Lue keskustelun säännöt.
Mies omistaa kotimme ja ilmaisee sen myös
Hyyryläinen40
26.08.2018 |
Kuinka suhtautuisitte tällaiseen tilanteeseen, joka on arkipäiväistä, ei satunnainen lipsahdus: keskustelemme esim. satunnaisten tuttavien kanssa ja avomieheni puhuu siinä että "minä laitoin mun parvekkeelle..." vaikka minä seison vieressä ja yleisesti tiedossa on, että asumme ja elämme yhdessä. Yleensä ihmisetkin vaistomaisesti näyttävät hetken hämmentyneiltä ja vilkaisevat minua. Tai mies saattaa toisinaan tokaista minulle (erilaisissa asiayhteyksissä, ilman mitään riitaa tms), että "tämä on minun asuntoni", joskus jopa jatkeena, että "minä määrään..." Minusta tuo on äärimmäisen ärsyttävää ja alentavaa. Pahoittan tilanteissa mieleni, en mahda sille mitään.
Fakta onkin, että mies omistaa asunnon. Olemme avoliitossa ja minä muutin 4v. sitten miehen luo. Tämä on kuitenkin meidän yhteinen kotimme. Toki senkin mies myöntää ja itse nimenomaan haluaakin että tunnen olevani kotona. Hän itse ehdotti aikanaan yhteenmuuttoa.
Mies ei halunnut alussa eikä vieläkään, että omistaisin osaa. Ehdotin silloin kun muutimme yhteen sitäkin vaihtoehtoa, että maksaisin asunnosta puolet /ottaisin puolet lainasta harteilleni. Se ei siis tullut kuuloonkaan ja kun asia käsiteltiin, minulle se on ollut ihan vilpittömästi fine. Aluksi hän oli myös sitä mieltä ettei minun tulisi maksaa asumisestani yhtään mitään. Sovimme kuitenkin, että jos minusta itsestäni siltä tuntuu että haluan välttämättä jotain maksaa, niin voin maksaa vastikkeen (maksan kokonaan), veden (maksan molempien) ja sähkölaskun (maksan kokonaan). Niin olen tehnytkin kun tuntuisi kummalliselta ja loismaiselta olla maksamatta mitään. Lainan hoitoon en osallistu. En myöskään remonttikuluihin. Jotain pientä laittoa kuten tapetteja ja maaleja olen halunnut maksaa, ihan vaan omaksi ilokseni. Toki päätös niiden hankinnasta on ollut yhteinen.
Järjestely on toiminut hyvin, olemme yhdessä rakentaneet tästä kotia, minun kädenjälkeni siis näkyy täällä tasavertaisesti (omin päin en ole milloinkaan mitään tehnyt, vaan yhdessä mietitty ja laitettu) eli sikäli tunnen tämän kodikseni. En ole siis aiemmin isommin uhrannut ajatuksia omistussuhteille.
Nyt kuitenkin tuo omistamisen korostaminen on alkanut yleistyessään rassaamaan, olen tullut sille suorastaan allergiseksi. Ekalla kerralla se meni jotenkin ajattelemattomuuden piikkiin, enkä tehnyt asiasta numeroa vaikka pahastuin. Toinen kerta jäi jo kaivelemaan ja nykyisin koko lause saa tosiaan jo niskavillani pystyyn ja olenkin alkanut ajattelemaan, että olisiko minun syytä ruveta katselemaan omaa asuntoa. Ei niin että eroaisimme tai että välttämättä edes muuttaisin sinne, mutta jotta minullakin olisi jotain, tulevaisuuden turva.
Tämä ei edes tunnu enää samalla tavalla kodilta, kun olen nykyisin koko ajan tietoinen siitä, että mikään irtainta lukuunottamatta ei ole minun. En ole todellakaan ollut kärkkymässä mitään omistuksia kun kerran tiedän ettei mies sitä halua, ei se ole ollut minulle ongelma. Ja jos mentäisiin naimisiinkin, MINÄ vaatisin avioehdon, vaikka olen pienituloisempi. En missään nimessä halua hyötyä tässä tms. ja mies tietää sen. Asiasta on puhuttu.
