilla minuun noissa tilanteissa) ja minun vähäiset äiti-kontaktini. Miesväki täysin aivovammaisia tämän tilanteen tulkinnassa.
No mä tein niin. Ja olen nyt se hullu kontroilloiva miniä joka vieraannuttaa lapsenlapsen isoäidistään. Mut mitä väliä?
Meillä koko miehen puolen suku uskoi anoppia siihen asti kunnes pistin anopin estolistalle. Sen jälkeen anoppi sekos totaalisesti ja muutkin sukulaiset näki sen käytöksen. Homma räjähti käsiin ja yhtäkkiä miehen suku rupes näkee että anoppi on itse toiminnallaan aiheuttanut tämän. Pyysivät jopa multa ja mieheltä anteeks että ovat olleet niin sinisilmäsiä anopin suhteen. Mieskin heräs vasta siinä vaiheessa kun otettiin anopin kanssa kunnolla yhteen ja rupes puolustamaan mua ja meidän perhettä.
Valitettavasti miehet on välillä sokeita äitiensä tekemisille, mutta kuinka moni nainen toisaalta vois itse samassa tilanteessa viheltää pelin poikki? Ainakin se olis todella vaikeeta.
Onko nää ihmiset täällä ihan raivohulluja?
Tosi hyvää esimerkkiä lapsille, jos esimerkiksi kutsuu isoäitiä *se kusipää, vittusaatana*?
Jotain rajaa silti, vaikka onkin saanut joukkohysterian tämä aihe aikaan.
Tulee kyllä mieleen, että ei ole nyt ihan yksipuolista huono käytös.
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasitko noihin viesteihin mitään?
Laitoin eilen kahdesti että "tervetuloa käymään täällä". Sen jälkeen on tullut nuo viestit että moneltakos tullaan yms. Enää en ole toistanut pyyntöä käydä täällä, en ole vastannut mitään. Kohta puhelin soi, en vastaa. Sitten soittaakin mies. No, annan kuulua jos hän soittaa yhtään siihen sävyyn että minä toimisin tässä nyt väärin ja "ei ole kiva että äidillä on paha mieli".
Soita itse miehelle ennen anoppia ja valita, että anoppi laittaa koko ajan viestejä ja alkaa mennä hermo tuohon häiriköintiin. Sano miehelle, että lopetit vastailun kun et enää jaksa ja jos anoppi soittaa sille, mies saa käskeä äitiään lopettamaan sun pommittamisen viesteillä.
Tässä on ajatusta. Tosin mies ei ole vielä täysin perillä siitä miten lopussa olen, ja varmasti sanoisi jotakin tyyliin "no älä avaa niitä viestejä. On se kumma kun toinen ei saa kysyä edes kuulumisia"
Eri
Tuohan olisi juuri ihannevastaus :)
siihen sitten vain toteat, että "niinhän se on taidan olla aika väsynyt kun en itse keksinyt olla vain lukematta niitä viestejä :)"
Ja sitten lopetat niiden lukemisen.
Vierailija kirjoitti:
hjälp kirjoitti:
Tekisi kovasti mieli tehdä noin. Mikä rauha siitä seuraisi, tosin vain hetkeksi. Sen jos teen niin minut leimataan täysin hulluksi kontrolloivaksi miniäksi joka "vieraannuttaa" lapsenlapsen isovanhemmistaan.
Leimataan kenen silmissä? Kenen muiden kuin anopin reaktiota pelkäät?
Sä olet just kutsunut anopin kylään (eli olit hänelle mukava, ja anoppi saisi nähdä vauvaa) ja et halua jatkuvasti vastaanottaa jankkaus- ja uteluviestejä (ei kukaan haluaisi). Et ole tehnyt mitään väärää, ei tarvii pelätä tai hävetä mitään.
