Sain töissä suullisen huomautuksen siitä, että olen liian itsenäinen!
Pitäisi siis kysyä koko ajan muilta, vaikka en ole tehnyt mitään virhettä. Itsenäisyys ei sovi, siis se että selvittää asioita itsenäisesti ja tuloksekkaasti.
Huomautus on suullinen, ei kirjallinen. Sanoin etten pane pahakseni kirjallistakaan .... ;)
Kuulemma myös nakkelen niskoja .... ei onnistu tältä likalta :) Mitä mieltä?
Kommentit (91)
En-ole-ihan-eilisenteerentyttöjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itsenäisyytesi näkyy käytännössä? Vältteletkö muita ihmisiä?
En välttele. Olen töissä asiakaspalvelussa, mutta en kuulemma kysy tarpeeksi missään tapauksessa.
Kyseessä on naisvaltainen työpaikka. Selvitän siis itse asioita esim puhelimitse tai Facen kautta asioita, joita muut eivät minulle kerro, koska eivät tiedä. Näin ei saa tehdä.
En myöskään kulje kahvijuorupiirissä, koska minua ei kiinnosta. Olen määräaikainen työntekijä.
Mistä tiedät etteivät tiedä... kun et edes kysy?
Googlaava asiakaspalvelija kuulostaa epäilyttävälle...
Olet ärsyttävä, omahyväinen viisastelija, ei jatkosopimuksen pelkoa.
Riippuu paljon positiostasi. Oletko avustaja, jolta ei itsenäisiä otteita pyydetä?
Mutta joo, itsellänikin oli yksi erittäin avulias työkaveri, joka ei avuliaisuutensa vuoksi ihan tullut toimeen pomon kanssa. Hän kun yritti vaikuttaa ihan kaikkiin asioihin, jotka eivät olleet lähelläkään ko. henkilön omia työtehtäviä. Sai sittemmin mennä. Tyyppi oli kyllä mukava, mutta olin itsekin iloinen että emme työskennelleet samassa yksikössä, koska en ehkä olisi pystynyt käsittelemään hänen tapaansa toimia.
On oma-aloitteisuutta ja oma-aloitteisuutta. Jos jokainen alainen alkaa erikseen soittelemaan jonnekin talousneuvojalle, on siellä talousneuvojalle pian 30 ylimääräistä "nopeaa" puhelua.
Tietyt asiat kulkevat esimiehen kautta, jonka esimies voi sitten ohjata alaiselle joka taas infoaa esimiestä, joka taas huolehtii tiedon kaikille alaisille.
Juuri siksi, että samaa asiaa ei selvitä 20 työntekijää itsenäisesti, jolloin todellakin aikaa kuluu - joltain muulta työntekijältä.
Esimerkiksi; sairaalassa lähihoitajat infoaa sairaanhoitajaa, joka konsultoi lääkäriä. Mitä siitä tulisi, jos 10 lähihoitajaa kyselisi satunnaisiin aikoihin eri asioita lääkäriltä, kukaan ei tietäisi, onko tämä asia jo käyty läpi tai kukahan tätä jotakin asiaa on hoitanut eteenpäin.
Jos taas oma-aloitteisuus on sitä, että siivoaa keittiön ehtiessään ja ohimennessään, on se hyvä.
Ja teille, jotka koette syyttä suotta tulevan syytetyksi epäsosiaalisiksi, siksi ettette osallistu kahvitauoille: olette sitä. Se vaikeuttaa työntekoa. Siinä kahvitauolla usein vaihdetaan tietoja useamman työntekijän kesken. Te joko panttaatte omia tietoja, tai jäätte ilman jotakin detaljia, ja sitten suuttutte, kun kukaan ei kertonut.
Kuunnelkaa "valitukset" ja palautteet. Hyvä työntekijä osaa ottaa negatiivisen palautteen vastaan, miettii sitä ja kehittää toimintaansa.
Vierailija kirjoitti:
On oma-aloitteisuutta ja oma-aloitteisuutta. Jos jokainen alainen alkaa erikseen soittelemaan jonnekin talousneuvojalle, on siellä talousneuvojalle pian 30 ylimääräistä "nopeaa" puhelua.
Tietyt asiat kulkevat esimiehen kautta, jonka esimies voi sitten ohjata alaiselle joka taas infoaa esimiestä, joka taas huolehtii tiedon kaikille alaisille.