Olen joskus maininnut miehelle tosiaan, että tuollainen pahoittaa mieleni, eikä hän osannut siihen oikein mitään (syytä) sanoa.
Olemme aikuisia, ei yhteisiä lapsia. Miehellä on aikuinen lapsi.
Miten itse suhtautuisitte, mitä tekisitte?
Kommentit (424)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No varmaan maksaa asumisesta. Hän maksaa kaikki korjaukset ja rempat ja taloyhtiössä voi olla kaikenlaista ylimääräistä kulua. Esim. minä maksoin juuri osuuteni taloyhtiön maalauksesta ja katon puhdistuksesta. Kyllä niitä asumiskuluja on muitakin kuin vastike, sähkö ja vesi. Järki nyt käteen.
Ap:n on todella helppo kartuttaa omaa omaisuuttaan, kun ei tarvitse osallistua muihin asumiskuluihin.
Helppoa ja huoletonta elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
Aivan, mies halusi ap:sta avopuolison pyytämällä itse yhteenmuuttoa, muttei kuitenkaan ole valmis normaaliin toimintaan, eli että ap. olisi ottanut itselleen puolet lainasta. Sitten vielä puhuu kaikesta minämuodossa. En ihmettele yhtään, että ap on hämillään.
Yhteisomistus voi olla jollain lailla normi silloin, kun yhdessä päätetään hankkia asunto. Nythän nainen on sen sijaan muuttanut miehen asuntoon. En ole ikinä kuullutkaan sellaisesta konventiosta, että miehen asuntoon muuttavalle avopuolisolle pitäisi myydä puolet asunnosta.
No ei nyt tietenkään pakko ole, eikähän aloituksessa siitä ollut kysekään. Voi herranen aika.
Mutta kyllä se ihan normaalia on, että toinen esim. ottaa puolet lainasta tai ostaa sen puolikkaan tai että myydään entiset ja ostetaan yhteinen jotta se on molempien. Jne jne... mutta ongelman ydinhän ei siis edes ollut tuossa omistamisessa, vaan miehen tavassa esittää puheessaan kuin asuisi yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
Aivan, mies halusi ap:sta avopuolison pyytämällä itse yhteenmuuttoa, muttei kuitenkaan ole valmis normaaliin toimintaan, eli että ap. olisi ottanut itselleen puolet lainasta. Sitten vielä puhuu kaikesta minämuodossa. En ihmettele yhtään, että ap on hämillään.
Yhteisomistus voi olla jollain lailla normi silloin, kun yhdessä päätetään hankkia asunto. Nythän nainen on sen sijaan muuttanut miehen asuntoon. En ole ikinä kuullutkaan sellaisesta konventiosta, että miehen asuntoon muuttavalle avopuolisolle pitäisi myydä puolet asunnosta.
No ei nyt tietenkään pakko ole, eikähän aloituksessa siitä ollut kysekään. Voi herranen aika.
Mutta kyllä se ihan normaalia on, että toinen esim. ottaa puolet lainasta tai ostaa sen puolikkaan tai että myydään entiset ja ostetaan yhteinen jotta se on molempien. Jne jne... mutta ongelman ydinhän ei siis edes ollut tuossa omistamisessa, vaan miehen tavassa esittää puheessaan kuin asuisi yksin.
Mies omistaa asunnon ja puhuu asunnostaan omanaan. Ei kai tämä mikään ongelma ole, ellei siitä väkisin sellaista tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
Aivan, mies halusi ap:sta avopuolison pyytämällä itse yhteenmuuttoa, muttei kuitenkaan ole valmis normaaliin toimintaan, eli että ap. olisi ottanut itselleen puolet lainasta. Sitten vielä puhuu kaikesta minämuodossa. En ihmettele yhtään, että ap on hämillään.