Niinpä! Yritän tässä asettua henkisesti tilanteen yläpuolelle. Minä en ole ollut ilkeä ketään kohtaan! Mutta anoppi osaa naukua kotonaan ja vedättää miesväkeään todella hyvin. "Minä taidan olla huono mummo" ja pari väkisin väännettyä kyyneltä. Kyllä siinä appiukon ja aikuisten poikien sydämet sulaa ja minä olen hirviö! Puhuu takuulla myös työpaikallaan "on ollut vähän rankkaa... en minä kelpaa miniälle... Ei ole tullut unikaan iltaisin" Ja KAIKKI tuntevat täällä toisensa, sana liikkuu. Tiedän NIIN tuon kuvion!!
hjälp kirjoitti:
Tässä on ajatusta. Tosin mies ei ole vielä täysin perillä siitä miten lopussa olen, ja varmasti sanoisi jotakin tyyliin "no älä avaa niitä viestejä. On se kumma kun toinen ei saa kysyä edes kuulumisia"
Mutta jos anoppi soittaa miehelle, miehen ei tarvitse enää soittaa sulle selvitelläkseen että miksi äidillä on paha mieli, vaan mies tietää, että anoppi on itseasiassa ensin ärsyttänyt sua ja kitisee nyt turhasta. Varsinkin jos mies on itsekin juuri sanonut, ettei sun hänen mielestään tarvitse edes avata niitä viestejä :D
Mun veljen ystävä ja tämän vaimo sai lapsen (anoppi oli täysi hirviö ja omi lasta kokoajan).
Olivat 4 vuotta yhdessä ja erosivat rajattoman anopin takia.
Äiti alkoholisoitu ja lapsi annettiin veljeni ystävälle.
Anoppi alkoi terrorisoimaan isää sitten ja väitti, ettei saa tavata lasta tarpeeksi (lapsi oli joka viikko yhden yön anoppilassa ja se ei anopille riittänyt).
Lopulta anoppi sai ajettua isänkin nurkkaan ahtaalle ja isä päätti, ettei pärjää lapsen kanssa.
Sosiaali työntekijät tekivät uuden sijoituksen isän vanhempien luokse (he asuivat kauempana äidistä) johon anoppi tunki heti kiilan.
No lapsi on nyt anopin luona ja anoppi on täysin tyytyväinen kun "on saanut oman lapsen kotiin".
Toi omiminen tulee karkaan käsistä ja se tulee murtamaan kaiken.
Ei kukaan jaksa tuollaista vääntämistä ja kääntämistä.
Nyt ainakin yksi anoppi on voittanut ja saanut lapsen "omaksi" ja isältä on lapsen näkeminen evätty anopin toimesta.
Ja anoppi on mustamaalannut kaikki "huonoiksi vanhemmiksi" ja uhriutunut kaikille, että kun oma tytär ei huolehdi omasta lapsestaan niin onneksi lapsella on hyvä mummi (joka muka nyt uhraa oman elämän tähän kasvatukseen).
Kävelee niin ylpeänä sädekehä hohtaen pään päällä vaikka itse käytännössä on perheen hajoittanut ja sitten vienyt lapsen isältä omalla järjettömällä käytöksellä.
Ap, pistä anopille stoppi ennenkuin noidankehä on valmis.
Alue: Aihe vapaa
Tuo on totta. Tilanne on ajautunut tällaiseksi, en ole herännyt ajoissa tähän touhuun. Koska mies on reissutöissä, tulee minulle joka päivä monta kertaa viestejä anopilta: "On niin ikävä mummon rakasta että rinnasta ottaa! Laitapa kuvaa/videota! :)" Ja minähän olen laittanut, ajatellut että on ystävällistä. Olen sortunut "raportoimaan" asioita hänelle ja nyt odottaa sitä - kokee että meidän arjen perusasiat ja vauvan syömiset yms. kuuluvat hänen tietoonsa. Sydämellisyyden naamio on todella hyvä ja tehokas hänellä, jos vastaan esim. että "meillä on tänään muita juttuja (enkä täsmennä tarkalleen mitä juttuja), nähdään sitten kun sinä ehdit käymään täällä" niin ei aikaakaan, minulle soittaa mies/appiukko paniikissa että "mitä on tapahtunut, *anopin nimi* itkee makuuhuoneessa??"
Vinkkejä otetaan vastaan vaikka aika toivotonta tämä on.