Kaikilla mun tuntemilla sairaanhoitajilla on tosi ylellinen elämä

Mä tunnen myös useamman sairaanhoitajan. Ihan normaalielämää elävät, mutta joo omistusasunnot/talot, autot jne löytyy, matkaillaan, lapset harrastavat jne. Yleensä sairaanhoitajat työllistyvät aika hyvin, joten pääsevät itsekin tienaamaan, mutta enemmän tuntuu elintasoon vaikuttavan sitten se puolison ammatti. Mutta aika keskiluokkaista elämää siis, ei mitään ylellistä.

Ihan tavallista keskiluokkaista elämää. Ns. keskiluokkainen ammatti ja palkkakin keskitasoa, joten mikä ihmekään? Ja tosiaan monella kieltämättä varakas puoliso tai vähintään yhtä varakas kuin itsekin on. Ja mitäs sitten? Ihan normaalia keskiluokkaista elämää jota elää aika monet muidenkin alojen edustajat.

Tarviiko noihin mainitsemiisi asioihin nyt olla jotenkin erityisen hyvä palkka? Jos molemmilla jää 2000e / kk käteen niin eikö sillä lainan saa ja sillointällöin matkustelekkin?

Hoitotyössä olevat olivat treffimaailmassa mukavimpia deittejä. Huumoria löytyi ja kaikki korkeammin koulutettujen sinkkunaisten ihmeelliset ennakkoluuloiset kiemurat loistivat poissaolollaan. Sen sijaan kohtasin aitoa välittämistä ja ihmisen kohtaamista. Jotenkin tuntui, että olivat työssään nähneet kaikenlaisia ihmisiä niin "alastomina", etteivät kovinkaan hätkähtäneet mistään. Ja sanoinko jo sen huumorin? :) 

Ja sekään ei lainkaan haittaa, että tulotaso on kohtullinen ja ei mittavasti omaani pienempi. Suhteesa siitä on käytännön etuja, että ihmiset ovat tasaveroisia tässä.

Että en ihmettele. Itse valitsin kylläkin alalle vasta pian valmistuvan, että en virallisesti vielä kuulu ketjuun. :D

Sairaanhoitaja on ikivanha, hieno, tärkeä ja arvostettu ammatti. Ihan liikaa negatiivisuutta kyseisestä ammatista. Todella hieno ammatti ja valtavan tärkeä, arvostan hoitajia todella todella paljon. Aina jos kuulen jonkun olevan hoitaja niin tulee välittömästi positiivisia mielikuvia. Kaikki me ja meidän omaiset tarvitaan hoitajia jossain vaiheessa elämää eikä sitä saatua apua korvaa yhtään mikään.

Terveisiä IT-alalta

Joo siis mä oon sh ja just ostin uuden Audin. Ootko kade???

Pyh. Epäsäännöllinen kolmivuorotyö on hirveää, elämässä ei ole mitään rutiinia. Sosiaaliset suhteet on minímissä, univelka on jatkuvaa. Töissä on pakko sietää kaikenlaista fyysisestä henkiseen väkivaltaan. Kaikenaisia eritteitä. Todella luksuselämää. Ja ihan kaupungin vuokrakämpässä asun. Autokaan ei ollut uusi vaan reilusti käytetty. Pakko silti olla, koska työmatka on 100km/suunta.

Kaikki röntgenhoitajat jotka tunne ovat naimisissa röntgenlääkärien, dipl. inssien, fyysikoiden tai sairaalainsinöörien ja toimitusjohtajien kanssa. Yleensä suurien sairaaloiden väki on yllättävän paljon keskenään naimisissa, kai se on käytännöllistä, työ kun on niin vaativaa. Samoin yksityisellä terveydenhoitosektorilla on paljon pariskuntia, hehän ovat samoja ihmisiä kuin siellä yleisellä puolella. Jotkut hoitajat ovat myös erikoistuneet tietylle alalle ja saavat varmaan siitä paljon parempaa palkkaa kuten erikoislääkäritkin. Autot ja kodit ovat  kyllä hulppeita.

Vierailija kirjoitti:

Joo siis mä oon sh ja just ostin uuden Audin. Ootko kade???