Yhteisomistus voi olla jollain lailla normi silloin, kun yhdessä päätetään hankkia asunto. Nythän nainen on sen sijaan muuttanut miehen asuntoon. En ole ikinä kuullutkaan sellaisesta konventiosta, että miehen asuntoon muuttavalle avopuolisolle pitäisi myydä puolet asunnosta.
No ei nyt tietenkään pakko ole, eikähän aloituksessa siitä ollut kysekään. Voi herranen aika.
Mutta kyllä se ihan normaalia on, että toinen esim. ottaa puolet lainasta tai ostaa sen puolikkaan tai että myydään entiset ja ostetaan yhteinen jotta se on molempien. Jne jne... mutta ongelman ydinhän ei siis edes ollut tuossa omistamisessa, vaan miehen tavassa esittää puheessaan kuin asuisi yksin.
Mies omistaa asunnon ja puhuu asunnostaan omanaan. Ei kai tämä mikään ongelma ole, ellei siitä väkisin sellaista tehdä.
Oletko samaa mieltä esim työpaikallasi? Teette yhdessä duunia, mutta pomosi puhuu muiden suuntaan ulospäin aina vain että "minä tein sen...", "mun hanke..." Niinpä niin. Olkoonkin että pomosi omistaa firman, yhdessä siellä hankkeita viedään eteenpäin ja on reilua ja ihmismäistä puhua silloin myös me-muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kartuttaa omaisuuttaan ja sä maksat asumisenne kustannuksia?
Miten meni niin kuin omasta mielestä?Samalla lailla ap kartuttaa omaisuuttaan maksamalla vain asumiskuluja. Tosi halvalla saa asua ja kuluttaa kuitenkin sitä asuntoa. Helppoa kun ei tarvitse edes remppakuluihin osallistua eikä tarvitse huolehtia, jos jokin paikka menee rikki. Kuinkahan paljon joutuisi maksamaan jos vuokralla asuisi.
No minä on sun ehdotus ratkaisuksi? Mies ei halua yhteisomistusta ja kuitenkin haluaa avoliittoa naisen kanssa. Teki nainen miten päin vain niin aina se on väärin sunlaisten mielestä. Ainoa hyvä ratkaisu taitaisi olla ero. Ja mä luulen, että pidemmän päälle se todella onkin molempien kannalta paras ratkausu.
Olen eri, mutta minustakaan ap ei kerrytä kenenkään omaisuutta, vaan todennäköisesti hyötyy järjestelystä itse enemmän kuin mies. Minusta nykyinen järjestely on ihan hyvä. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat kaikkien todellisten asumiskustannusten (vastike, vesi, sähkö, jätehuolto, aurauspalvelu jos on, lainan korko, kiinteistövero jne jne) puolikkaan sekä markkinahintaisen vuokran puolikkaan keskiarvo tai vaikkapa yhteenmuutosta aiheutuvan taloudellisen hyödyn jakaminen molemmille osapuolille tasaisesti. Kaikilla näillä laskentatavoilla päästään yleensä summaan, joka on pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra mutta enemmän kuin pelkkä puolikas vastike, vesi ja sähkö.
En tiedä ketä tarkoitat niillä edellisen kirjoittajan kaltaisilla ihmisillä joiden mielestä kaikki naisen tekemä on aina väärin, mutta jos meinaat meitä kohtuullista korvausta omistusasuntonsa käytöstä haluavia, niin meille kyllä kelpaa juuri se - kohtuullinen korvaus asunnon käytöstä. Ei me itsekään asuta puoli-ilmaiseksi kenenkään siivellä eikä ymmärretä miksi sen aikuisen kumppanin pitäisi niin tehdä.