Juuri siksi, että samaa asiaa ei selvitä 20 työntekijää itsenäisesti, jolloin todellakin aikaa kuluu - joltain muulta työntekijältä.
Esimerkiksi; sairaalassa lähihoitajat infoaa sairaanhoitajaa, joka konsultoi lääkäriä. Mitä siitä tulisi, jos 10 lähihoitajaa kyselisi satunnaisiin aikoihin eri asioita lääkäriltä, kukaan ei tietäisi, onko tämä asia jo käyty läpi tai kukahan tätä jotakin asiaa on hoitanut eteenpäin.
Jos taas oma-aloitteisuus on sitä, että siivoaa keittiön ehtiessään ja ohimennessään, on se hyvä.
Ja teille, jotka koette syyttä suotta tulevan syytetyksi epäsosiaalisiksi, siksi ettette osallistu kahvitauoille: olette sitä. Se vaikeuttaa työntekoa. Siinä kahvitauolla usein vaihdetaan tietoja useamman työntekijän kesken. Te joko panttaatte omia tietoja, tai jäätte ilman jotakin detaljia, ja sitten suuttutte, kun kukaan ei kertonut.
Kuunnelkaa "valitukset" ja palautteet. Hyvä työntekijä osaa ottaa negatiivisen palautteen vastaan, miettii sitä ja kehittää toimintaansa.
Missä utopiassa elät? Monessa paikassa on jopa ylöskirjoittamaton sääntö, että tauolla ei puhuta työasioista. Viikkopalaverit on sitä varten. Minä kyllä sallin muiden keskustella autoista, urheilusta, lapsistaan -mistä ikinä tykkäävätkään, mutta itselläni ei ole mitään tietoa tai mielipidettä aiheisiin, enkä ole ekstrovertti, joka tarvitsee sellaista toimintaa virkistyäkseen. Ja en ole pahoillani siitä. Vähän kyllä toivoisi ymmärrystä tähänkin suuntaan. Tiedän kyllä, että vapaa-ajan sydänystäviä ei tällä tavalla luoda. Se on oma häviöni, olkoon. Voin silti olla hyvä, avulias ja peruskohtelias kollega. Koeta kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen saanut moitteita siitä että olen liian itsenäinen, vaikka tosiasiassa muita taisi ärsyttää se, että mieluummin otin kahvin mukaani ja menin koneella jatkamaan töitä, sen sijaan että olisin jäänyt kahvihuoneeseen juoruamaan. Vaihdoin myöhemmin miesvaltaiselle alalle, eikä kukaan enää valittanut "liiasta itsenäisyydestä".
Luuletko olevasi niin paljon muita parempi että sosiaalisuus ei kuulu sinun tapoihisi?
Ei se ole paremmuutta vaan kiinnostuksen puutetta muita ihmisiä kohtaan - muut eivät ole huonompia eikä parempia, vain yhdentekeviä.
Itselleni on suorastaan ärsyttävää venkoilla vapaaksi duunin pakkojuhlista. Ok, jos joskus käydään köo 14:00 henkilöstöraflassa kakkukuohuvalla ison keikan juhlistamisen merkeissä, mutta mikään tapahtuma klo 16:30 jälkeen täysin ajanhukkaa.
-eri
Oletko ap valtiolla töissä? Meno on ihan luokkaansa. Hierarkiaa riittää.
Esimiehesi on kaikesta päätellen mikromanageeraaja, epävarma panikoija, joka ei kykene luottamaan siihen, että ikänsä alalla työskennellyt alainen on oman työtehtävänsä asiantuntija ja aivan varmasti osaa hommansa hoitaa.
Naisvaltainen ala on aina riski, mitä tulee pärstäkerroinkonfliktien syntymiseen. Tämä taas johtuu populaatiosta jolla on matalahko kongnitio yleisesti ja kaikenkaikkiaan, en toki väitä, että suomalainen nainen on pääsääntöisesti aivoton kana, vaikka tässä niin sanonkin.
Mä olin tehtaalla kokoonpanossa jossa taas työnjohdosta oli ilmeisen täysin luovuttu ja ihmisten oletettiin toimivan itseohjautuvasti ja ihan itse keksivän tekemistä.
Oli melkoisen sekavaa toimintaa.
MItä työhön liittyviä asioita selvitetään Facen kautta? Ellet nyt sitten tee firman somepäivityksiä...