Pyh. Epäsäännöllinen kolmivuorotyö on hirveää, elämässä ei ole mitään rutiinia. Sosiaaliset suhteet on minímissä, univelka on jatkuvaa. Töissä on pakko sietää kaikenlaista fyysisestä henkiseen väkivaltaan. Kaikenaisia eritteitä. Todella luksuselämää. Ja ihan kaupungin vuokrakämpässä asun. Autokaan ei ollut uusi vaan reilusti käytetty. Pakko silti olla, koska työmatka on 100km/suunta.

Saanen kysyä, että miksi olet päättänyt ryhtyä sairaanhoitajaksi? Tuliko vuorotyö ja eritteet täysin yllätyksenä? Tätä kyselee sairaanhoitaja joka tykkää vuorotyöstä ja eritteitä nyt ei mitenkään osaa inhota.. ei niistä ajattele mitään. Ja väkivaltaa ei ole todellakaan tarvinnut koskaan sietää missään työpaikassani.

- työhön tyytyväinen sh

Tunnen kolme sairaanhoitaja-lääkäri paria ja yhden sairaanhoitaja- perämies (?) Parin. Tunnen myös fysioterapeutti-lääkäri päin ja röntgenhoitaja-lääkäri parin. Kyllä näitä riittää todellakin.

Vuorotyö on parasta. Varsinkin jos saa tehdä yövuoroja mahdollisimman paljon. Rentoja vuoroja joista maksetaan hyvin.

No jopa on tarinaa...

Peruspalkka kun on alle 2500€, täydet ikälisät 190€ ja viikonlopun työssä kärsimisestä maksettava surkea korvaus noin 100€, niin en kyllä rikkaaksi itseäni sanoisi. Ei ole omistusasuntoa, mutta mies, lapsia ja koira on. Sairaanhoitajilla on vähemmän viikonloppuja ja pyhiä listassa, mutta se on mielestäni vain hyvä. Olen ollut vastaavana sairaanhoitajana ja tehnyt päivävuoroa pelkästään. Lähihoitajille jäi käteen reilusti yli 2000€, mutta mulle noin 1800€. 

Oli kyse palkasta tai "helpommista" työtehtävistä, lähihoitajat tuntuu aina kadehtivan sairaanhoitajia. Kuitenkaan ei haluta ottaa sairaanhoitajan vastuuta tai työtehtäviä joita sairaanhoitajat joutuu hoitamaan niiden samojen tehtävien lisäksi, mitä lähihoitajatkin tekevät. Otettaisiin mielellään vaan se pari sataa parempi palkka...

Turha kadehtia. Kouluun vaan, jos sairaanhoitajan palkka ja työtehtävät kiinnostavat.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreillä ihan sama homma! Myös lääkärit elää juuri noin. Jos mietin lähipiirin sairaanhoitajia ja lääkäreiltä niin hyvin samanlaista elämää viettävät..

Aijaa? Meidän lääkärit käy ulkomailla sukeltamassa, golfaamassa ja vuokraavat Ranskan kanaaleihin veneitä.

Mä maksan tonnin kuussa yksinhuoltajana sairaanhoitajana kaupungin vuokrakämppää ja joskus pääsen kanarialle. En huomaa yhdennäköisyyttä.

sairaanhoitajat ne jaksaa aina kitistä, ilmankos kun on niin feministivoittionen ammattikunta. Käyttäytyvät kuin heidän ammattinsa olisi ainut surkeasti palkattu. Vähentää sitten menoja niin palkka riittää.

turvatkiijo kirjoitti:

sairaanhoitajat ne jaksaa aina kitistä, ilmankos kun on niin feministivoittionen ammattikunta. Käyttäytyvät kuin heidän ammattinsa olisi ainut surkeasti palkattu. Vähentää sitten menoja niin palkka riittää.

Niin, kaupungin vuokrakämpästä vois muuttaa lasten kaa veneen alle.. onhan siinä ajatusta..

Ihanaa, valmistun pian sh:ksi ja mies on hyväpalkkainen insinööri. Vaikka elämä ei todellakaan ole ollut mitään kituuttamista tähänkään asti niin kyllä odotan, että pääsee kunnolla töihin ja hankkimaan. Lapsetkin on jo tehty tässä opiskeluaikana niin ei tarvi jäädä toisen palkalla siipeilemään kotiin enää. Pääsee vihdoin laittamaan kotia ja puutarhaa, tähän asti kun ei oo ollut siihen aikaa eikä rahaa. Ihan tavallista elämäähän se tulee olemaan mutta siitä tässä on haaveiltukin :)