Todennäköisesti naisen tavoitteena ei ole maksimihyöty vaan onnellinen parisuhde ja onnellinen koti. Helpolla ei tässä kyllä oikeudenmukaiseen tulokseen päästä. Tuolla tyylillä aina jompikumpi tulee kokemaan epäoikeudenmukaisuutta, vaikka nainen maksaisi mitä (ap muuten maksaa koko vastikkeen, ei puoliksi). Riitainen parisuhde on taattu. Kyllä mä kannatan joko yhteisomistusta tai sitten molemmille omat asunnot. Muuten menee monimutkaiseksi.
Millä perusteella jankutat, ettei kelpaa vaikka maksaisi mitä? Kyllä useimmille kelpaa se ihan kohtuullinen korvaus varsin hyvin. Puolikas vastike ei vaan sitä ole. Katsos jos yhteenmuutossa yhteenlasketut asumiskustannukset yleensä lähes puolittuvat, niin on ilmeistä että joku siitä hyötyy ja paljon. Hyvässä ja reilussa parisuhteessa molemmat. Jostain syystä tiettyjen ihmisten näkemys tuntuu kuitenkin olevan se, ettei omistava kumppani saisi hyötyä lainkaan vaan koko hyöty pitää ulosmitata sille ei-omistavalle kumppanille. Eli toisen pitäisi maksella lähes saman verran kuin ennenkin ja toisen asua pilkkahinnalla. Minä en oikein ymmärrä millaisen ihmisen mielestä se on reilu jako.
Ja minulla on kyllä kokemusta täysin riidattomasta yhteisasumisesta omistamassani asunnossa. Onnistuu ihan hyvin, kun löytyy järjestely joka tuntuu molemmista reilulta. Meidän tapauksessa mies maksoi täyden vastikkeen, jonka hinnalla ei tästä kaupungista saa edes nurkkaa solukämpästä eli win-win molemmin puolin. Jos toinen haluaa täyden markkinavuokran ja toinen asua ilmaiseksi, niin ei varmasti onnistukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No onhan tuo lähes ilmaiseksi asumista. Kulut on jokatapauksessa maksettava . Tässä tapauksessa ap:n korvaus on asunnossa asumisesta on miehen kulujen osuus ja vastike. Todella halvalla saa asua.
Olen eri, mutta veikkaan ettet ole koskaan asunut omistusasunnossa jos olet noin pihalla todellisista kustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No varmaan maksaa asumisesta. Hän maksaa kaikki korjaukset ja rempat ja taloyhtiössä voi olla kaikenlaista ylimääräistä kulua. Esim. minä maksoin juuri osuuteni taloyhtiön maalauksesta ja katon puhdistuksesta. Kyllä niitä asumiskuluja on muitakin kuin vastike, sähkö ja vesi. Järki nyt käteen.
Ap:n on todella helppo kartuttaa omaa omaisuuttaan, kun ei tarvitse osallistua muihin asumiskuluihin.
Helppoa ja huoletonta elämää.
Entä jos hän ei halua helppoa ja huoletonta, vaan haluaisi panostaa yhdessä yhteiseen kotiin ja käyttää rahaa siihen. Kartuttaa yhteisen omaisuuden arvoa. Se ei nyt onnistu tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No varmaan maksaa asumisesta. Hän maksaa kaikki korjaukset ja rempat ja taloyhtiössä voi olla kaikenlaista ylimääräistä kulua. Esim. minä maksoin juuri osuuteni taloyhtiön maalauksesta ja katon puhdistuksesta. Kyllä niitä asumiskuluja on muitakin kuin vastike, sähkö ja vesi. Järki nyt käteen.
Ap:n on todella helppo kartuttaa omaa omaisuuttaan, kun ei tarvitse osallistua muihin asumiskuluihin.
Helppoa ja huoletonta elämää.
Entä jos hän ei halua helppoa ja huoletonta, vaan haluaisi panostaa yhdessä yhteiseen kotiin ja käyttää rahaa siihen. Kartuttaa yhteisen omaisuuden arvoa. Se ei nyt onnistu tässä.
