Onko nykyisin vielä normaalia seurustella viikkoja tai jopa kuukausia ennen kuin mennään sänkyyn? :D

Ei ole normaalia! Täysin luonnotonta!

Me oltiin kuukausi yhdessä ennen seksiä. Pussailua ja koskettelua oli. Aloitettiin seurustelu 2016.

Ei ikinä ennen avioliittoa.

Me oltiin kolme kuukautta yhdessä ennen kuin oli varsinaista seksiä.

Eiköhän seurusteleva pari päätä itse. Idioottimaista asettaa jotain paineita ulkopuolelta siitä, mikä on normaalia ja missäkin vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän seurusteleva pari päätä itse. Idioottimaista asettaa jotain paineita ulkopuolelta siitä, mikä on normaalia ja missäkin vaiheessa.

Toki päättää, mutta moni asia on muuttunut tässä viimeisen 20 vuoden aikana. Muukin kuin teknologia. AP

Me oltiin parisen kuukautta ennen kun edes koskettiin erogeenisiä alueita. Suudeltiin kyllä ja vietettiin öitäkin yhdessä. 

On ihan normaalia. Jotkut odottavat jopa vuosia. Toiset taas hyppäävät sänkyyn jo ekana iltana, ja sekin on ihan normaalia. Jotenkin lapsellista minusta hakea tässä asiassa hyväksyntää ulkopuolelta ja verrata muihin. Tehkää ihmiset niinkuin itsestä tuntuu hyvältä ja sopivalta.

Minua kiinnostaisi tietää, mikä on sitten sopiva aika odottaa näiden mielestä, joiden mielestä pitää odottaa. Hiljattain täällä oli keskustelu, jossa sanottiin, että pitää tuntea sen verran, että on varma, että tämä suhde on pysyvä. Voiko tällainen varmuus tosiaan tulla esim muutaman kuukauden aikana? Itse olen seurustellut nyt 6 kuukautta enkä ole vieläkään ollenkaan varma, miten kauan tämä juttu kestää. Eli jos olisin tällaista varmuutta odottanut, emme olisi vieläkään harrastaneet seksiä. 

Jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella lohkea niin heippa hei.

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaisi tietää, mikä on sitten sopiva aika odottaa näiden mielestä, joiden mielestä pitää odottaa. Hiljattain täällä oli keskustelu, jossa sanottiin, että pitää tuntea sen verran, että on varma, että tämä suhde on pysyvä. Voiko tällainen varmuus tosiaan tulla esim muutaman kuukauden aikana? Itse olen seurustellut nyt 6 kuukautta enkä ole vieläkään ollenkaan varma, miten kauan tämä juttu kestää. Eli jos olisin tällaista varmuutta odottanut, emme olisi vieläkään harrastaneet seksiä. 

Joo, odottaa esim. vuosi ja sitten huomata, että kemiat, mieltymykset ja halut ei sängyssä kohtaa niin sitten ollenkaan. 

Meillä meni 3 vuotta. "Syynä" kai se että molemmilla oli todella pahoja traumoja taustalla. Sekä fyysisiäkin ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaisi tietää, mikä on sitten sopiva aika odottaa näiden mielestä, joiden mielestä pitää odottaa. Hiljattain täällä oli keskustelu, jossa sanottiin, että pitää tuntea sen verran, että on varma, että tämä suhde on pysyvä. Voiko tällainen varmuus tosiaan tulla esim muutaman kuukauden aikana? Itse olen seurustellut nyt 6 kuukautta enkä ole vieläkään ollenkaan varma, miten kauan tämä juttu kestää. Eli jos olisin tällaista varmuutta odottanut, emme olisi vieläkään harrastaneet seksiä. 

Ei mun mielestä "pidä" odottaa. Se on tilannekohtaista. Me odotettiin, koska vastapuoli oli neitsyt ja periaatteessa esiaviollista seksiä "vastaan". Halusin mennä hänen tahtiinsa ja kunnioittaa hänen toiveitaan ja arvomaailmaansa. (Ei me kyllä aviossa olla vieläkään, avoliitossa vaan.) 

Kai tapoja on yhtä monta kuin on kohtaamista ja tilannetta ja mahdollista harrastajaa.