Näyttää haluavan, kun on kuitenkin muuten on tyytyväinen asumisjärjestelyyn. Tarjosi ostaa puolet, mutta on tyytyväinen tähänkin tilanteeseen. Hän ei vain pidä miehen käytöksestä korostaa sitä omistajuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No onhan tuo lähes ilmaiseksi asumista. Kulut on jokatapauksessa maksettava . Tässä tapauksessa ap:n korvaus on asunnossa asumisesta on miehen kulujen osuus ja vastike. Todella halvalla saa asua.
Huomautan vielä, että joo, miehen pitäisi maksaa kulut vaikka ap ei asuisikaan siellä. Toisaalta mikäli ap ei ajatellut muuttaa vanhempiensa vessaan, niin ei ne ap:nkaan vaihtoehtoiskustannukset nolla euroa ole. Todennäköisesti hän maksaisi erikseen asuttaessa moninkertaisesti enemmän kuin nyt eli hyötyy nykytilanteesta enemmän kuin mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No varmaan maksaa asumisesta. Hän maksaa kaikki korjaukset ja rempat ja taloyhtiössä voi olla kaikenlaista ylimääräistä kulua. Esim. minä maksoin juuri osuuteni taloyhtiön maalauksesta ja katon puhdistuksesta. Kyllä niitä asumiskuluja on muitakin kuin vastike, sähkö ja vesi. Järki nyt käteen.
Ap:n on todella helppo kartuttaa omaa omaisuuttaan, kun ei tarvitse osallistua muihin asumiskuluihin.
Helppoa ja huoletonta elämää.
Entä jos hän ei halua helppoa ja huoletonta, vaan haluaisi panostaa yhdessä yhteiseen kotiin ja käyttää rahaa siihen. Kartuttaa yhteisen omaisuuden arvoa. Se ei nyt onnistu tässä.
Näyttää haluavan, kun on kuitenkin muuten on tyytyväinen asumisjärjestelyyn. Tarjosi ostaa puolet, mutta on tyytyväinen tähänkin tilanteeseen. Hän ei vain pidä miehen käytöksestä korostaa sitä omistajuutta.
No mitä muuta vaihtoehtoa sitten oli tarjolla, jos kerran haluavat yhdessä elää? Nainen on ehdottanut suurempaa osallistumista. Mies on halunnut, että asiat ovat näin kuin ovat. Miksi haluat syyllistää naista koko ajan niin raivokkaasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No onhan tuo lähes ilmaiseksi asumista. Kulut on jokatapauksessa maksettava . Tässä tapauksessa ap:n korvaus on asunnossa asumisesta on miehen kulujen osuus ja vastike. Todella halvalla saa asua.
Huomautan vielä, että joo, miehen pitäisi maksaa kulut vaikka ap ei asuisikaan siellä. Toisaalta mikäli ap ei ajatellut muuttaa vanhempiensa vessaan, niin ei ne ap:nkaan vaihtoehtoiskustannukset nolla euroa ole. Todennäköisesti hän maksaisi erikseen asuttaessa moninkertaisesti enemmän kuin nyt eli hyötyy nykytilanteesta enemmän kuin mies.
Mutta erikseen asuessa hänen ei tarvitsisi kuulla kettuilua omistussuhteesta. Ei kestää muiden taholta tulevaa syyllistämistä ja loiseksi haukkumista ja hän voisi tuntea kotinsa kodikseen. Aika arvokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tasa-arvosta puhuminen on aika typerää, jos naiset haluavat osingoille miehen omaisuudesta jopa avoliitossa. Prostituoitu saa rahaa, vaihtakaa ammattia. Kirkonkin hyväksymässä avioliitossa tapahtuva itsensä myyminen oikeuttaa ilman avioehtoa tosta vain ryöväämään toisen omaisuutta, eläessä, kuollessa tai avioeron tapahtuessa. Johan on kamalaa. Myös näitä miehiä on, jotka jakavat rahasta avioliitossaan.
Lukekaapa perheoikeutta, niin tiedätte, miten asiat laissa sanotaan.
N56
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska provo ja arvattavat reaktiot. Nainen saa asua lähes ilmaiseksi miehen asunnossa. Mies siis omistaa asunnon kokonaan, mutta nainen haluaisi miehen esittävän sellaista teatteria, että asunto olisikin yhteinen.
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että erillään asuminen on usein parisuhteenkin kannalta hyvä ratkaisu. Ihmettelen kuitenkin, miten miehestä tässäkin tilanteessa on saatu sika, joka pitää jättää. Ilmeisesti on kovinkin ikävä piirre olla valmis tarjoamaan seurustelunaiselle ilmainn asuminen.
Mies itse halusi että ap muuttaa hänen asuntoonsa, eikä missään nimessä halua myydä osuutta osakkeesta avovaimolleen.
Ap maksaa kokonaan vastikkeen, vedet ja sähköt, joten ei ole kyse ilmaisesta asumisesta, päinvastoin, mieshän ei maksa kuin lainaansa, asumisesta hän ei maksa mitään.
No varmaan maksaa asumisesta. Hän maksaa kaikki korjaukset ja rempat ja taloyhtiössä voi olla kaikenlaista ylimääräistä kulua. Esim. minä maksoin juuri osuuteni taloyhtiön maalauksesta ja katon puhdistuksesta. Kyllä niitä asumiskuluja on muitakin kuin vastike, sähkö ja vesi. Järki nyt käteen.
Ap:n on todella helppo kartuttaa omaa omaisuuttaan, kun ei tarvitse osallistua muihin asumiskuluihin.
Helppoa ja huoletonta elämää.
Entä jos hän ei halua helppoa ja huoletonta, vaan haluaisi panostaa yhdessä yhteiseen kotiin ja käyttää rahaa siihen. Kartuttaa yhteisen omaisuuden arvoa. Se ei nyt onnistu tässä.
Näyttää haluavan, kun on kuitenkin muuten on tyytyväinen asumisjärjestelyyn. Tarjosi ostaa puolet, mutta on tyytyväinen tähänkin tilanteeseen. Hän ei vain pidä miehen käytöksestä korostaa sitä omistajuutta.
No mitä muuta vaihtoehtoa sitten oli tarjolla, jos kerran haluavat yhdessä elää? Nainen on ehdottanut suurempaa osallistumista. Mies on halunnut, että asiat ovat näin kuin ovat. Miksi haluat syyllistää naista koko ajan niin raivokkaasti?
Tähän olisi tosiaan kiva saada kunnollinen vastaus. Ihmeellistä, aggressiivista naisen syyllistämistä. Miten hän voisi toimia tilanteessa paremmin kun kerran on jo ehdottanut suurempaa osallistumista? Mies haluaa pitää avovaimon, muttei kuitenkaan anna hänen rahallisesti/taloudellisesti osallistua enempää. Miten tämä on naisen vika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis.. alkoiko tuo yhtäkkiä?
Kauanko mies ehti asua asunnossa ennen muuttoasi? Jos on jäänyt vaan tavaksi ajatella, että asunto on hänen ja tottunut puhumaan sillä tavalla ystävilleen?
Sinulle kohdustetut puheet ei kyllä sovi kuvaan.. ehkä haluaisi ottaa omistamisen uudelleen puheeksi? Tai on miehenä tärkeää että on talon mies ja omistaa perheen talon niinkuin kunnon mies tekisi?