On ihmisiä jotka ovat valmiita ja halukkaita odottamaan pidempään. Itse (miehenä) olen aina löytänyt ja keksinyt kaikkien niiden naisen kanssa joista olen ollute eniten kiinnostunut niin paljon muuta jaettavaa ja annettavaa, ettei minulla ole ollut mikään hopu tai kiire päästä heidän kanssaan mahdollisimman nopeasti harrastamaan seksiä. 

Jos kumppanini olisi sanonut minulle, kuten joku täällä jo kuvasi ja jota mukaillen nyt vaikka sitten kolmannella tapaamiskerralla heippa ja hyvästi, koska emme tuolloin vielä harrastaneet seksiä, niin ehkä se olsi ollut vain hyvä.

Koska minulle on tärkeää, että molemmilla on tunne ja tai ainakin sammansuuntaine halu päästä harrastamaan seksiä, eikä niinkään laskea kertoja, että jonkun tietyn ajan jälkeen se olsi jokin velvollisuus, johon toisen tulisi suostua vain siksi, että toinen haluaa tai vaatisi ja käyttäsi seksiä näin painostuskeinona. Tai kovin ajatella, että mikä olisi "normaalia" ja mikä epänormaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella lohkea niin heippa hei.

Samoilla linjoilla.

Jos nainen ei suutele intohimoisesti kolmannella tapaamisella ja halua sänkyseksiä kymmenennellä kerralla, suhde kanssani ei jatku. Ei ole tullut ketään tämän vuoksi hylättävää vastaan. Lienenkö onnenpekka? Suhteita alle 25.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei suutele intohimoisesti kolmannella tapaamisella ja halua sänkyseksiä kymmenennellä kerralla, suhde kanssani ei jatku. Ei ole tullut ketään tämän vuoksi hylättävää vastaan. Lienenkö onnenpekka? Suhteita alle 25.

Ihanko tukkimiehen kirjanpitoa olet pitänyt noista tapaamiskerroista? 

Vierailija kirjoitti:

Jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella lohkea niin heippa hei.

Mistä moinen hoppu? - Joskus minulla on ollut tunne, että osa kuvittelee tai luulee, että jos harrastaa seksiä n.n  kanssa, niin näin tulisi luoneeksi pohjan suhteelle hänen kanssaan, ts. seksiin päätyminen hänen kanssaan olisi merkki yheisestä tulevaisuudesta ja (pari)suhteena. Ja mitään väljä ei ole sillä, miten tai kuinka seksi on saanut alkunsa. Eli onko tilanne vain ajatunut ja edennyt siihen molempien vapaasta halusta ja tahdosta ellei peräti jaetusta himosta. Vai onko "seksissä" oikeasti ollut kyse siitä, että toinen on ahdistanut ja pakotatnut toisen tahtonsa ja väkivaltansa alle.(..) 

Ehkä se perimmäinen kysymys on se, miten tärkeässä roolissa seksi kullekin parille on. Itselleni se on todella tärkeää, joten en halua siirtää ensimmäistä kokeilua liian kauaksi, koska jos seksi toimii, se toimii kyllä jo alusta saakka, ja paranee siitä entisestään. Jos ensimmäinen kerta on kumppanin osalta passiivista, häveliästä ja estoista, niin toivotan hänelle mukavaa jatkoa jonkun hänelle paremmin sopivan kumppanin kanssa. <3

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei suutele intohimoisesti kolmannella tapaamisella ja halua sänkyseksiä kymmenennellä kerralla, suhde kanssani ei jatku. Ei ole tullut ketään tämän vuoksi hylättävää vastaan. Lienenkö onnenpekka? Suhteita alle 25.

Suhteidenkeräilijä jatkakoon valitsemallaan tiellä, kunnes tulee loppu.

Minä taas etsin yhtä henkilöä loppuelämän kestävään suhteeseen, niin meillä on erilaiset toimintatavat. Olen sen verran kehittynyt eläimistä ja eettisesti asennoituva, etten pystyisi suhtautumaan toiseen ihmiseen kulutustavarana, joka vaihdetaan tietyin väliajoin uuteen.

Arvostan enemmän tällaista elämää, vaikka siitä johtuisi seksittömyyttä pitkäksikin aikaa. Elämäni on muuten hyvinkin tyydyttävää.