Vaikka olisi avioliitto kysymyksessä, naisen kannattaa aina pitää oma omaisuutensa ja säästönsä hätävarana itsellään. Esim. vanha asunto vuokralle ja yhteinen asunto miehen kanssa. Mikä estää naista hankkimasta omaa pientä sijoitusasuntoa, sehän olisi parasta risk managementtia koko tulevaisuuden varalle ja tuottojakin tulisi vielä. Miksi nuoretkin naiset ovat noin epäitsenäisiä ja huonoja taloudenpidossa. Väärä koulutus vissiin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi avioliitto kysymyksessä, naisen kannattaa aina pitää oma omaisuutensa ja säästönsä hätävarana itsellään. Esim. vanha asunto vuokralle ja yhteinen asunto miehen kanssa. Mikä estää naista hankkimasta omaa pientä sijoitusasuntoa, sehän olisi parasta risk managementtia koko tulevaisuuden varalle ja tuottojakin tulisi vielä. Miksi nuoretkin naiset ovat noin epäitsenäisiä ja huonoja taloudenpidossa. Väärä koulutus vissiin.
Kannattaa pitää itsellään, mutta voi antaa miehen hoidettavaksi valtakirjalla. Ei ole sattumaa, että maailman rikkaimmat miehet ovat miehiä. Naisten luonteelle on vierasta varallisuuden kartuttaminen sijoittamalla.
Sinuna alkaisin maksaa omaa asuntoa, laitat sen vaikkapa vuokralle niin on jotain vanhuude varalle jos jotakin sattuu. Ja totuus on, kun mies kuolee, olet tyhjän päällä koska et peri asuntoa mieheltäsi.
Osta oma asunto ja muuta sinne. Tavatkaa viikonloppuisin. Oma elämäsi on takaisin, voit harrastaa ja liikkua itsenäisesti, tavata ystäviäsi ym. Ja oma omaisuutesi karttuu samalla. Miksi ihmeessä pitää nyhjätä samassa asunnossa, jos ei ole yhteisiä lapsia? Suhde paranee kun toinen ei olekaan itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi avioliitto kysymyksessä, naisen kannattaa aina pitää oma omaisuutensa ja säästönsä hätävarana itsellään. Esim. vanha asunto vuokralle ja yhteinen asunto miehen kanssa. Mikä estää naista hankkimasta omaa pientä sijoitusasuntoa, sehän olisi parasta risk managementtia koko tulevaisuuden varalle ja tuottojakin tulisi vielä. Miksi nuoretkin naiset ovat noin epäitsenäisiä ja huonoja taloudenpidossa. Väärä koulutus vissiin.
Kannattaa pitää itsellään, mutta voi antaa miehen hoidettavaksi valtakirjalla. Ei ole sattumaa, että maailman rikkaimmat miehet ovat miehiä. Naisten luonteelle on vierasta varallisuuden kartuttaminen sijoittamalla.
Itse ajattele, että haluaisin varallisuudellani ja töistä ansaitsemillani rahoilla parantaa perheeni elinolosuhteita. Haluaisin siis satsata asumisen laatuun juuri silloin, kun sitä elämää siinä asunnossa on. Tuntuisi jotenkin oudolta paiskia töitä ja laittaa vaivalla ansaitsemansa rahat johonkin sijoitusrahastoon tai sijoitusasuntoon, missä itse ei kuitenkaan elä. Ja sitten venyä omassa elämässään ja alistua toisen vallan alle. Onhan se sijoittaminen tietysti turva, jos jotain tapahtuu. Mutta mistä sitä tietää vaikka kuolee itse jo huomenna. Sitten se oman työn hyöty jää saamatta kokonaan. Kyllä minusta paras tilanne on, kun pystyy omalla työllään panostamaan siihen elämään, jota elää ja kartuttamaan omaisuuttaan siinä samalla. Ei tarvitse hajottaa panostaan joka suuntaan.
Siksi en lähtisi tuohon ap:n tilanteeseen.
Yhteisomistus voi olla jollain lailla normi silloin, kun yhdessä päätetään hankkia asunto. Nythän nainen on sen sijaan muuttanut miehen asuntoon. En ole ikinä kuullutkaan sellaisesta konventiosta, että miehen asuntoon muuttavalle avopuolisolle pitäisi myydä puolet asunnosta.